Gobboomu deerrinni xaa yannara Saadate jiro latishshi handaara jawaachishatenni maatete jireenya buuxisiisate illachinshoonni. Qoqqowubbano handaarunni albinni roore jawaachishanno guma maareekkisiissanni afantanno.
Maatete jireenyi loossanna afi’nanni laalchimmanni dagoomanna gobbano horaameeyye assate laashshaanotenna horaameeyyete mereero qinaawino garinni laalchu shiqqonna dikkote xaadooshshi hasiisannota kullanni.
Sidaamu qoqqowirano Saadate jiro latishshinna maatete jireennyi loossanni daggino soorronna afi’noonni guma yanna yannantenni towaanyo assinanni keeshshinoonni. Jawaachishanno gumi maareekkaminoha ikkasino lainohunni Federaaletenna wolootta qoqqowubba loosu massagaano basete leelte la’ino garinni farcidhanno.
Sa’u lamalarano Xaphoomu ministirchi Abiy Ahimed (Dr) qoqqowoho leelle handaaru loossa towaatatenni addintanni jawaachishanno loosi gumulamanni noota lainoti qaangannite.
Tenne lamala wosinchu gafinkennino handaaru loossanni daggino soorronna albillicho hexxo lainohunni Qoqqowu Saadate Jiro Latishshi Biiro Sooreessi kalaa Tekile Jomba uynonke xawishsha aananno garinni qineessine shiqinshoommo. Dancha nabbawate yanna halchineemmo.
Bakkalcho:- Qoqqowoho Saadate jiro latishshi loossa maa labbanno?
Kalaa Tekile:- Anfinte gede 2015 baajeettete dirinni hananfe gobboomu deerrinni maatete jireenyi loossa faajje assineenna baalanti qoqqowubba konne looso gumultanni afantanno. Sidaamu qoqqowirano baxxinohunni; Adote, Lukkuwu, hattono Diidu jiro latishshi loossa ragaanni hala’ladda mixo qixxeessine gumullanni keeshshinoommo.
Gobboomu deerrinni maatete jireenyi loossa gumullanni gede faajje assinoonniri ledotenni Sidaamu qoqqowira kayinni Qulxu’mete, Gereewunna Haarrete da’muulchi latishshi addi mixo qixxeessine loonsanniiti keeshshinoommohu. Konni handaarinnino lowonta jawaachishanno gumi maareekkamino.
Lawishshaho, 2014 baajeettete dirinni 4 miliyoone Lukkuwa tuqisate hende mixote garinni tuqinsoommo. Konni kaiminni, 2015M.D danchu garinni gumulloommo. 2016M.D kayinni 8 miliyoone Lukkuwa tuqisate mixi’ne 11ki agani geeshsha calla 7.9 miliyoone Lukkuwa tuqisa dandiinoommo. Tayxe dirinni qoqqowoho 540 kume ikkitanno dagoomu bissa Lukkuwu latishshinni calla horaameeyye assa dandiinoonni. Lukkuwu latishshi loossanni calla haammatu wedellira loosu kaayyo kalaqa dandiinoonni.
Lawishshaho, konni albaanni loosu noonsakkiri haammatu wedelli mittu barri caacurre lossatenni, Quuphu hattono Maalu Lukkuwa ceatenni loosu kaayyo afi’ra dandiitino.
Wolu kayinni gobboomu deerrinni 2015 baajeettete dirira Quuphu waagi 14-15 birri geeshsha iillinoti anfoonnite. Xaa yannara kayinni Sidaamu qoqqowira mitticho Quuphicho 7-8 birri geeshsha hirranni hee’noonni. Hattono haammata Lukkuwa ce’annoriwa Quuphu batinyunni nooha ikkirono; dikkote hasatto anje noo daafira dikkote xaadooshshe kalaqa hasiissannota la’noonni. Xaa yannara Quuphu laalcho Addis Ababa, Jigjiga, Bahir darete quchummara iillinshanniiti hee’noommohu.
Tenne yannara qoqqowunni sasu barrinni mitteenge 120 kume Quuphe kuri quchummara sonkanni hee’noommo. Lukkuwa ce’annori loosidhe galtinoriranna Interpirayzetenni tantanantinorira baxxinohunni quchummate qooxeessubbara laalchonsa hirtanno baycho qixxeessatenni dikkote xaadooshshe kalaqate ragaanni hala’lado looso loonsanni hee’noommo.
