Xa noo deerrira iillara albaanni akkimale daafuronna mitiimma sayisino. Mitte yannara mittu jilu mininni gattino sagale hunanno gede jilu anni xa’mannosi. Isino konne galino buddeena hunantenni yee Harresira itisanno. Tenne yannara hakkonne jilu mininni higgino sagale ittinoti sasenti Harresi mitte hawarronni godowa fuugge reytanno.
Kuni jawa masillenna kisaaraho. Gaare Harreweelo gattu. Konninni, wirro buximate uwanno; ledosi loossanno jaalla mittonna lame birra tugge 600 birrinni mitto Harricho hirtusirono; Harrichu 15ki barra wirro reyanno.
Tenne yannara amadannore hooge albaanni agurino agarooshshu loosiwa higinota qaaganno. Techoohu seyoote gafi wosinchinke Kalaa Heenooki Doongato yaamamanno. Hawaasi quchumira ‘’Hawaasi Biinfillu Maamari’’ safaanchonna loosu harisaanchooti.
Rosu deerra 8ki kifile iillihu gedensaanni yanna Itophiyunna Eertiru mereero olu kae noota ikkasenni gobbasira gaade shoolu diri gedensaanni iillitinosi gawajjo korkaatinni gesoo’me qaesira higino.
Ilamino qaera higihu gedensaannino gesote baatooshshe afi’rannoha ikkirono loosiweelo ofollantenni agaraanchimma loosanni 2500 birrinni Harrichu gaare hidhe mite yee moola ishine kaysate loosinni heeshsho sharrama hanafino.
Kalaa Heenooki Harrichu gaare hidhino korkaati manni hoowenni gamba assine worroonniha moola ishine kayse wolewa masse hunatenni eo afi’rate hedatenniiti. Konne looso loosate hedinohu rosichu hee’reennasi ikkikkinni afi’ranno saante kokkete badadooshshira horonsi’rate ikkinota dimaaxino. Hedeweelcho hanafino gaarete loosinni haammata mitiimma sayse techo umisinni sae batinyu wedellira loosu kaayyo kalaqara dandiino.
Ishine kaysate loosi giddo looso agursiisate geeshsha iillishshannoti baca hekko xaaddannosita kaysannohu kalaa Heenooki; looso gimbanninna banganni gede assannorichi hee’ra, mite yannara ishine kaysate qooffatanna wolootuno labbanno hajubba heedhanno. Ikkollana, tenne baala ikkitubba sa’’anni techo dancha deerra iillara dandiino.
Kalaa Heenooki; konne looso mite yine hanafinohu 2007M.D ikkanna 2014M.D geeshsha loosinota kulino.
‘’Hawaasi Biinfillu Maamara’’ yaannohunni moola ishine kaysate loosinni kiirotenni 20 ikkite hanaffurono xaa yannara kayinni miillate batinyi 5ho. Maamaru loosu massagaanchi Kalaa Heenookki xaa yannara sasu kaameelinni ishine gamba asse hunate; pilaastikete xarmuussa maashinetenni mirciishshitanni wirro horote aana hosanno gede assate; hattono addi addi tungoonni ishininni kalaqamu harishsha qixxeessanno.
Wolu garinnino, peestaalla gamba asse wirro woxu widira soorrate looso loosannota kulanno. Hattono saada gorrinanni uurrinsha (qeeru) ledo qinaawatenni miqqa gamba asse Lukkuwunna Manchaamete sagale, uddanote ilkanna ziipe qixxeessate loosira hosiisanno. Konne calla ikkikkinni miqqa gamba assine daanke asiidetenni gawajjantino baatto xagisate loosira hosiisate babbaxxitino kubbaaniyyi ledo loosanni afamanno.
“Looso’yaati yine amandiro baalunkurichi jirote” yee ammanannohu techoonkehu seyoote gafi wosinchi kalaa Heenooki; xaa yannara maamarisi hundaanni 1500 qansootira yannate geeshshi hattono 86 mannira kayinni uurrinshunni loosu kaayyo kalaqino. Yannate geeshshi loosu kaayyo kalaqantinonsari Hawaasi quchuma lede 11 quchummara barru barrunkunni pilaastikete xarmuussanna wolootano moola ishine xinqite shiqishatenni eo afidhanno barru loosaasine ikkansa kulanno.
Xaa yannara konne looso halashshe addi addi kubbaaniyuwa ledo qinaawatenni loosanni afamannota xawisannohu kalaa Heenooki; Dukemi quchumira afantanno Chayinu, Hindetenna Xaaliyaanu kubbaaniyuwa ledo loosanno. Kuri kubbaaniyuwano ishine wirro horonsi’rate aana loossannore ikkansa coyi’ranno.
Lawishshaho, Fuuttu Firaashe wo’munni wo’ma pilaastikete xarmuusenni loosantannote. Woluno diphinanniti konfortete yineemmoti hashshi uddano giddose ninke fuuttaho yineemmohu Pilaastikete xarmuuse wirro horote aana hosiinse qineessine loonsoonnite yaanno.
Ledoteno, xaa yannara Hawaasi quchuma lendanna 11 quchummara ishine wirro horonsi’rate aana loossanno uurrinshuwara hasiisannore shiqishanno. Konni gobbaanni suuqqate uduunne usurranni kaartoonna baalanti wirro loosu aana hossannoreeti.
Tayxe dirinni kalaqamu harishsha (komposte) qixxeesse 18 hogowi kaameelinni Gibrinnu handaarira shiqisha dandiinota coyi’ranno. Hattono peestaalla birra usurranni laastikera soorrama dandiitanno yaanno.
