Ayirradda nabbawaanonke techo 2017 M.D layinki barri aana afammeemmo. Ninkeno qixxaawote goli su’minni hawalle haaru dirira keerunni iillishi’ne; iillishinke yaate banxeemmo.
Anfinte gede saihu 2016 M.D batinyere leellishinonke. Bushanna dancha, hagiirrenna dadille illenke la’ino, maccankeno macciishshitino. Baalunku umi umisi garinni heeshshote e’’aafulcho sayisino diro ikkasi maanxannita di ikkitino. Ikkirono, tenne baala giddoonni sa’ne haaro diro, haaro soodo la’’ate dandaanke eltote; kalaqaanchuno galatamo. Borronkeno tennenna labbeemme hedubba aana illachishshannoha ikkanna; hajote aana mittu wosinchi ledo hasaawa assinoommo.
Paaster Zerihun Degguhu techo 15 diri albaanni Onte ikkitanno amma’no gamba assatenni Itophiyu amma’note uurrinshuwa gambooshshe uurrise gambooshshe tonnu diri geeshsha qaru borreessaanchimmanni massagino. Xaa yannarano keeru hajo aana amaalete looso loosanni afamanno. Tenne lamala Wosinchu gafinkennino keeru, gobboomu amaalammenna ayyaanu ledo amadantino hajubba aana hasaawa assinoommoha ikkanna, aanino garinni niwaawete shiinshoommo.
Bakkalcho:- Paaster hawalle iillishinohe; atino hawalle iillishino’ne yitanno sokka sayisseenna hananfo?
Paaster Zerihun:- Wo’manta gobba giddonna gobbaanni heedhannota Itophiyu daga hawalle maganu keerunni iillishi’ne;iillishinonke. 2016 M.D gobbate gede batinye hekko xaaddinonke dirooti. 2017 M.D kayinni keerunnihanna mittimmanniha ikkanno gede halchanni marro wo’manta Itophiyu daganna baxillaano, adda coyi’rate ninke aleenni tenne gobba baxxannorinna ayirrissanori gobbayid qansooti no; baalanka hawalle keerunni iillishinke yaate baxeemmo.
Bakkalcho:- Daga mimmitonsa irkisanna kaa’lama hasiissannonsata qullaawu maxaafi hajajanno; baxxinohunni ayyaannate yannara daga mimmitinsa ledo hooginoha kaa’lanna hudi’nohura beeha Itophiyu daga budeeti; tenne aana noohe hedo hiittoonni xawisatto?
Paaster Zerihun:- Garanko; ayyaannate yannara mimmito kaa’lanna irkisama budenkeeti. Amma’no yitannohu kayinni dirunni mitte hige daanno ayyaanira ikkikkinni barru barrunku loosonke ikka noosi kaa’lama. Ayyaanna harunsine kaa’lama hedeweelcho dago horonsi’rate ikkinnina; ikka noosihu qaru coyi kayinni ganyete loosooti. Keerinkera qara safo ikkite owaattannoti irkisamate.
Konni daafira baxxinohunni xaa yannara uminke kalanqoommo gaancenna olinni kumunni kiirranni amuwinna annuwi hattono wedellu qaensanni darantino yanna ikkasenni mootimma irkissonsa yine agurranni hajo dikkitino. Noonke kaayyonna dhuka horonsi’ne dandiineemmo irko assatenni ninke minenke hee’rannonke hagiirri insawano hee’ranno gede dandiinummore assa noonke. Xa qaensanni darantino daga shiima yanna albaanni uminsa heeshsho afidhinoreeti. Konni daafira tini yawo ninketa ikkitinohura ayyaana korkaata assine irkisammeemmonna kaa’lammeemmo gede qaagiissate baxeemmo.
Bakkalcho:- Sa’u yannara baalanti amma’note harunsaano mitteenni huuccatto assidhanno bare hananfoonniti qaangannite; tini mayi soorro abbitu? aantete hiittoonni sunfanni?
Paaster Zerihun:- Mittimmatenni assi’noonni huuccatto dawaro hakka woyintenni diafi’nanni; dawaro afi’rate yanna adhanno. Huuccatto assi’nannihuno maganunniwa hingeeti. Maganuno dawaro qolannoti umisi yanna noosi.