Lukkuwu latishshi ragaanni hananfoonni loosi gummaamo ikka dandiino. Konni loosinni calla 899 qacha kalaqa dandiinoommo. Kuri qachuwara 120 kume ikkitannori loosidhe galtinori qasiisotenni Lukkuwa ceatenni ekistenshiinete irko afidhanni; Lukkuwu sagale shiqqo anje heedhannokki gede irkinsanna horaameeyye ikkitanni afantanno.
Bakkalcho:- Lukkuwu latishshi ragaanni danchu gumi maareekkaminota xawisoottonke;saadanna saadate laalcho /Adote widoonni/ halashshatenna dikkote injoo widoonnina?
Kalaa Tekile:-Konni albaanni Sidaami qooxeessira Adote dikko lowontanni dirosantinokanni. 2015 baajeettete dirinni hananfe loonsoonni loosinni haammata loosidhe galtinori Ado mini giddo horoonsi’rate calla ikkikkinni dikkote shiqisha dandiitanno garinni laashshatenni xaa yannara Adote laalcho Hawaasa, Dilla, Shaashamannete quchummara shiqinshanni hee’noonni. Yirgaalamete Industirete paarkerano Ado shiqinshanni hee’noonni. Addis Ababu quchumirano Shola yaamamanno Ado qineessinanni kubbaaniyyira Ado shiqinshanni hee’noonni.
Kuni Adote laalchi gumi konni albaanni dinoohonkanni. Leemaatete Turrufaate (maatete jireenya) hananfi kawa loosidhe galtinore jawaachinshe konni loosi giddora eessatenni, qachunni tantanatenni hattono hasiissanno waaco shiqqo woyyeessatenni loosidhe galtinori handaarunni horaameeyye ikkitanni afantanno. Wedelluno hala’ladunni loosu kaayyo afi’ra dandiitino handaara ikkino.
Konni dirinni calla 150 kume Saada sircho woyyeessate mixi’ne xaa yannara mixote aleenni gumula dandiinoommo. Sirchonsa woyyeessinoonni Saada haammata sagale horoonsidhanno daafira loosidhe galtinori kuri Saada ceate didandiineemmo yaanno laooshshi noonsankanni. Xaa yannara kayinni hakku laooshshi gateenna haammata loosidhe galtinori Saadansa sircho woyyeessinanninsa gede hasattonsa leellishshanni daggino.
Konninni, qoqqowoho Adote laalchimma lossate hananfoonni loossa gummaamma ikkitanni afantanno. Adote laalchi loosi gufi’ranno gede jawa korkaata ikkannohu Saadate sagale shiqqo anjeeti. Saadate sagale shiqqo anje tirateno baxxinohunni ce’e galtinori noonsa Irshu baattonni badde woyyaabbinota Sadaate hayisso latissanno gede baalante qooxeessubbara millimillotenni kakkayishshu looso loonsanni hee’noonni.
Wolu garinni, agada ikko fiqaaqe garunni amande ataachine saadate sagalimmara hossanno gede assate. Woyyaabbinota Saadate sagale horoonsi’nanni garano woyyeessanna lossa dandiinoommo. Konni dirinni 21 kume hekitaare baatto aana woyaabbinota Saadate sagale latisate hende 11ki agani geeshsha calla 20 kume 310 hekitaare baatto aana latisa dandiinoommo.
Adote laalchinni 468 qacha tantanneenna 56 kume loosidhe galtinore 14 mittimmate loosi maamarranni tantanatenni Adote jiro latishshi loosinni qasiisotenni laashshidhanno gede assinoonni. Konninni, xaa yannara qooxeessu dikkuwanni sae Addis Ababunna wolootta quchummara Adote laalcho shiqisha dandiitino. Adote jiro latishshi loosi gummaamo ikka dandiino.