Wolootuno saadate buuda seesiisse Hindenna woloota gobbuwa sokkanno Moojo afantanno uurrinsha ledo halamatenni loosa hanafinkunni sase diro kiirsiisinota xawisannohu kalaa Heenooki; xaa yannara baxxino garinni GIZ yinanni gibrinnu aana loossanno Jermenete uurrinsha ledo qinaawatenni asiidetenni gawajjante laalcho uytannokki baatto xagisate bushshu harishshi hasiisanno; konne qixxeessate hasiisannohu miqichoho. Miqqa daanke bushshu harishsha loonsanni yaate. Konni ledo amadisiisaminohunni Hawaasinna Jimmu Yuniversituwa Gibrinnu kampaasuwa loossanni afantanno.
Baxxinohunni, Jimmu Yuniversite seeda dirra loossanni keeshshitinoha loosidhe galtinori konne harishsha horonsidhe gummaamma ikkansanni kuri Yuniversituwa GIZ uurrinsha ledo mittoo’matenni miqqa daakkanno maashine abbisiisatenni egennote reekko assite looso hanafate harinshote aana afantannota noosi mashalaqqenni qummeessinonke. “Anino insara hasiissanno eo shiqishatenni loosate qixxaawe noommo” yaanno.
Mittu mittunku loosi manna hasi’ranno yaannohu kalaa Heenooki; barru tuqa ishine amammaxxa lowontanni cee’mishshannota dimaaxino. Mite yee konne looso hanafi yannara shiima yanna calla loose hakkiinnino wole looso hanafate hedatenni ikkirono; owaante uytanno uurrinshuwa minensa amaxxitino mitiimma isira fooliishsho ho’litinta ikkasinni yanna uyikkinni techora iillasinna horaameessa ikkasi kayisanno.
Mitte yannara mittu jilu mininni gattino sagale (buddeena) hunanno gede jilu anni xa’mannosi. Isino konne buddeena hunantenni yee Harresira itisanno. Hattenne galte hossino sagale ittinoti sasenti Harresi mitte hawarronni godowa fuugge reytanno.
Tini kalaa Heenookira jawa masillenna kisaaraho; gaare Harreweelo gattu. Konninni, wirro buximate uwanno; ledosi loossanno jaalla mittenna lame birre tugge 600 birrinni mitto Harricho hirteennasi layinkimeeshsho mite yee looso hanafanno. Hada hirtinosi Harrichchi xissamaanchoho; kuni Harrichino 15ki barra reyanno.
Tenne yannara amadannori ba’’annosi. Konni kaiminni amadannore hooge alba agurino agarooshshu loosiwa higanno. Agarooshshu loosinni afi’ranno eo heeshshosi massagate dandiisiissinosikki daafira wole mala hasa diagurino.
Konnira alba Harrichiweelo gattu gaare mereerinni mitte hire mitto Harricho hidhe marro gaaretenni ishine kaysate looso hanafe lamu diri giddo 12 Harrichu gaare afi’rara dandiinota hasaawinonke.
Gedenso kayinni tenne Harre gashshannowa hoogasinninna miteekkite xaano reytara dandiitanno yitanno yaaddonni kaameelaho soorrara dandiinota hasaawinonkehu kalaa Heenooki; 2500 birrinni harrichonna gaare hidhe hanafino loosinni loososi yanna yannatenni woyyeessanninna halashshanni jawaantetenni loosasinni xaa yannara xaphooma jirosi bikki woxunni 9 miliyoone birra iillinota kulinoke.
Konni gobbaanni Onte maashine; shoolu loosu kaameelinna sase lekka Baajaaje angasira afantanno jirooti. Muli yannanni Daayye quchumira mitte ishine horote aana hosiinsanni maashine qasatenni 12 qansootira loosu kaayyo kalaqate mixo noosita lede xawisanno.
Konni gobbaanni fiyaancho loossanno maashine afi’rate piropozaaale shiqinshe hee’noommo yaanno. Aantete mixosi dhuka afidhinokki maate heedhanno mereershi qooxeessa marre co’isate mixo amadinotana “afi’reemmo eonni insa kaa’late hedo nooe” yaanno.
‘’Tenne uulla aana lame hige dihee’reemmo; hee’rummo geeshsha qooxeessi’yara noo daga wolqa’ya fajjitu bikkinni kaa’le sa’’ate hasi’reemmo; danchumma loose sa’’ate mixo’ya’’ yaatenni hedosi xawisanno.
Ishine kayisate looso halashshatenna yannaasincho hayyora qolle soorrate base aa qoleno ishine wirro qolle horote aana hosiisate dandiisiissanno maashine aa mootimmate angara noo kaa’looshsheeti.
Hanaffino maamarranni mereerima Interpirayize widira reekkame Sheede uyinanni deerra iilloommohu ane callaa’yaati; konne looso loossannore jawaachishate Interpirayizete widira lossanna loosoho hasiisanno uduunne shiqishatenni kaa’la hasiissannota kaysino.
Quchumu gashshootino konni danchummate loosira miteekkite horo uyitanni keeshshite akkaltino kaameella heedhuro irko assitunkero yaanni xa’mosi shiqishanno.
Ishine wirro horote aana hosiisate hayyora dargu hasiisanno yaannohu kalaa Heenooki; loosanni noommohu mittu manchi looso dikkino; dagate loosooti. Konnira, mootimma hasiisannorichinni iskissankera hasi’neemmo yaanno.
Qiddist Gezaheny
Bakkalcho Fooqa 2, 2015 M.D
