Buqqeete (Aimiro loosu kalaqo halashsho owaante gutu maamari Itophiyu giddo haammata looso kalaqqe loosa dandiitanno qansoota kalaqate 30 diri mixo amade millisanni noo kubbaaniyyaati.
Kubbaaniyyu 51 miilla noosiha ikkanna; 47 kubbaaniyyuni qajeeltinoreeti. Kubbaaniyya uurrinshate widira soorrate ajuuja noonsa.
Kubbaaniyyu babbaxxitino loosu kalaqo handaarranni baatte qajeelsha adhitannori gobbaanni haammata mannoota ajuujansanni ledo xaadisate dandiino.
Sa’u sase dirrarano Yutuubetenna Ahaadu Raadoonennino seyoote doogo (የስኬት መንገድ) yaanno birxichinni Interpireeneshipete qajeelsha aanno afamanno.
Worrotaw Bezzaabbih (Dr.) Aimiro Loosu kalaqo dandoo halashsho owaante gutu maamari safaano mereerinni mittoho. Maamaraho boordete miilanna qara loosu gumulsiisaanchono ikke loosanni afamanno. Kalqoomu miinju xaadooshshinni sayikki digirenni maassamino. Amaaru Afoo lede Ingilizete, Faransayenna Ruusiyu Afuubba seekke dandaanno.
Looso kalaqatenna jawa deerra iillate ajuuja noonsare kalaqate assanni noo millimmora albaanni Yuniti Yuniversitera Miinju handaari rosiisaancho ikke loosino. Rosiisaanchimmate loosisira ledote Yuniversitete Piyaassu kaampaasera Diine hattono gashshootunna womaashshu miseessa pirezidaanticha ikke loosino.
Techohu seyoote gafi wosinchinke Worrotaw Bezzaabbih (Dr.) heeshshosi soorrantanno gede hedeweelcho kalaqantino ikkito noota qaaganno. tayxe lemuu diri albaanni ‘’Interpirayz Itophiya’’ yinanni uurrinsha iso lede Yuniti Yuniversitenni onte rosiisaano loosu kalaqo lainohunni rosaanote qajeelsha uytanno gede hasidhu. Balaxxe kayinni ontenti rosiisaano rosiisaano qajeelsa dandiitanno gede 15 barrira qajeelsha adhitanno gede assini.
Qajeelsha afidhu barrinni hanafe Worrotaw (Dr) heeshshosi doogo taashshi’ra noosita seekke huwati. 15 barrubba qajeelshinni afi’rino egenno miliyoonetenni kiirranni mannoota kalaqa dandaannota huwati. Kalqoomu miinju xaadooshshubbara kaimu daddalaano, Investerootu, daa’’ataanonna woloottano ikkitinota huwate togoo mannoota kalaqate hasattono galtinosita coyi’ranno.
Qajeelshu gedensaannino wolootta qajeelshubbano adhanni qaxarameenna kiirere uynannisi woxi gobbaanni umisinni loose woxe afi’rate hasattosi lexxitanni hadhu. Hexxo mudhikkinni duucha yannara qarrubba xaaddannasinni sainota kulanno.
Loosu kalaqo dandoo qajeelsha uytunsa uurrinshano hattenne yannara danchu baatooshshinni qaxarinosiha ikkanna; qajeelshu ledo xaadinohunni lame doyicho Ugaandu gobba ha’re miinjunna dagoomitte handaarinni horaameessa ikkino. Roorenkanni Ugaandu qaru quchumi Kampaala 40 qajeelaano qajeelsate ha’ranno woyte baatte qajeelsha adhate qixxaabbinori 200 manna ikkitinota qaaganno.
Itophiya riqiwe Ugaandaho mare qajeelsi yannara afi’rino tumo Itophiyaho loosu kalaqo dandoo qajeelsinanni uurrinsha fana noosiha ikkanna tenne hedo hakkiichonni hanafe adhe gobbasi day.