Huuccatto lame jajjabba horo afidhino. Umiti ane aleenni ikkinohu no yine maganoho hirama leellishshanno. Lawishshaho Dargete gashshooti yannara togo assa didandiinanni. Gaamotenni ikkine agurreenna mittu mittinke magano maga’nano ikko hucci’rate qoosso dino. Xa kayinni mannu magansi’ranna huccatto assi’ra dandaanno. Ane aleenni iikkino coyeeti yine kalaqaanchu alba shiqisha jawa coyeeti.
Layinkiti huuccattote horo huuccidhanno ammanaasine mereero roorenkanni mittimma kalaqantanno. Ninke amma’note mini mittimmawa la’nanni woyte wole yannanni aleenni dhaggete amma’note mini mittimma togo mittoo’mitino yanna dino. Gutu uurrinsha amaale uurrinsoommo. Mootimmano afansha uyiteenna lallawunni uurrinsoonnite. Qoossonke agaranteenna mitteenni loonsanni hee’noommo. Tenne qineessonni gumullanniti addi addi huuccattote bare no. Fooqu aganira baxxinohunni Fooqa 1-5 geeshsha babbaxxitino amma’note minna giddo huuccattote yanna no.
Lawishshaho; Fooqa 3 ni sai Sambati barra Itophiyu Wongeellu amma’note minna mittimma kawunsile qixxeessitinota gutu huuccatto harinsoonni. Baalante qoqqowubbarano gumulloonni. Togoo coyubba umihunni hajo
maganoho shiqishatenna layinkihunni xeertidhe keeshshitinore amma’note minna gamba assite mittimma kalaqqanno. Konni daafira kuni jawa atooteeti. Maganu ninke yannanni ikkikkinni umisi yannanniiti loosannohu; dawarono isiwinni agadhineemmo yaate.
Bakkalcho:- Gobbate keeru hala’lado gedenna dagate mereero mimmito xixxiiwa gatteenna mittimma kalaqantanno gede amma’note annuwinna gobbate massagaanowinni mayi agaramanno?
Paaster Zerihun:- Mittimma heedhanno gede amma’note annuwi mimmitinsa ledo amma’nonsanni jawaattinore ikka noonsa. Hiittenne amma’no giddo dagate dancha akatooma rosiisatenna seejjate balanxe danchummate looso meessiwinni hanafa hasiissanno. Mussinnunna mooru ledo amadaminohunni amma’note annuwi he’mantanni no.
Insa uminsa albaanni heedhe baincho assoote gumultanni tuqu xaadooshshuwara shiqqe seejjitannohanna keere lallabbannoha ikkiro dimacciishshantanno. Mootimma macciishshitannohu umi deerrinni amma’note amanyoote agadhine hee’nirooti. Hajajama hasiissanno. Tenne harunsite qaaffannori amma’note massagaano techono ayirrisantinoreeti, macciishshantannoreeti. Konni daafira tenne agadhine ha’ra umi loosooti.
Layinkihu konne bayicho hee’ne sayinsanni sokka ammanaasineteno ikko poletiku mannootira kalaqqannoti danchummate xiiwo shota dikkitino. Konnira halaalu aana uurrite sokka sayisa hasiissannonsa. Seejjama hasiissannoha seejjitanni, amaale hasiissannoha amaaltanni tenne kaayyo horonsidhe keere lallawa hasiissanno. Keeru mancho ikka hasiissanno. Hee’nanni qooxeessira qachu ledo hee’nanni heeshshonni keeru mancho ikka hasiissanno.
Ani olliichi’ya ledo itamanni, xonammanninna shollishanni kowiicho daye keeru ambaasaaddere ikkeemmo yuummmoro macciishannoehu dino. Konni daafira meessinni hanafanno keeriraati illacha tuga hasiissannohu. umisi keeraancho ikkino manchi wolehono keere ikkanno. Keereho yaa umihunni giddoyidi keere buuxisate. Ati kalaqaanchu ledo hee’rannohe xaadooshshinni halaalaanchu keeri giddokki hee’riro; balaxe umisi ledo araaramino manchi wole araarsara dandaanno daafira giddoyidi keere meessineeti ledo kalaqa; aanteteno olliichu ledo noonke keere buuxisa, konne keere gobbanniwa qolle halashshate keereho yaa.
Bakkalcho:- Giwantino daga no; hedote badooshshe amadde qacce fultino qansoota mittimmanniwanna keerunniwa qolate malu maati?
