Amsaalu Felleqe
Addis Ababa:- Sidaamu dagoomu qoqqowi teesaano haaroo’mate kofattora 2ki doycho waa wonshate atooma lainohunni macciishshaminonsa hagiirre dirunninna qeexaalunni beroo barra Hawaasi quchumira xawissino.
Sidaamu bude leellishanno bayiru qeexaalinni sibbi assatenni Hawaasa Miliiniyeemete harinsoonni qeexaali, Itophiyu qeellenna mootimma Abbayi haaroo’mate kofattora assitino qeellete sharro annimmatenni irkissannota ikkaseno tenne yannara xawinsoonni.
Beroo barra soodo guto keeraatunna irkote dirira Hawaasa Masqalu xawira xaaddinori qoqqowu teessaano hagiirrensa xawisate aleenni babbaxxitino sokkano sayissino.
Sidaamu dagoomu qoqqowi mootimma pirezidaantichi kalaa Desta Ledamohuno tenne yannara coyi’ranni; haaroo’mate kofatto wo’munku Itophiyu qansooti kofattooti; korkaatuno tenne kofatto loosate hasiisanno woxe afi’nohuno afi’nokkihuno noosiha fushsheenna meessa loosi’nanni hee’noonni pirojekte ikkitinohuraati yino.
Haaroo’mate kofatto caabbichoho. Gobbanke daga roore anga tunsichu giddo heedhannote. Lophitino gobbuwa daga gede ninkeno caabbicho la’neemmo gede kaayyo aannonkehu togoore caabbichu wolqa burqissanno kofatto batinse kalqi’ra dandiinummorooti.
Hakkiinnino saeenna gobbanke albillicho lophitanni hadhanni no. Faafrikka batidhanno woyte, jawa elektirikete wolqa hasiissanno. Tennerano balanxe injoo kalanqeemmohu togoo kofattonniiti. Ikkinohurano mullawa lolahanni hee’rannohu Abbay lagi aana Itophiyu qansooti baalunku haaroo’mate kofatto kalaqi’noommota guxxate jawa sharro assinanni hee’noommohu yino kalaa Desta.
Albaanni Itophiyu qansooti baalunku woxenkenna woqanke hattono egennonke fushshine loosi’rate hasi’nummorono sa’u yannara gobba massagganni noori Juuntu gaamo koni loosira daganke fushshidhino woxe moorte guddeenna kofattote loosi hasi’noonni garinni alba higge hadhukkinni keeshshitinoti qaangannita ikkitanna; saihu sasu diri kawa kayinni gobbankera soorro massagganno manni hixamanyinna gobbanke lophora qodhitinore ikkansanni albaanni noo so’ro taaltanno gede assite haaru garinni kofattote loosi alba hige rahanno gede assitino yino pirezidaantichu.
Xa iillinoonni gafira layinki doycho haaroo’mate kofatto waa amaddanno gede assinoonni. Waa amadate kayinni Gibtsenna Sudaane calla ikkitukkinni wolootuno gobbaydi wolquwa hattono giddoydi wolquwa Juuntunna soqqamaasinesi baalu tini kofatto waa amaddannokki gede jawa hekko kalaqqanni keeshshitino. Ikkirono kayinni massagaanonke mudhitinotanna murcudhinota ikkansanni; daganke hasattono massagaanonke faasho harunsite qoteho uurransanni adhinoonni qaafonni xaa yannara kalaqantanno noo hekko baala ittinse haaroo’mate kofattonke layinki doyicho waa amaddanno gede assinoonni daafira duucha sharro giddo assinoonni loosu gumanna afi’noonni qeelle ikkasenni macciishshaminonke hagiirri deerra sainoho yaanniiti pirezidaantichu kalaa Desta xawisinohu.
Konne hagiirre qoqqowinke teessaano baala fulte faajjetenni hagiirrensa xawisate quqquxantino daafiraati aju akkali haaroo’mate kofatto waa wonshinoonniha kaima assatenni Hawaasa Miliniyeemete fulte xawissino gari hagiirrinsa albu iimaati leellannohu.
Konne irkotenna hagiirru dira harinsi yannara Hawaasi diilallo gomicho, kifiifonna xeenano ikkiro daga kayinni konne baala dandiite shoo’mitukkinni baalunku fulte hagiirrensa xawisse higgino.
Hagiirre xawinsi yannarano sayinsoonni sokka mereerinni; ‘’Kofattonke Gudisiisi’neemmo!’’, ‘’Kofattote Looso Gufisate Wo’naaltanno Wolquwa Baalanti Didandaamanno’ne!’’, ‘’Ninke Itophiyu Manni Mittu Hirbinni Qaafa Dandiinummoro Lophonke Ittissanno Wolqa Mitteno Diheedhanno!’’, ‘’Amandoommo Pirojektuwa Gundanni Wole Hananfeemmo!’’, ‘’Gobbanke Aana Hekko Kalaqqinanniri Gobbaydi Woquwa Assoote’ne Uurrisse!’’ yitannonna labbanno sokka teessaano sayissino.
Wole widoonni kayinni haaroo’mate kofattono ikkito wole hajono ninkenni agadhineemmo yitanno gedee sokkano daga sayissino.
‘’Qooxeessinkenna gobbanke keeraanchimmanna ga’labbo agadhateno digonxeemmo!’’; ‘’Ninke gobbanke agartara fultino olantonkera qoteho uurrine badhensa ikkine hasiisannore baala shiqinshanni gobbanke qaccetenni qaccete geeshsha mittimmanke agadhineemmo!’’; ‘’Mittimmanke huntara millissannota juuntu wolqano diinge billaallinse Itophiyu mittimma alba higge bowirtanno gede assineemmo!’’; ‘’Jireenyu Itophiyaho adda ikkeenna qansichu baalu hagiidhe loosi’ranno, hee’rannonna gangalatanno gobba ikkitara sharrammeemmo!’’; ‘’Gobbanke massagganni noo bissara qotehonna badhete hee’noommota affine jawaatte!’’ yitanno sokkano giddo afidhinota ikkitino daafira harinsoonniti haaroo’mate kofatto hagiirre xawisate fultino daga bacare sayisse higgino.
Qoqqowu daga gashshooteho qoteho uurrite konni garinni hagiirrensa xawisse sokkansano sayissino daafira; ga’ano suffara qaale e’ino gara lainohunni pirezidaantichu kalaa Desta amadisiise lowo ayirrinyinni galata shiqishino.
Bakkalcho Maaja 15/2013 M.D
