Wocawaaro Agani ayyaannatenni huxxaminoho. Ayyaana ayirrinsanni yannara maatete ledo xaande mittimmatenni hagiirrunni sayisanna xa’mama Itophiyu mannira ha’nura budeeti. Maate woy jaalla xa’minannihu sammi yine mulla anganni dikkino. Xaa yannara baxxinohunni quchummate babbaxxitino laalo, daabbo, keeke amande fiixa fira xa’ma rosantanni daggino. Roorenkanni quchummate qooxeessubbara babbaxxitino ayyaanna ayirrinsanni woyte keekete horoonsi’raano kiiro lexxitanni daggino. Konni kaiminni, keekete minna loossa millimmo roorenkanni ayyanna ayirrinsanni yannara batidhanno.
Tenne attamonkenni Keekete daafira kayinsoommohu korkaatiweelo dikkino. Techoohu seyoote gafi wosinchinke Keekete loosinni egennamino ogeessinni ledo assinoommo keeshsho ki’newa shiqishateeti.
Wosinchinke ilaminohu Yirgaalamete quchumira ikkanna; lophosi kayinni Shaashamannetenna Hawaasi quchummaraati. Anjesinni hanafe rosisira qoteho babbaxxitino loossanni sayisino. Umisinni sae haammatu qansootirano loosu kaayyo kalaqino.
‘’Daddalu loosinni bobbakkino maate’yawiinni ilaamoommoha ikka’yanni anje’yanni rosunni roore daddalu loosira bobbahate halcho nooenkanni’’ yaannohu techoohu seyoote wosinchinke kalaa Yaareedi Geetaachew; Hawaasi quchumira ‘’Rome 1960’’ yaamantanno Kaaffe annaatinna loosu harisaanchooti.
Loosu kaimasi Hawaasi quchumira assi’rinohu kalaa Yaareedi; quchumaho onte babbaxxitino basera ‘’Rome 1960’’ kaaffe fane loosi’ranni afamanno. Hawaasi quchumi gobbaannino Shaashamannete quchumira 6ki sina fane loosate dandiino.
Rosisinnino woyyaawa guma maareekkisiisanno rosaancho ikkasi qaagannohu kalaa Yaareedi; hasattosi roorenkanni daddalu widira ikkitinohura 11ki kifile rososi gudi gedensaanni daddalu loosira bobbahinota coyi’ranno. Rosaanchu hee’re 16 dirisinni hanafe haqqu loosonna Garaajete looso loosanni woxe amada dandiinota kulanno.
Hattenne yannara roore looso loonseemmero lowo woxe afi’ra dandiinanni; buximatennino fula dandiinannita ammanatenni daddalu loososi kaajjishe sufi.
Kalaa Yaareedi haqqunna Garaajete loosisira ledote ahaahisi Keekete loosinni egennaminoha ikkasinni Keeke loonsanni garano la’’anni lophino. Konninni, ‘’Rome 1960’’ Keekete minenna Kaaffe fane loosate kaima ikkinosi. Keekete mine fanara albaanni ahaahisiwiinni la’’anni lophinoha Keekete looso rosunninna qajeelshunni irkisatenni babbaxxitino Keekete minnara qaxarame loosino. Qaxarame loosinowa baala loososi annimmatenninna ammanamatenni loosasinni danchu su’minni woshshama dandiinota qaaganno.
Gedensaannino wo’ma yannasinni Keekete loosira karsaminohu kalaa Yaareedi; qaxarame loosi yannara ogimmasi lossi’rino; afi’ranno woxeno garunni suuqi’ranno. Hattenne yannara suuqi’rino woxinni umisiha Keekete minenna Kaaffe fa’nate hasatto galtinosihura suuqi’rino 30 kumi birri aana Sidaamu maykiro Fayinaansenni liqootenni afi’rinohu 15 kume birra lede 45 kumi birri kaimi kaapitaalenni ‘’Rome 1960’’ yaamamanno kaaffe fanino.
Anjesinni 45 kumi birrinni Keekete mine kaaffete deerrinni fane loosatenni gumaamo ikkirono; lowo yanna adhikkinni minesi mooraano mulqiteenna kisaaru giddo uwinota qaaganno. Ikkollana, mooraano woxesinna jajjasi moorturono ogimmasinna egennosi mooramannikkita ikkitinohura hexxo murikkinni wirro loosi’re umosi dandiino. “Mooraano woxenna Jajjalla mulqidhanno;Egenno kayinni atewa gattanno;giddokki egenno hexxo murittokkinni loosu aana hosiisa seyoote kaimaati. Tenne doogonni sa’’ayanni woxe cibbi’ne kaappitaale’ya kageeshshaati yaantenni egennotenna uurrinshuwa halashshate illachisheemmo”yaannino giddosita xawisinke.