Paaster Zerihun:- Adda coyi’rate xa hee’noommo yannara jawiidi hajo tenne labbanno’’e. Garanko mimmitinsa ledo giwama calla ikkikkinni olantanni afantanno. Tini ikkito uurritanno gede leeltannoe doogo umitinna jawiiditi gobboomu deerrinni uurrinsoonniti amaalammete komishiine no. Tennera wo’manti daga afansha uyiteenna insa wortanno faasho garinni olama agurre amaalammanni noonke qarra hasaawunni tirate ka’’a hasiissanno. Amaalammete komishiine ninke noonke qarra ofolline hasaawate jawa kaayyooti yee adheemmo. Korkaatuno tini qajeeltino doogo ikkitino daafiraati.
Olunna gaancetenni iillineemmo mali mitte gaancenni wole gaancewa iillishinkero ikkinnina mamirano illa didandiineemmo. Mixi’noommore gumula dandiinummorono halaalaanchu coyi daannohu ofolline hasaawatenniiti. Konni daafira amaalammete komishiine widoonni fultanno mixo harunsinanni ninkeno badheenni hee’ne umihunni huuccattotenni irkinsanninsa, layinkihunnino hedotenni kaa’linanni qarunni kayinni gaancete giddo noo bissa ledo amaalamatenni malunniwa abba hasiissanno.
Mite mite yannara togooti mereersitinotinna araara xa’mitannoti jajjabba gobboomu hedo gara ikkitinokki mannooti anga ubbe ba’anno. Amaalammete komishiine giddo noo mannooti duuchunku shiqe afoommoreeti; Pirofeeser Mesfini lendanna ledonsa loosate kaayyono xaaddinoe yanna no. Egennotenni tenne hedo massaga dandiitanno mannootaati. Woluno mereersate widoonnino mootimmate woyi konni poletikira woyi mittu ragira yite loossannore dikkitino. Kaajjishshe loosate ammanantinorenna dhuka afidhino mannooti gamba yitinowaati. Konni daafira kuri mannooti wortanno faasho macciishshine hatte doogo harunsa gobbanke e’ino qarri giddonni fulate umi mala ikkitanno yee adheemmo.
Wolu malaho yee hedeemmohu hasattonke wolqate gumu’late hedantenni, ga’a gaabbineemmo coyi giddora e’’antenni keeru doogonni mala abbate wo’naala hasiissanno. Bareeddanke fushsha hasiissannohu amaalammete barenni ikkinnina olu xawinni ikka dinosi. Olunni qeela noonkehu gobbayidi diinaati. Korkaatuno gobbayidi diini dayiro olamme qeela gobboomu yawooti. Konni gobbaanni hee’ra didandiineemmo.
Itophiyu qarru giddonni fultanno gede baalunku assa hasiissannohu jawiidi coyi; keeru hala’lanno gede giddoyidi kipho gargadha umi loosooti. Hiittenne xa’mo kayisanna dawaro afi’ra dandiinannihu gobba heedhuro callaati. Konni daafira duuchunkuri aleenni gobba balaxxanno.
Bakkalcho:- Ofolline hasaawa mootimma amaddino illachaati; tenne hiittoonni la’’atto?
Paaster Zerihun:- Jawiidi coyi amaalammete. Badhe hinge dhagge la’nummoro kipho kalaqantinokki gobba dino. Ameerikanna Awuropa labbino gobbuwa mimmitu kipho giddoonni sa’ino gobbuwaati. Babbaxxitino yannara kalqete oli ka’’ino. Kuni baalu uurrinohu olunni ikkikkinni hasaawunniiti. Konni daafira keeru sokka sa’anno woyte adhine hasaambe amaalammetenni tira 2017 M.D jawiidi illachanke ikka hasiissanno. Mootimmano amaalameemma yitino; tenne jawaachishate. hedotenni mitto ikkate digadachammanni. Hedote badooshshi giddoonni mittimma abba dandiinanni.
Lawishshaho; wongeellu amma’no mittimma kawunsile 10 diri ale boordete gambisaancho ikke massagoommo. Hakkiicho noohu amma’note mini mittimma rosiishshi mitto dikkino; hedotenni shiqqi yineemmo ikkinnina mitto dikkinoommo. Mittoonsitanno hajubba aana callaati illachinshe loonseemmohu. Duucha woyte badooshshe xawinse leellinsheemmoha ikkiro xeerti’nannilla ha’neemmo. Kayinnilla badooshshu noo gedeenni hee’reenna gutu hajubba aana xiimbe ha’ra dandiinanni.
