Buete ama Itophiyu dagaati. Abbay burqinohu Itophiyu baattonniiti. Kofattote ka’ni wote wole gobbuwa kaa’lo di xa’mi’noommo. Woxu wolqa,dhuku,egenno,bilchaantenna gatamarshu kaa’lotenni dikkino. Abbay 2ki doyicho waa wonshina geeshsha duuchuri ha’nurimmankenni afi’noommoho.
Hiddaasete kofatto ha’nurimma Itophiyu dagata ikkitinota kalqe naqqassanno. 30 miliyoone ali amuwwinke wiliiletenni illensa qaandidhanna,sanonsa samundidhanna Abbayi wayi kayinni gobba hige lolahanni keeshshino.
Bayiriidi Hiddaasete kofatto hananfoommohu “Dandiineemmo” yitanno hexxonniiti. Gundeemmotano hexxo assine calla ikkikkinni luphiima gobboomu mittimma sinqisi’neeti. buxicho ama hinqaatoho qorise giddo suuqidhino saante fushshaato assitino. Dagganno ilama ane gede ikkite wiliiletenni hidiiddidhoonke yitino ama laambahonna maxinete suuqidhino saante qorinni tayisse hiddaasete kofora qeechase tuqqitinote Abbayi kofatto.
Qaantannota qalaanticho saase fushite uyitino ama minu kiiro. Hiddaasete boowe woradda woradda doyissini yannara amuwu,annuwu,marquullu qaaqquulli gattukkinni qorinsanni tayisse fushshitannota ninke ka’a ayi odeessannoyya? Konniraati 2ki dayicho waa wonshini wote gobbanke illillissinohu.
Diinu ilamate ille hunara soossoorino yanna giddo togoo sewoo hee’ne la”ate gobbaanni hagiirsiisannori mayi nookka? Eenni hagiidhi gobbanke! Hagiidhi amanke. Layinki doyicho wayi wo’ma kaajjillunna dandiineemmo yitanno hedo gumaatina!
Addaho kofattote gatamarshi haa’re daanno qarri konneeti yinanniha dikkino. Konneno daganke huwattino. Konne sa”ate Itophiyu daga kakkaooshshinna beeqqo kulle gundannita dikkitino.
Seeda dirrara Abbayi lagi ane calliho yitanni keeshshitino Gibitsenni kayise, ise kaphi odoo kaiminni gawajjo kalaqqanno gobuwanna wolquwa xaano di goxxinonke. Kuri hundinni kayisse barri caali gede harunsitanni keeshshitinonke. Gobbate gede jawa waaga baatisiissinonke.
Itophiyu ama mitto jawana buna gafidhuro olla agurinna doogaasincho woshshite hayikkissanno. Konne rosiisannonkehu dino. Hiddaasete kofatto kofante gooffuro horo afidhannoti Itophiyu gobba calla ikkitinokkita kalqoomu huwatinolla. Caabbichu wolqa burqituro duuchakawa iillishate qixxaabbino gobbanke do’nitte dikkitino.
Seeda yannara baxillaancho gobba Sudaane umi doyicho wayi kofatto gooffu yannanni hanaffe,lolahunni gattinota kalqe odeessitino. Qaamattote moolle amadde keeshshitinose Sudaane Hinqaato latisi’ra hanaffino. Itissanninna hayikkissanni noo anga ga’mitannori hundi xaadooshshe moronte Arawete gobbuwara kaa’liturono; Itophuu ledo maganu anga karsanteenna Hiddaasete kofatto 2ki doyicho wonshitinota macciishshini. Konne roorino hagiirri mama nooya?!
Itophiyu daga yee! Illekki fa’nitino! Xawaabbikki burqino. Jireenyikki adda ikkate albaagise qaafanni no. konne gicishshara soqqantanno giddoyidi hemaanora caakko fantinoonte. Diinu caakko afi’riro bade ganate mixosi halashshanno.
Gibitsete Abbayi kofatto amadisiisse Qumaare ga’nitanno bissara dago uyinikkinni hanafoonni soorrote doogora mittoo’ma busullete busulleeti. Galchimi gobbuwa Itophiyu albisaancho ikkanno yitanno huluullo galteenna mimmitonke gaance kalaqqe surte e’e billaallisate qixxaawo noonsata deama di hasiissanno.
Kuni hagiirri hagiirre ikke sufanno gede qeechansa fultino Itophiyu dagara hawalle tashshi yii’ne yitanno sokka sayisa hooga addintanni do’nimmate. Konne huwattino massagaano duuchunku Itophiyu dagara hawalle tashshi yii’ne yitanni afantanno.
Xa hexxote buddeeni gato. Dagankeno halaali buddeena itto yitanno hedo nooe. Hexxotenni hananfoonni Hiddaasete kofatto adda ikkitu eega, sarraaqunna sarxu gateenna,duuchunku qansichi taalo horonsi’ranno yanna xaati. Jireenyu doogo qacce gantannohuno baadiyyete heedhanno amuwwinke caabbicho afi’re illensa hurirooti. Kaphunni Caabbichu haqqa qanse awaawurriro maarrawensanni qoriha tayisse Abbayira fushshaato assitino amuwi halaali sarxo abbannokki gede halaalunni loonse daafurinsa waaga qolate luphiimu dinyi loosi agarannonke!
Ikkireno ikkeenna duuchanka mitto assitino hiddaasete kofatto 2ki doyicho waa wonshate loosi keerunni mucci yaasinni, hexxotenninna kaajjillunni; dandiineemmo yitanno kaajjado uurrinshanni qeecha’ne fultini baalira hagiidhoe duunchu!!
Bakkalcho Maaja 15/2013 M.D
