Sidaamiu Qoqqowi 4 zoonenna,36 woraddanna quchumu gashshootta giddosi hanqafino qoqqowooti. 4 zoonna mereerinnino Mitte “Soojjaati Sidaami Zoone” ofollose Daayye Quchumira assidhe giddoseno 8 woradanna 1 quchumu gashshoote amaddino. Kuri woradda mereerinnino Mittu Hookkote Woradaati. Hookkote Woradi dagate kiirono 100,000 ale ikkitanno. Ninkeno tenne lamala gaazeexinkera wosinchu gafinni Hookkote Woradi Gashshooti Qaru Gashshaanchi Kalaa Zennebe Munxaashihu ledo woradu giddo addi addi hajubba aana assinoommo hasaawa ki’ne nabbawaanonkewa haa’ne shinqoommo.
Bakkalcho:- Hanni hanafote geeshshira Hookkote Worada xawisaancho ikkino garinni xawisinke
Kalaa Zennebe:- Galateenno! Hookkote Woradi Sidaamiu Qoqqowi Soojjaati Sidaamii Zoone giddo afantanno woradda mereerinni Mitto woradaati. Kuni woradino 2011M.D haaro tantanantino woradda mereerinni mitto ikkanna;Arooreessu woradinni baxxe umosi dandee rakkinonna lifixa owaante dagate aanni tayixe 4 diro kiirsiisino woradaati. Woradunniti dagate kiirono 100,000 ale ikkitanno. Xeertinyisino Sidaamiu Qoqqowi Mootimma Qaru Quchumi Hawaasinni 183 K.M hattono Soojjaati Sidaami Zoone Qaru Quchumi Daayyenni 44 K.M xeertinyi aana afamanno. Woradunnihuno qaru quchumi Girja yaamamanno.
Woradunnita diilallote gadeno la’niro Sasenta diilallote gade amadinoha ikkanna roorinni kayinni gammoojjichaame diilallote gadenni afamanno. Konni kaiminnino rooru manni irsha loosi’re galanno. Giduno dirunni Sase hige laalanno. Woradu irshu loosira lowo geeshsha injaanno worada ikkasinni woradu dagannino sae wole qooxeessu daga itisate dandoo noosi woradaati. Itisannino afamanno.
Bakkalcho:- Hookkote Woradi anfintenni gede gedensa tantanantino woradda mereerinni mitto woradaati. Konni woradi latishshino galo woradda ledo heewisiinsanni woyte wole woradda ledo qote taala hoogara dandaannona konne taashshatenna dagate latishshu xa’mubba dawarate woradu gashshooti gede assitininna heedhinoonni millimillo maa labbanno?
Kalaa Zennebe:- Hookkote Woradiha safote latishsha la’nummoro badhiidisi dhagge ledooti amadamannohu. Kuni woradi wona aleenni kayisummontenni gede 2011 M.D tantanamino woradaati. Latishshasino la’neemmo woyte hakko deerrinni badhe hige keeshshino.
Xa soorrote kawa kayinni woradu giddo danchuri leella hanafino. 2011 M.D Hookko Worada ikkite fultu yannara worada doogote latishshi widoonni la’nanni woyte Daayyenni Girja abbitannonna Girjinni Weele haadhe hadhanno doogo gobbaanni garita nafa ikkitinokkiti Girjinni Jangallo massitanno doogo agurranna wole doogo nookki qooxeessaati.
Hakkuy kawa kayinni haammata loossa lowo dooggano loonsoonni. Hanafote deerrira noorino no. Lawishshaho, Doogote, Way, Caabbichu, Gorsunni, woleno addi addi golinni dagate latishshu xa’mubba dawarate loonsanni hee’noonniri haammatu loosi no. Ikkollana, seeda yannara latishshunni badhe hige keeshshino worada ikkino daafira goshooshannori lowori no ikkinnina worada woyyino worada assatenna dagate latishshu xa’mubba dawarate kaajjine loonsanni hee’noommo. Konnira dagano qotinkera uurritino; beeqqonsano shiimate yinannita dikkitino.