“Heeshsho’ya giddo hexxo mure diegennoommo’’ yaannohu kalaa Yaareedi; loosu minisi mulqamirono yaaddosi kayinni wirro hiittoonni looso hanafannoro ikkinohura xaano qaxarame loosatenni woxe suuqi’re ‘’Rome 1960’’ kaaffe wirro fanate dandiinota coyi’ranno.
‘’Maate’ya dancha loosu bude ragisiissinoe’’ yaannohu kalaa Yaareedi; loosu budi noosikki manchi woxe afi’riro nafa woxesi garunni horoonsi’ra dandaannokkita kulanno. Manchi beettira woxe aantenni roore loosu bude leellishanna ragisiisa low horo afidhinota umosi lawishsha asse coyi’ranno.
‘’Manchi beetti wo’ma yannasi, egennosinna dhukasi horoonsi’re loosi’ra dandiiro hasi’ranno deerra iilla dandaannota kullannae lophoommo’’ yaannohu kalaa Yaareedi; techo iillino seyoora maatesi dancha loosu bude leellishatenni luphiima qeecha fultinota huwachishanno.
‘’Maate’yanni ragi’roommohu kaajjado loosu budinni ledote kalaqamunni mittoricho rahe huwatatenna ogimmate (Art) loossarano jawa hasatto nooe’’ yaanno. Kunino, Keekete loososi kaajjishe sufisiisate lowohunni kaa’linosita kulanno. Ahaahisiwiinni la’’anni lophinohu Keekete loosinni umisinni fane loosatenni xaa yannara Keekete minnasi kiirotenni 6 iillishino. Konne looso seda yannara loosasinni handaarunni qajeelshano aanno.
‘’Luphiima ikkitino loosu araado nooe; wole arado dinoe’’ yaannohu kalaa Yaareedi; hiikkonne loosono kaajjine loonsiro gummamma ikkinanni; buxima effi’re giwanno manchi loososi yanna adhenna kaajjillunni loosa hasiissannosi’’ yee ammananno. Dureessa ikkate anjesinni kayse luphiima hasatto noosita qaaganno.
‘’Durimmate bue kaajjine loosate’’ yitanno Qullaawu maxaafi qaalinni hedosi kaajjishe manchi beetti kaajjillunni loosa dandiiro gummaamo ikka dandaannota coyi’ranno. Baxxinohunni, Itophiya labbino baca kalaqamu jiro noose gobbara shotu garinni loonse lopha; jiro kalaqi’ranna buximatenni fula dandiinannita huwachishanno. Konnira, gobba baraassinoha yanna, wolqa kalaqamu jiro qineessine wo’ma yanna horoonsine loosi’ra hasiissannota amaalanno.
Anjesinni hanafe looso ayirrisa hasiissannota macciishshanni loosunni lophinohu kalaa Yaareedi; loonse lophanna heeshshote aana soorro abba hattono meessinni sa’ne wolootta ikka dandaa hexxosi ikkitinota kayse; hixamanye loosasinni techo jawu deerrira iilla dandiinota coyi’ranno.
Ledoteno, gobbasira loose sa’’a hasiissannosire loosa noosita ammananno.
Xaa yannara kiirotenni lee sinna noosihu ‘’Rome 1960’’ Kaaffe sinnara 278 qansootira loosu kaayyo kalaqa dandiino. Albillichono Kaaffete sinna halashshatenni haammatu qansootira loosu kaayyo kalaqate hasatto noosi. Loosaasinesi ledo danchu xaadooshshi noosita kulannohu kalaa Yaareedi; loosaasine’ya annimmatenni loossannorenna loosu wodho ayirrisse loossannore ikkansanni Kaaffete anni ane calla ikkimmokkinni insano annuwaho yaanno.
Isino anjesinni hanafe ammanamatenna annimmatenni loose konni deerrira iilinoha ikkasinni uurrinshubbasi loosaasineno loosonsa ayirrissannore ikkansanni albillicho uminsanni uurrinsha fante loosi’ra danditannore ikkansa kulanno.
