Anjese faffonnita dikkitino. Qaaqqimase yanna Hiikkunni oosichinte gede darawose ledo godo’litenna faasiiqqe disayissino. Roorenkanni maatese kaa’late yawo aanase ubbinoha ikkasinni babbaxxitino base doyite addi addi looso loosate gadachantino. Korkaatuno illo annase anjenni gortotenni hoogasenni maa’nuulle roduuwaseno ikko amase kaa’late yawo adhite looso loossanni batinye base doyitino; duuchu dani looso qaxarante loossino. Konninnino anjenni kayisse wedellimmate diri geeshsha loosse umosenna maatese irkisate assitanno sharronni akkimale mitiimmubba sayissino. Lubbo affukkinni hixamanyitino halchose guma laalteenna techo jawa daddalu uurrinsha ama ikkitara dandiitino; techoo seyoote gafi wosinchonke Wodiidi Sidaamu zoone Alatta wondi quchumira afantanno “Sidaama Redieeti” hoteele ama dukko Qiddist Zennebeti.
Dukko Qiddist Zennebeti ilante lophitinohu Guraagete zoonera Indegany yinanni ollii giddooti. Hakkonni ilantino woradira fidale kiira hanaffinoha ikkirono 7 kifilenni sayisse dixiibbino. Korkaatuno wosinchonke Qiddisti anga ajjino maatenni fultinota ikkasenna ilino annase anjenni gortotenni hoogase mittu wodaninni rosose xiibbara difajjitinose. Ilate bayira beetto ikkasennino annise gorto gedensaanni iseranna maatesera heeshsho disubbino. Shoole maa’nuulle roduuwanna amase loosse irkisate yawo tenne wolqa assidhinokki qaaqqo aana ubbanno. Konninnino loosoho babbaxxitino qooxeessubba fultannore qachise ooso harunsite hadhanno.
Konni garinni maatese kaa’late looso hassanni qa”etenni fultinoti Qiddisti; duuchu dani looso loossino. Manni mine soqqamatenni hanaffe dirise looso iillinokki qaaqqo daddalu minnara qaxarante loosate geeshsha iillitino. Harinshotennino uminsa looso loossannore fiixise ooso harunsite Hawaasi quchuma daggino. Dagginowano boode yannara harunsite daggino manni ledo loossuhu gedensaanni aantete Alatta wondi quchuma hadhino. Gobba afa hooggurono Alatta wondi quchuma hadhara dandiitino korkaata kultanni; ‘Naazreet’ yinanni hoteele afi’rinohu wosiilise hakko quchumira hee’rannotanna iseno woyyaawino looso afi’rate noose hasattonni ikkinota coyidhanno. Qiddist hasidhinohu loosse e’’o afi’ranna maatese kaa’la ikkirono wosiilise kayinni loosoho iillitinokkita shiima qaaqqo ikkasenni rosose suffanno gede xiiwannose. Ikkollana ise looso agurte rosisewa higguro qaete ise anga agadhitannori roduuwisenna amase hudete ubbannohura roso ikkikkinni loosa hasidhannota wosiilisera xawisse loosu giddora eessannose gede xa’midhanno.
Wosinchonke yanniweelo qa”etenni fultino illacha dide’’ino. Duuchu dani looso loosse afidhanno woxe maatesera sokkanni keeshshitino. Alatta Wondi quchuma hadhuhu gedensaanni heddinonte gede wosiilise ledo xaaddanno. Barru aana barru kiiramanna yannubbate gedensaanni umise looso loosate hasatto nooseta wosiilisera hasaabbanno. Konnirano wosiilise woxe liqiissannose gede xa’midhu woyte isino diho’linose. Hasidhino daddalo hanaffanno woxe aatenni hedose guma gantanno gede kaa’linose. Xa Qiddisti hasidhino looso loosate doogo fano labbanno. Hasidhino woxe afidhuhu gedensaanni doorshase hoteelete loosi aana assidhe umi yannara umiseha sagalete mine fa’nitara dandiitino.