Sayikkihu, Diidu ceatto loosooti. Sidaamu Buna laashshatenni egennaminoho. qoqqowoho 15 woradda Buna hala’ladunni laashshatenni egennantino. Kuri woraddara Diida hala’ladunni ceatenni loosidhe galtinore horaameeyye assa dandiinanni yine amandoommo mixo garinni; baxxinohunni 2015 laalchu diri kawa loosidhe galtinore handaarunni qajeelsatenni, tantanatenni hattono huwanyoote kalaqatenninna hasiissanno waaco shiqishatenni Diida ce’anni Malawo laashshitanno gede assinanni hee’noonni.
2015-16 laalchu dirranni Malawu jiro latishshinni loonsoonni loosi gummaamo ikkinoho. Xaa geeshshano 48 Malawu qacha tantannoonni. Baxxinohunni, 2016 laalchu diri Diidu ceato loosira lowontanni injiinoha ikkasinni tantannoonniri baalunku loosidhe galtino daga horaameeyye ikka dandiitino. Insano 8 mittimmate loosi maamarranni tantanante co’icha Malawo dikkote shiqishshanni afantanno. Malawu latishshi loosinni tantanantinori 14 Interpiaryzooti noonke.
Konni albaanni loosu noonsakki wedelli maatete jireenyi loossanni hanqafante Malawo laashshitanni horaameeyye ikkitanni afantanno.
Wolu, Haarrete da’muulschi latishshi loosooti. Haarrete da’muulchi latishhsinno tonne woradda bande 14 qachinni mitteno eote bue noonsakkire 750 meento tantanneenna handaarunni bobbahe horaameeyye ikkanno gede assinanni hee’noommo. Insawiinni rosicho adhinori hammatu meenti baalante woraddara handaarunni bobbahate hasattonsa leellishanni afamanno.
Wolu, Qulxu’mete latishshaati. Konni albaanni Garbu qooxeessira callaati Qulxu’me latinsannihu. Sidaamu qoqqowira Hawaasinna Abbaayyu Garbaati Qulxu’mete jiro bue assine horoonsi’nanni keeshshinoommohu. Kayinni, 2015M.D kawa seeda sannara du’nantanni keeshshitino Lagga horoonsi’ratenni, gaatate kofo qixxeessatenni laashshidhanno gede assinoonni.
2016M.D kiirotenni 280 ikkitanno Qulxu’me ce’nanni kofo gatu giddo qixxeessate mixo amande mixote garinni gumulloommo. Wedelluno tantanante gatinsa giddo Qulxu’me ceatenni laalchonsa dikkote shiqishshanni afantanno. Alatta Wondo, Daarrate, Daalle, Hulate woraddara wedellu Qulxu’me hala’ladunni ce’anni eo afidhanni no.
Qoqqowoho Saadate jiro latishshi handaarinni 2015M.D hananfe loonsoonni loossanni loosidhe galtinorinna wedellu dancha rosicho afidhino. Horaameeyyeno ikka dandiitino. Qoqqowoho baattote ruukkimma noo daafira laalchimma lossate lowontanni bidhantanninka. Xaa yannara kayinni ruukkado baatto aana Saada ceatenni laalchimma lossi’ra dandiinannita la’noonni. Konne calla dikkino. Loosidhe galtinori xaa yannara Saadate sagale laashshite hirtanni horaameeyye ikka hanaffino.
Konni handaarinni hananfoonni loossa kaajjinshe sufisiisa dandiinummoro harancho yanna giddo loosu hoonge ikko buxima ajishatenni eonkeno lossi’ra dandiineemmo kaayyo angankera noota huwata dandiinoommo.
Bakkalcho:- Saadate fayyimma agarsiisate ragaanni xaginaate uynanni Laabiraatoore yannitte dikkitino yitanno hedubba ceidhe galtinoriwiinni ka’anni noona tenne hedo aana mayyaatto?
Kalaa Tekile:- Saadate fayyimma agarsiisate looso lainohunni baxxinohunni Lukkuwu latishshi loosi lowonta qoropho hasiisannoho. Lukkuwu xissami gedensaanni gatisa didandiinanni. Konnira, jawu loosinke Lukkuwu dhibba balanxe qorqoratenna gargarate.