Hedosi loosu aana hosiisateno balaxe qaxaramatenni fule umisinni looso kalaqe loosate gumu’le millisa hanafi. Tenne yannara heeshsho eaafulcho ikkitusi. Hexxo dimurino. ‘’Hiikku gumino ciirate balaxe baattote aana uwe sholanno; hakkiinnino ciire lophe wole guma laalannonte gede anino lowo jiffa xaaddannae uwanni ka’’anni sae techora iilloommo’’ yaanno.
Loosu kalaqo dandoo hala’lituro Itophiyuno duree’mitanno yaannohu Worrotaw Bezzaabbih (Dr.); konne assate kayinni looso kalaqate dandoo lossi’ranna halashsha ikkinota ammananno. Itophiyu giddo hasiisannokkiri hala’lannokki gede assate loosu kalaqo dandoo halashsha hasiissanno. Konne assateno ilamate buqqee horoonsi’ne loosa dandiiniro ikkinota coyi’ranno.
Seyoote wosinchinke konni handaarira ei yannara Addis Ababaho loosu kalaqo dandoo leellishannohu mittu maxaafino nookkita qaaganno. Konninni, umisinni lamala maxaaffa hattono woloottu ledo qinaawe lee maxaaffa xaphoomunni 13 maxaaffa loosu kalaqo dandoo handaarinni babbaxxitino Afuubbanni qixxeessino. Saeno, handaarunni misiletenni qajeelsha aate dandiisissannota CD qixxeesse 1 miliyoone loosu kalaqo dandoo noonsa qansoota kalaqate millisanni afamanno.
Xaa yannara loosu kalaqo dandoo halashshate mootimmanna hallanyootu low sharro assitanni nooha ikkanna; jawaachinshanni loossa ikkitinota coyi’ranno. Aimiro loosu kalaqo dandoo halashsho owaante gutu maamari qajeelshunna amaalete looso halashshe loosanni afamanno. Xaa geeshshano haammata ajuuja noonsa qansoota kalaqa dandiino.
Uurrinshansara qajeeltinori mereerinni rooru xaa yannara uminsanni looso kalaqqe jawa deerra iillitinotanna woloottahono loosu kaayyo kalaqqinota kulanno.
Uurrinshansara qajeelsha adhitinori kumunni kiirranni mannooti nootanna albillicho jawa guma agarranninsare ikkitinota coyi’ranno.
‘’Ameeriku soorramate dandiitinohu onte loosu kalaqo dandoo noonsarinniiti’’ yaannohu Worrotaw (Dr); gobba soorra dandiitannore boode mannoota kalaqate kayinni haammata qansoota handaarunni qanjeelsa gadacho ikkitinota xawisanno. Kuri mannooti afantanno woyte Itophiyaho buxima, darama, hudenna olu gatanni ha’rannota kulanno.
Itophiyu baca jiro nooseta kaayyaataame gobba ikkitinoti addaho. Itophiyu gede kalaqamunni baraadhino gobbuwa kalqete aana dino yaannohu seyoote wosinchinke Itophiyaho kayinni ajuuja noonsari boode ikkitinota kulanno. Loonse hee’rate gobbaanni albillicho qaafa didandiinanni; xaa geeshshano loosu budi hoogeennanke lophotenni duumbara gantoommo yaanno. Lophitino gobbuwa qansootansa loosu kalaqo dandoo rosiissanni ikkinotanna umonsa dandaatenni sa’e woloottaho ikka dandiitinota jiroo’mitino gobba ilamate tareessa dandiitinota kayisanno.
Konnira, gobba soorra dandiitannore loosu kalaqo dandoo noonsa qansoota kalaqa gadacho ikkitanno yaanno. Interpireenerootu kalaqanturo jajjabba faabrikka, hala’ladda Irshu gati, Hoteella, rosunna fayyimmate uurrinshubba ijaarantanno. Ilamateno raginsanni uurrinshuwa ikkitanno.