Poletiku mannootino togo assa noonsa. Mittoonsitanno hajubba aana mitteenni uurra, mitteenni loosanna hasaawa hasiissanno. Mitto barra ola fanantenni tonne diro amaalama woyyitanno. Poletiku laooshshinnino ikkiro hasaawunni eweli paartenni eweli paarte woyyitanno yine egenninoommo. Itophiyu 120 Miliyoone daga amaddino gobbaati;daga harunsitannonke. 21ki sanira hee’noommo. Dagate alba shinqe tenne paartenni tini woyyitannoe yine hasi’noonniha doora dandiinanni. Cancu giddoonni kayinni hedo macciishshano ikko bada didandiinanni. Konni daafira shiqqannota keerunna amaalammete kaayyo horonsi’ne amaalamalla hasiissanno yee ammaneemmo.
Bakkalcho:- Keeru bati’ranno gede; babbaddano hedubba daga burduuqqannokki gede ma assa hasiissanno?
Paaster Zerihun:- Xaa yannara dagoomittete qoolla horonsi’rate hayyo aana jawa qoropho assa hasiissanno. Aja dume dagoomittete qoolla la’inoonte yaa didandiinanni;kayinnilla la’nanniricho, macciishshinannire doora hasiissanno. Qullaawu maxaafino “maricho macciishshitinanniro qorophe” yaanno; wolu garinni doortine macciishshe, doortine la’e yaate. Gobbate kaa’lannorinna qarra tirannori maati yine ikkinnina afi’nire baalankare macciishshinanniha ikkiro hakku macciishshiniri barru barrunkunni giddonke itanni ha’ranno. Barra tuqa babbaddanno hedo amaddino mannoota macciishshineemmo woyte insawa hinge goshooshammeemmo. Gedenso konni gumi kayinni xaphi yee umonkenna gobbanke gawajjanno. Konni daafira la’neemmorenna macciishshineemmore doora hasiissanno.
Xa ninkewa banxannihunna hasi’nannihu dagoomittete qoolira fule xonamannohaati. Xono kayinni hiittenne amma’nonni hoolloonnite;manna xona cubboho. Afuu giirate; coyi’neemmore qoropha hoongummoro wole giiranno. Konni daafira xono labbannotenninna mimmito xeertissanno ikkitubbanni xeerti’ra noonke. Xonotenna mimmito hunate yanna aa dinonke. Gobbanke loosantinokkinna lattinokki gobbaati. Loonsoommorinni loonsoommokkiri rooranno. Gedenso yanna sa’uhu gedensaanni gaabbinannire loosa dihasiissanno. Mama, maricho coyi’neemmoro seekkine afa noonke.
Mite mite yannara mitu mitu manni noo dargi jawaho; coyi’rannori kayinni ajinoreeti. Gobbate massagaanchi alba coyi’nanniri hakko deerra agadhinoha ikka hasiissanno. Amma’note massagaanowanna gobbate geerriwa marre coyi’nannirino dargasi lawannoha ikka hasiissanno. Konni daafira coyi’neemmore agadhanna afiinke qorowaminoha ikka noosi. Togo ikkirooti gobbanke keere buuxisa dandiineemmohu.
Bakkalcho:- Gobboomu amaalamme wo’munni wo’ma hendoonni garinni gumulantanno gede amma’note annuwinna gobbate geerriwinni hattono wo’mante Itophiyu dagawinni mayi agaramanno?
Paaster Zerihun:- Amaalamme hendoonni garinni gumulantanno gede amma’note annuwinni umihunni huuccatto assate. Tini gobba maganunnite yinannihu sammi yine Itophiya keeniyunni badate dikkino. Tini ani woyi amma’note annuwi woyi gobbate geerri yitinnoha ikkikkinni kalaqaanchu umisi yinote. Itophiyu hexxote gobbaati. Ninke aana iillino qarri wole gobbuwara iillinoha ikkiro gobbate gede sufansa huluullissannoe. Itophiyu umisi magano afi’rino yineemmohu konniraati; addanko. Maganu agarannankeeti mitte hekkonni wole hekko giddoonni sa’nanni techora iillinoommohu. Konni daafira amma’note annuwi huuccatto assa umikki loosooti.
Layinkiti amaalete. Amaalammete komishiineno loosu gumulamanno gede wedella amaala, ninke uminke keeru manna ikka, mussinna ninkeno mootimmano tiyyi’ne giwa hasiissanno. Mittu seekke kula hasi’reemmo coyi mussinnu noowa gobba keere ikkitanno yine heda dihasiissanno. Korkaatuno mussinnu jirote beehache shokkishanno. Mussinnunna farcote shokka heedheenna keeru dino. Kuni ikkannokki gede baalunku dandiinummorinni gobboomu yawonna amma’note yawo fula noonke.