Wolootta Saada dhibbano qorqoratenna gargarate qaru loosinke. Saadate xaginaate uynanniri 92 fayyimmate keellubba, 20 kilinike, 2 Hospitaalla hattono mitticho qoqqowu deerrinni Laabiraatoore noonke. Kuri uurrinshuwa Saadate fayyimma agarsiisate jawa qeecha afidhinoreeti. 2015M.D kawa qoqqowu mootimma jawa illacha tuggeenna uurrinshuwate hasiisannore garunni wonshatenna handaaru ogeeyye kiirono ledate looso loonsoonni.
Konni handaarinni jawu loosinke Saadanna Lukkuwu xissami gedensaanni xagisa ikkikkinni dhibba balanxe gargara ikkinohura qoqqowou mootimma Laabiraatoorenna wolootta xaginaatu uurrinshuwa kaajjishatenni loonsoonni daafira Saadate dhibbi bidhachishannonkeha dikkino.
Loosinkeno qarunni kittiwaate garunni iillisha ikkinohura yanna yannantenni caacurreho, Lukkuwaho, hattono Saadate hasiissanno kittiwaate uyinanni hee’noommo. Baalanti Saadate xaginaate uynanni uurrinshuwa ikkado kittiwaatetenna xagichu waaco heedhannonsa gede balanxe loonseemmo.
Handaarunni hasiissannore fayyimmate uurrinshuwa garunni wonshate ragaanni xe’ne noonke. Xaa geeshsha 92 Fayyimmate keellubba calla noonke daafira baalante olluubbara iillishate looso loonseemmo. Kilinikubbanno halashshate loonseemmo. Wolu kayinni, Laabiraatoorete dhukanna ogeeyyete ogimmate xe’ne wonshate aantetenni loonseemmori hee’rirono xaa geeshsha kayinni qoqqowu mootimmano uytino illachinni handaarunni baxxinori xaadinonkeri dino.
Bakkalcho:- Qoqqowu tantano Saadate jiro latishhshi handaarira hiittoo kaayyo abbitino yite xawisatto?
Kalaa Tekile:- Kuni handaari woyyaawannonna gummaamo ikkanno gede qoqqowu mootimma jawa qeecha afidhino. Saadate latishshi handaari konni albaanni Federaalete Gibrinnu ministerera ikko qoqqowubbate Gibrinnu Biirora handaara ikkeeti keeshshinohu. Konnira, qoqqowu mootimma kawa Saadate jiro latishshi handaara Irshunna kalaqamu jiro handaarinni badatenni handaaru Biirote deerrinni tantaname massagamanno gede assinoonni. Biiro tantanantu kawa loossino jawaatu loosinni diru dirunkunni umikki deerrinni afansha afidhanni daggino. Kuni ikkara dandiinohu tantano umose dandiitanno gede assinoonnihuranna Saadate jiro latishshi jawa illacha afi’rino daafiraati. Loosidhe galtinorino horaameeyye ikkitanni daggino. Konni albaanni Sidaami giddo Ado dikko fushshine hira dironsoonninkanni. Ado dikkote hira fokkifantanninka.
Xaa yannara sase lamala giddo calla 33 kume Litire Ado Addis Ababu quchumira shiqisha yaa dagoomu giddo mageeshsha laooshshu soorro dagginoro leellishannoho. Konnira, qoqqowu tantanamasi handaaru loossara jawa illacha tunge loonsanni gede kaayyo kalaqqino.
Wedelluno konni handaarinni loosu kaayyo afidhino. Lawishshaho, mittu barri caacurre lossatenni, Quuphunna Maalu Lukkuwa ceatenni, Saadate sagale latisatenni, Adote Saada ceatenni Maalu Saada xiikkatenni, Qulxu’mete, Diidu hattono Haarrete latishshi handaarranni wedellahonna meentoho luphiimu deerrinni loosu kaayyo kalaqqino Biiro ikkitino.
Bakkalcho:- Saadate jiro latishshi handaarinni xaphoomunni mageehshi qansootira loosu kaayyo kalaqantino yaatto?
Kalaa Tekile:- Konni handaarinni haammatu qansootira loosu kaayyo kalaqantino. Ado xuurtannori baatooshshu hooginsarono kompooste qixxeesite hirtanni eo afidhanno. Adote latishshi handaarinni calla 2016M.D 1 kume 787 qansootira ledotenni loosu kaayyo kalanqoonni. Lukkuwu ceatto handaarinnino 2 kume 400 ikkitannori rosonsa 10ki kifilenna hakkonni ale ropsu deerrinni guddino wedelli mittu barri caacurre lossatenni, Quuphunna Maalu Lukkuwa ceatenni loosu kaayyo afidhino. Eonsano lossidhanni afantanno. Diidu ceattonnino 135 wedelli Interpirayzetenni tantanante loosu aana afantanno. Qulxu’mete latishshinnino 87 wedelli tantanante loosidhanni afantanno.