Qansootu looso kalaqa dandiitanno garinni qajeelsate ragaanni xaa geeshsha lowo foonqe noota dimaaxino. Konni gedensaanino, dagate kiiro akkimale lexxitanno hadhanno. Konnira, dagate hasattono hakko bikkinni lexxitanni hadhannohura ka’ara dandiitanno xa’mubbara dawaro qolate balanxe qixxaawa hasiissanno. Ilamate loosu kalaqo dandoonna loosu bude leellisha hasiissannota ammananno.
‘’Itophiyu kalaqamunni baja jiro nooseta bayi’ra gobba ikkiturono xaa geeshsha kayinni dagase agarranni deerrinni dilophitino. Buxima, hudenna olu xawishshase ikke gatino’’ yaanno. Kunino, ajuuja noonsakki qansootti haammattino gobba assinose. Gobbankera lagga diro wo’ma du’nantanni hossanno; hala’lado baatto heedheennanni garunni loonse laalchimma dilossinoonni. Konni kaiminni, buxima, hudenna hobbaatu hoongino rumuxxe keeshshino. Konnira kaima ikkannori kayinni roorenkanni qansootu loosu bude rosa hoogansaati yaano.
‘’Qansootinke xaa geeshshano looso kalaqatenna daddalu loossa halashshe loosate ragaanni noonsa laooshshi digaraho. Gobba jawa deerra illishshanno qansoota kalaqa gobba massagaanno bissawiinni agarranni hajooti. Ikkollana, poletiku mannootinke kayinni konni ragaanni qansoota loosoho kakkayissannore dikkitino’’ yaanno. Hasiisannonkere diloonsoommo. Konninni, duucha yannara sagalete anje, hude, loosu kaayyo kalaqa hooga, rosu isilanchimma hoonge, fayyimmate xe’ne, buximanna olu lexxanni dayno yaanno.
Duuchunkuri wo’minose Itophiya kalaqate gobba noose jiro horoonsi’ne latisa; lossanna soorra mittu mittunku qansichiwiinni agarranni gadachooti yaannohu Worrotaw (Dr.); konnira baalinkewiinni jawu mini loosi agarannota huwachishanno.
Maate oosonsa looso baxxanno gede, halaalaano ikkitannonna kapho effidhe gibbannore ikkitanno gede; gobbansa baxxannorenna manni anga la’e hee’rantenni uminsanni loosse lophitannorenna gobbansa lossitannore ikkitanno gede amaalanno.
Ilama looso baxxannorenna kalaqqe loossannore assate maatetewiinni hanafannota coyi’ranno. Looso baxxanno ilama kalaqate buqqeensa aana loosa agarrannitano kulanno. Xaa geeshshano konni ragaanni laooshshe soorrate loonsoonnikkita kulanno. Ilama halaalaancho doogo amadde lophitanno gede buqqeensa aana loosa agarranni.
Itophiyu giddo qaxaramme loosate laooshshi rumuxxe keeshshinotanna xaa yannara kayinni ajanni daynota kayisannohu Worrotaw (Dr.); qaxaramatenni afi’nanni eonni heeshsho woyyeessanna soorrama dandiinannikkihura ilamate seekkine huwachisha hasiissanno yaanno. Qaxaramme loosatenni maatete hasatto wonsha didandiinanni. Qaxaramaanchuno ikkiro ledotenni wole looso loosa noosi; kuni ikka hoogiro hasatto diwo’mitanno yaanno.
Itophiya buximatenni fushshate qaxarama ikkikkinni looso kalanqe looosa hasiissannota amaalanno. Loosu kalaqo dandoo noonsarira kayinni mootimma qajeelsha afidhanno gede assatenni loosidhannonna laashshitanno base, laashshinanni maashinna liqoote woxe injeessanna woloottano hasiisanno irko assa agarrannitano sokkasi sayisanno.
Amsaalu Felleqe
Bakkalcho Wocawaaro 17, 2016 M.D