Mootimma kayinni mootimmate looso loossanno gede kaa’late. Mootimma umise looso loosa hoogguro balanxe gawajjammeemmori ninkeeti. Gobbate keere buuxisiissannoti umihunni seeru aliidimmaati. Giddoyidi keerinsanni baxxite afantanno gobbuwa keerinsa buuxisaminohu qarunni seeru aliidimmanniiti. Konni daafira mootimma mootimmate garinni seera agarsiisate looso loossanno gede injoo kalaqa hasiissanno. Konnira amma’note annuwi huuccatto assa, daga huuccidhanno gede kakkayisa, dagate mereero mittimma kalaqantanno gede loosa, xeertissannotinna gurkeessitanno hedo heedhannokki gede gargara amma’note annuwi jawiidi sokkooti.
Konni daafira aleenni xawinsummonte gede hedote badooshshe amadde koffi yite qacce fultino daga shiqqi assine ofolline hasaambanni gede assanna seeru aliidimma buuxisa hasiissanno.
Dagano dagate gede mitteenni hee’neemmo gede dandiissannonketi mittimmankeeti. Meessinna olliichunni hanaffino mittimma egensiisate yawo fula agarantanno. Wedelluno ga’labbi yite assitannore wodanchatenni assa, surrensa loosunni amada,hattono nabbawatenni umonsa ikkadda assa hasiissannonsa.
Wedellimmate yanna wororritte rumuxxinanni yanna ikkitino daafira yannansa egennote aana, keere lallawatenni, hedeweelcho angansa e’’anno looso loosatenni, kalaqote loosi aana bobbahatenni umonsa lossanna rumuxxite uminsanni uurritanno coye kalaqidhuro danchaho; woluri baalunkuri iillannoreeti. Wedellimmate yanna safo tunganni yannaati. Konni daafira yannansa garunni horonsi’ratenni sayissuro yee amaaleemmo.
Bakkalcho:- 2016 M.D hiittoonni la’’itto? 2017 M.D ledama hoogoommero yite hedattori maati? halchokki xawisseenna hasaawanke jeefinseemmo?
Paaster Zerihun:- 2016 M.D gobbate gede batinye hekko sayinsoommo dirooti. Mimmitu kipho giddora e’noommoho, olu kalaqamino dirooti. Kunino uminkenni sa’’e tenne gobba ba’’o seeda yannara halchitanni keeshshitino bissa xa doyissitanni noonke. Diinna qaaffe e’anno kaayyo ninke giddoyidi gibbo kalaqqanni no. Mittu kaajjinshe coyi’ra dandiineemmori Itophiyu daga poletiku babbadooshshi hee’rirono gobbate hajo aana mittimmanke agarantinote. Ikkeennano sai diri mimmitu kiphonni batinye qansootanke hoongoommo dirooti. Mittu amma’note massagaanchi gede tenne baala hedeemmo woyite dadilleemmo. Hasaambe tira dandiineemmo coyi hasaawa hoogankenni kuni baaluri kalaqamino.
Jawu coyi kayinni sayinsummo 2016 M.Dni rosicho adhine 2017ni ledamannokki gede taalannore taashshi’ra dandaate. Haaro coye baxxinohunni keerunna mittimmanke buuxisantanno hajubba aana illachinshe loosa baalunku yawooti. Poletiku mannootanna olaho feeffattinore ga’labbinse amaalle baxxinohunni aja dumera woyyaabbino gobba ragisiisa ninke yawooti.
Coye shotinse la’’atenni fula noonke; Korkaatuno shiima lawanno coyeeti rumuxxanni konne deerra iillinohu. Ani mine’ya hee’re coyi’reemmo coyi wixanno hadho shiima dikkitino. Ani coyi’reemmo coyi anenna maate’ya aana hattono gobbate aana iillishanno qarri maati yine hedanna wodancha hasiissanno.
2017 M.D keerunnihanna atootu diro ikkonke. Xaadinonke qarri giddonni fulle qarranke amaalammetenni tidhineemmohanna mittimmanniha ikkannonke gede wodaninni halcheemmo.
Bakkalcho:- Yannakki uyite ledonke keeshshootto daafira wodaninni galanteemmo; dancha ayyaana ikkohe!
paaster Zerihun:- Anino galateemmo.
Qiddist Gezzaheny
Bakkalcho Wocawaaro 2, 2017 M.D