Woluno, Haarrete da’mulchi latishshinni konni albaanni mitturino eo noonsakkire 750 meento tantanneenna loosu kaayyo afidhanno gede assinoommo. Xaphoomunni baalante handaarranni konni dirinni calla 23 kume 144 dagoomu bissa loosu kaayyo afi’ra dandiitino.
Bakkalcho:- Qoqqowoho maatete jireenyi (Leemaatete Turrufaate) loossanni daggino soorro hiittoonni xawisatto?
Kalaa Tekile:- Qoqqowoho maatete jireenyi loossanni; umihunni, loosidhe galtinori Saadate latishshi handaarinni rumuxxe keeshshino laooshshi woyyaawino. Lawishshaho, konni albaanni ruukkado baattono ikkituro loosi’rate dhuki hee’reennansanni gummaamma assanno looso loossukkinni keeshshitinori dagoomu bissa xaa yannara noonsa baatto aana Saadate latishshi loosinni bobbahatenni horaameeyye ikka hanaffino. Wedelluno jawa hexxo assidhino handaara ikkino. Konni albaanni mootimmate loosaasine ikkite keeshshitinori agurte xaa yannara Saadate latishshi looso loosidhanni afantanno. Loosinsara qoteho konne looso hanaffinori haammatu mannooti no.
Jawa laooshshu soorro daggino daafira handaaru gummaamo ikkani dayno yee ammaneemmo. Baxxinohunni, Quuphu laalchinni dikko ga’labbisa dandiinoonni. Handaarunni bobbakkinori Quuphe batinyunni laashshinanni hee’noommo daafira dikkote anje xaaddinonkena dikkote xaadooshshe kalanqonkena yitanni no.Faabrikunna gibrinnu laalchi waagi lexxanni dayno yannara Quuphu waagi dirrasi jawa gumaati yee adheemmo. Wolu kayinni, Ado konni albaanni mitte Litire 70-80 birri geeshsha hirranniwiinni xaa yannara woraddate 45 birrinni Hawaasi quchumira kayinni 55 birrinni hirranni hee’noonni. Addis Ababa sonkeemmo Ado adhanno kubbaaniyyi mitte Litire 52 birri shallagonniiti hidhannohu. Yirgaalamete Industirete paarkera Ado qineessanno kubbaaniyyi 1 Litire 45 birri shallagonniiti adhannohu.
Qulxu’mete latishshinnino konni albaanni Garbuwate calla laashshinani laooshshi soorrameenna loosidhe galtinorinna wedellu gatensa kofo qixxeessite Qulxu’me latissanni afantanno. Sidaamu qoqqowira xaa yannara gate Qulxu’me ce’nanniri 587 kofo no. Loosu kaayyono hattonni kalaqantanni noo handaara ikkino.
Qoqqowoho diru giddo 441 kume toone Adote laalcho gamba assinanni yine hendanni. Konni giddonni 70% qooxeessahonna mini giddo horoonsi’nanniha ikkanna; 30% laalcho dikkote shiqinshanni. Xaa yannarano mixote aleenniiti Adote laalcho dikkote shiqisha dandiinoommohu. Malawu laalchono diru giddo 2 kumenna 9 toone laashshinanni. Konneno, loosidhe galtinori maamarinsa widoonni dikkote shiqishshanni afantanno. Qulxu’mete laalcho kayinni 3 kumenna 27 toone laashshinanni.
Xaphoomunni, qoqqowoho maatete jireenya buuxisisate hananfoonni loossa lowntanni gummaamete yine adha dandiinanni.
Bakkalcho:- Yannakki fajjite qixxaawote kifilenke ledo assootto keeshshora wodaninni galanteemmo.
Kalaa Tekile:- Anino galateemmo.
Amsaalu Felleqe
Bakkalcho Woxawaajje 23, 2016 M.D