Bakkalcho:- Danchate;Hookkote Woradi investimentete noosi injo maa labbanno? Investimente goshooshate gashshootu gedena loossinanni heedhinoonni loosina maa lawanno?
Kalaa Zennebe: Hookkote Woradi wo’munku handaari investimentera injiino woradaati. Lawishshaho: Shiilotenni, Bunu industirenni, Irshunni, Hoteeletenni, Gorsunninna hattono wolu haammatu handaarinni woradu investimentete hala’lado injo noosi. Kuri handaarrannino qooxeessunni hanafe kalqete geeshsha afantino investerooti woradu giddo bobbakke loossanni afantanno. Ninkeno woradu gashshooti gede woradinke giddo investe assate woradanke doodhite dagganno investerootira hasiissanno irko baala assate qixxaamboommore ikkinoommota kawaanni qole xawisa baxeemmo.
Bakkalcho: Hookkote Woradira Qaru Quchumi albillitte gobba tayisse hadhannoti seeda doogo giddoseenni tayisse sa’anni no. Kurinna labbino korkaattanni Girji Quchumi hasi’raanchimmasi lexxitanni hadhannota ikkitanno yine hendanni. Konni daafira konni quchumi giddo fajjinanni investimentubba ikkadimma hatte yanna hedote giddo wortinote?
Kalaa Zennebe: Kuni quchumi umo hanafami yannara wolu quchumintenni gede baxxitino pilaanenni safamino quchuma ikka hoogirono; gedensa nooti halashshinanni ha’ninni qooxeessubba baala kayinni pilaanetenni massagantinote. Quchumu giddo xa uynanni hee’noonni investimentubbano ga’ata quchumu lopho deerra hedote giddo wortinote yaa dandiinanni. Lawishshaho: xaa yannara quchumu giddo ijjaaraho Adimaasu Adoolanna Mulugeeti Duukamo yinanni dureeyye ijaara minate fajjo adhite loosu giddora e’ino.
Kuri ijaarrano jajjabbanna ga’ata quchumu lopho hedote giddo wortinote. Balaxe hanafinohu Adimaasu Adoolihu gama biso baankubba adhiteenna owaante aa hanafino. Mulugeetihuno qole gedensa hanafaminohano ikkiro dancha jawaantenni loosamanni afamanno kuni ijaari goofiro Soojaati Sidaami Zoonera xaa geeshsha minantino ijaarra baalatenni aliidiha (roore) ikkanno.
Xaa yannarano quchumu giddo investimentete baatto xa’midhino wole dureeyye no. Tenne dureeyyerano ikkiro uyneemmonsa fajjo albillite konni quchumi lopho hedote giddo worino garinni ikkannota xawisa baxeemmo.
Bakkalcho: Kuri wonanku aleenni kayinsummo ikko wolootta investimentubbara Caabbichu wolqa noose qeechi shiima dikkino. Ikkollana, konni qarqarira Caabbichu qarri lowo geeshsha dagate caacco ikke leellannona konni qarrihu qaru kaimi maati yine bandoonni? aantete konne qarra tirate ma looso loonsanni hee’noonni?
Kalaa Zennebe: Girji Quchumiranna qooxeessu woy xaphooma woradu gashshooti gede Caabbichu wolqanni ledo amadamanno murmuramanna iillote ledo leeltanno qarrubba no. Ikkollana, kayinni murmurammete qarri albi gedeeha dikkino. Woyyinori no. Ikkadoho yaa kayinni didandiinanni. Rooriidi qarri kayinni iillote qarraati. Iillote qarrihu korkaatu quchumu lophooti. Quchumu bero noowa techo dino. Hala’lanni dayno. Konni daafira Caabbichu hasattono hakko deerrinni lexxitanni hadhanni no. Konne iillote qarra tirate hasiisanno woxe xiinxallotenni bande dagano beeqqisiisatenni millimillo hananfoommo. Kuni iillote widoonni noo qarri konni garinni tidhamannohaati ikkannohu.