‘’Masaalaanchu gobbasira diayirranno’’ yinanninte gede ‘’Rome 1960’’ ye su’mino daafira kulannohu kalaa Yaareedi; techonni tonne diro ikkitanno yannara macca Atileetichi Abbebe Biqili daafira borreessinoonnita maala’lissanno borro nabbawinota coyi’ranno. Tenne qansichinketa jawa dhagge kayinni waajjuullu naaddannota kulanno. Ikkollana, gobbasira lowontanni base uyne ayirrinsanniha ikka hoogasinni gaabbannota coyi’ranno. Tenne gaabbosi kaiminnino Kaaffesi su’ma macca Atileetichinke Abbebe Beqili dode qeelinowa Xaliyaanu qaru quchumi Roomi su’minni ‘’Rome 1960’’ yee su’minohu.
Xaa yannara Hawaasi quchumira noo kiirotenni onte ‘’Rome 1960’’ Kaaffe korkaatinni macca Atileetichi Abbebenna Maaraatoonete qeellesi qaagantanno. Kunino qaagamatenni sae Itophiya xawisatenna baalanka mittimmatenni sumuu assate hatto shiqishate dandiisiisannota coyi’ranno. Qeelle Adiwu qeellenni ajjinokkita ikkasenna waajjuullu; ‘’Koliddu didandiitanno’’ yitanno hedonsa hiiqqatenni jawa sokka afi’rinoha ikkasi kulanno.
“Kaajjadu labbaa beetti badheenni mitte kaajjado meyaa no” yinanninte gede, Kalaa Yaareedii techo iillino deerrira minaamasi dukko Helen Haylu jawa qeecha afidhinota coyi’ranno. Loososi mite yee loosa hanafi yannanni kayisse Kaaffete loossa shiimunni jawu loosi geeshsha kaa’latenni uurrinsha hala’lite techo noo deerrira iillitanno gede luphiimu garinni kaa’litannosita farci’ranno. Godowiinni heedhe ikko ilte heedhe konni loosiwiinni dibaxxitanno yaanno.
‘’Rome 1960’’ Kaaffera Keeke lede shaenna bunu hattono babbaxxitinota Chikine, Bergerenna labbinota shota sagalla loonsanni. Owaante uynanni garino owaatamaanotenni galatisiisannonsaha ikkasi huwachishanno. Uurrinshate loossannori mererinni roore anga ikkannori meeyaate yaannohu kalaa Yaareedi; owaantetenni ikko keeke loosatenni haammatu meenti bobbahe loosannota kule; uurrinsha fa’nantu yannanni hanafe xaa geeshsha ledosi loossannori nootano coyi’ranno.
‘’Kaapitaaleete deerrinni hee’raera dihasi’reemmo; afi’nanni eo wo’manta losu aana hosiiseemmo’ yaannohu kalaa Yaareedi; illachisi hala’ladunni loosu kaayyo kalaqa ikkinota kayse; kuusamanno woxi nookkitanna eo baalantenni loossa halashshate hixamanye loosanni afamannota coyi’ranno. Kunino, xa kalanqoonni loosu kaayyonni erotenni qansootaho looso kalaqate dandiisiisannota kulinonke.
Dagoomitte yawosi fulate ragaannino babbaxxitino heeshshosi yanna giddo loosaasinesi xaaddannonsa qarrubba, dadille, shettonna hagiirre lainohunni balaxo aatenni ledonsa beeqqannota kule; aganu baatooshshi gobbaanni xaadinonsarira woxu fulo assatenni kaa’lannonsa.
Konnira ledote, afi’ranno eonni ammanamatenni mootimmate giwire baatanno. Mootimmate widoonni shiqqanno woshshattoranna kaa’lote hasattorano rahe dawaro qolatenni dagoomitte yawosi fulannota kulanno. Saeno, babbaxxitino danchummate loossa beeqqatenni rosonsa murte fultino rosaano rosu battalansara higganno gede assatenni qooxeessu dagooma kaa’lanno.
Hala’lado mixo noosihu kalaa Yaareedi; amandoommohu 2016 haaru dirinni ‘’Rome 1960’’ kaaffe sina Addis Ababaho fanate mixo noosi. Albillichono mite woy lame Afriku gobbuwara ‘’Rome 1960’’ kaaffe fanatenna Itophiya egensiisate ajuuja noosita kulinonke.
Ledoteno, Rizoorte ijaarate hasattonna mixo noosiha ikkana; konnira, mootimma loososi la’e loosu baycho uytusiro woyyaawino garinni loosannota huwachishino.
Kalaa Yaareedii ledoteno, Itophiya buximatenni fushshate mittu mittunku qansichi loososi ayirrise loosa noosita huwachishe; baalunku kaajje loosiro buxima hunne woyyaabbino heeshsho hee’ra dandiinannita sokkasi sayisino.
Amsaalu Felleqe
Bakkalcho Wocawaaro 10, 2016 M.D