Woleno murmuramate widoonni noo qarrihu kaimu maati? yaannoha badate wo’naalloommo. Murmuramate widoonni noo qarri Caabbichu kuni Oromiyu Qoqqowinni Shaakkisonni ka’e dayinoho. Goshoonshe abbinoonnihu dubbu giddoonniiti. Ikkinohurano dubbu kuni lophe mare Caabbichu siiwo kisannonna bubbe bubbisanno yannara bubbe haqqe massite Caabbichu siiwo aana xiibbanno woyte Caabbichu ba’’anno. Kunino dubbu giddo ikkino daafira Caabbichu siiwo kisantino darga afate lowo qarra ikkanno. Konni daafira qarru kalaqamino darga hanse iillina geeshsha caabbichu ba’’e keeshshanno.
Konne qarrano aante noo garinni tirate Sidaami giddo Waarra loonsanni hee’noonni caabbichu wolqa finco mereershinni adhate millinsanni hee’noommo. Kuni yanna adhara dandaanno ikkinnina Hookkote woradiha Caabbichu qarra tirannoho.
Bakkalcho:- Hookkote Woradi qoqqowu giddo jawa eo gamba assinanni woradda mereerinni mitto woradaati. Konni woradira eo gamba assitanno bissa woy handaaru loosaasine daddalaanote ledo afoo xaadatenni mootimmate e’anno eo hafanfarsitanno yitanno gungumme macciishshinannina; konni widoonni noori maati? Kuri qarrubba tiratena assinanni hee’noonniri maati?
Kalaa Zennebe: Hookkote Woradi eo la’nanni woyte Sidaami Qoqqowi giddo afantanno woradda mereerinni jawa giddo eo afi’ranno yine hendanni woradaati. Tini halaalenkolla. Konni kaiminni woradu rooriidi anga woradu baajeette giddo eonni cufi’ranno. Konnirano konni deerrinni loosa xa’mannoho. Ninkeno hakko deerrinni handaaraho lowo illacha tunge harunso assineemmo.
Ikkollana, eo gamba assate handaari lowo geeshsha mooraanchimmate reqecci yiino handaaraati yine adha dandiinanni. Xaa geeshshano ikkiro eo gamba assinanni qooxeessira hafanfarsanna woy mooranna amande agurroonnihu nafa hoogiro wona aleenni kaysummontenni gede eo gamba assinanni qooxeessira co’ichimmate qarri noo gede huluullo garaho. Ninke gashshootu gedeno eote handaara keennummo yannara daga kayissannontenni gede hafanfarre noo gede bandoommo. Konni kaiminnino eo gamba assinanni qooxeessubbara handaaru ogeeyye ledo addi addi loosu sooreeyye gaamme harunsote looso loonsanni afammeemmo. Anino woradu gashshaanchi gede konni qarqarira heedhara dandiitanno eote hafanfarre garqarate illachishe loosanni noommo. Xaa yannara kayinni woyyaambe leeltannori no yaate dandiinanni.
Bakkalcho:-Rosu iillo lainohunni Balaxaancho Mootitte Zinnaash Taayyaachew Hookkote Woradira Oddi-Bokkote Olliira minsiissu rosi mini me”e kifilenni me”ete geeshsha nooho? Mageeshshi rosaano haa’rara dandaannonna qarqaru dagara heedhannosi tironna horo hiittoonni xawisatto?
Kalaa Zennebe: Oddi-Bokkonna qooxeessu woradu gede baxxitino dhagge afi’rinonna baxxino garinni istiraateejike qarqaraati. Istiraateejike yuummo korkaatino Hookkote Woradi giddo afantanno 17 olluubba mereerinni 11 olluubba Oddi-Bokko gaangeessitino (qasidhino).
Sidaamu sharro dhagge ledo la’nirono baxxitino dhagge afi’rino qooxeessaati. Konni qooxeessira hee’ranno manni hasiisannonke latishsha diafi’noommo yitannoti seeda yanna xa’mo noonsa. Qooxeessu daga xa’mubba mereerinnino doogo, fayyimmate mereershinna layinki diriminna geegote rosu mini xa’mo qarate. Tenneno qoqqowu pirezidaantichi daye lai yannara “doogono loosantanno’ne, fayyimmate mereershino minamanno’ne, layinki diriminna geegote rosu mini daafirano amaalamme qolleemmo’ne” yee ha’rinota tini kaayyo dagguta tenne kaayyo konni qooxeessiraati uynohu.
Kuni rosu mini 6 agana sa’inokki yanna giddo islaanchimmaseno agadhino garinni miname goofino. Maasso IFDR
Xaphoomu Ministirchinna Balaxaancho Mootitte Zinnaash taayyaacho hattono Federaalete jajjabba loosu sooreeyye dagge maassiissino. Tinino daga seeda yannanni sharrantanni keeshshitino xa’mo ikkitinohura konninni lowo geeshsha hagiidhitino.
Kuni rosi minino sai 2015 rosu dirira 265 ikkitanno 9 kifile rosaano haa’re rosiisatenni rosu looso hanafino. Mixosi kayinni 9-12 kifile geeshsha rosiinsanniha ikkanna; xaphooma 1000 rosaanono amadanno. Rosu mini su’mano ‘Biraan Oddi-Bokko Layinki Dirimi Rosi Mine’ yine su’minoonni.
Bakkalcho:-Woradu dubbu jironnino afaminoho. Woradu giddo qarqaru agarooshshi woy dubbu horramme gargarate loossinanni heedhinoonni loossa maa labbanno? Xaawula lawinori ledo amadisiisame dubbu horramanni noo gede macciishshinannina.
Kalaa Zennebe: Hookkote Woradi giddo mannu kasanno haqqe gobbaanni jajjabba kalaqamu haqqe no. Lawishshaho: Oddi-Bokkote, Booro, Marmaraho, Arawetenna woleno addi addi qooxeessubbara dubbu no. Kuri dubbuwa giddono seeda diro kiirsiissino dhaggete kalaqamu haqqe afantanno.
Haqqete horo mageeshshitero baalu afino. Haqqu yaa ninkera co’itte ayyire ee isi kayinni ninkewiinni qole giirantino ayyire adhanno. Konni daafira mittu manchi haqqicho mura yaa foolesi angasinni taysi’ranni no yaate. Hattee huwatinokkihu techo daddalo calla la”anni haqqe karanno manni no. Karroonni haqqe daddalannohuno hattonni. Konneno gargarate gashshootu gede loonsoonniri hee’rirono; mite mite caakko afi’ranno woyte kalaqamanni daynori mararsannori no. Xa kayinni konne assoote hunate murci’ne loonsanni hee’noommo.
Bakkalcho: Jeefote saysattora hasi’ratto sokka heedhuro kaayyo eemmohe.
Kalaa Zennebe: Hookkote daga tenne yannara irshu loosi aanaati noohu. Tini yanna irsha loosi’nanni yannaati. Heeshshote oolto ajinshannihu loonse ikkino daafira loossinanni heedhinoonni looso kaajjitine suffinaranna badheessu yanna laalchinni gobba itissinintenni gede xa goyrete loosinni sufisiisse yitanno sokka nooe.
Woleno, seerimale assoote, dubbu horramme, eote hafanfarrenna labbanno ikkitubba gargarate assinanni hee’noommo sharrora halanke ikke yaa baxeemmo.
Bakkalcho: Kalaa Zennebe Munxaasha, Hookkote Woradi Gashshooti Qara Gashshaancho umokki fajjite yannakki uyte oottonke hala’ladu xawishshi daafira Itophiyu Pireesete Uurrinsha su’minni galateemmo!
Kalaa Zennebe: Anino Galateemmo!
Addisu Adoola
Bakkalcho Wocawaaro 24, 2016 M.D