Wosinchonke Qiddisti umiseha sagalete mine fa’nituhu gedensaanni maa’nuulle roduuwaseno isewa haadheenna mitteenni hee’ra hanafanno. Roduuwise rosonsa ise kayinni sagalete mini loosose sufe heeshshonsa Alatta wondi quchumira assi’ranno. Tini yanna Qiddist anjesenni hedde qaetenni fultino hedo guma ganate hanafo labbanno. Konni gedensaanni ise badhera qolinoseri dino; sagalete mineseno yanna yannatenni halashshitanninna lossitanni hadhu.
Konni garinni 2000 M.D shiimu kiru mini giddo hanafinohu sagalete mini lophenna hala’le “Sidaama Redieet” yaamamatenni quchumu giddo macca hoteella mereerinni mitto ikkara dandiino. Techooti seyoote gafi wosinchonke Alatta Wondi quchumi loosse lophatenna gobbatenni gobba tuqase gawalo lawanno. Aleenni xawinsummonte gede techo 17 diri albaanni 2000 M.D wosiilase yite Alatta Wondi baatto kaxxitinoti Qiddist; gawaloseno hakkonni assidhino. Hakkonni umiseha hee’nanni mine lendanna hoteele mi’nite umise mini giddo loossanni afantanno; Heeshshoseno umise mini giddooti. Be’ro umose lendanna roduuwasenna ile amase heeshsho sufisiisate batinye mitiimmanna shetto sayissinoti Qiddisti; techo batinyootu loosse galatenna buddeena itate korkaata ikkitino. Isera hundaanni hoteelete giddo 20 manni uurrinshunni qaxarante loossanni afantanno.
Hattono be’ro lossatenna rosiisse gumaho iillishate yawo aanase ubbinori shiimaaddu roduuwise techo mite lame yitanni umonsa dandiitanni afantanno. Shoolunku roduuwise mereerinni xaa yannara lamu babbaxxitino Yuniversituwanni maassantino. Aantete noori maa’nuulluno aanino rosu deerrira hordoffanni afantanno. Isenni aane ilamannohu maa’nu rodiise Wolayittu Yuniversitenni maassaminoha ikkirono konni alba ise kirunni adhite loossanno mine isi adhe hoteelete looso loosanni afamanno. Isinni aaninohu Qiddistira sayikkimeeshshi maa’ni sai diro maassaminoha ikkanna isirano umisiha daddalu mine fanteenna loosanni afamannota qixxaawonke goli ledo assitino keeshshonni xawissino.
Hatte yannara shiima beetto mulla angasenni wosiilase hexxo assidhe Alatta Wondo kaxxitinoti wosinchonke Qiddisti; hexxose gumiweelte digattino. Wosiilisewinni liqiidhino woxi safo ikkeennase techo jawa hoteele amaati. Xaa yannarano 20 miliyoone womaashshu kappitaale iillitinota hasaabbinonke.
Wosinchonke techora iillate sayissino doogo shota di ikkitino; loosse umose soorratenna maatese irkisate anjese dirisenni qaetenni fultinoti qiddisti techo hedose guma gantinoha ikkirono sayissino doogo shota ikkitinokkita xawissano. Lawishshaho; mannu mine soqqantanni minunni mine tartanni sayissino yannanni gabbaanni umise looso hanaffuhu gedensaanni xaadinosere xawissanni; hoteelete looso hanaffinohu kiru mine ikkasinni minunni mine taraabbinotanna konninnino lowo shetto la’inota kayisse, mitte yannara kirunni amaddino mininni fuli yineenna difuleemma yaase ledo amadaminohunni 1 dironna 6 agana ikkitanno yanna usuru mine sayissinota qaagganno.
Qiddisti jawaante konni garinni calla dixawisantanno; kunino hoteelete minira hasiissanno saada techo roduuwise iille kaa’lasera albaanni insa iillinokki yannara Alatta wondi quchuminni ka’e Boore yinanni gobba hodhite gorrinanni saada umise hidhitanni sa’inota dimaaxxino.
Techo Qiddistiwa woxu qarri dino; be’ro anjesenni looso hassanni qa”etenni fultinoti shiima qaaqqo techo oosote amaati. Iltinore lame ooso lendanna wole ille tungoonniha 10 agani qaaqqo doogotenni kayisse umise ooso ledo lossitanni afantannotanna techo qaaqqoho 1 dironna 2 agana ikkinosita ledonke assitino hasaawinni xawissino. Anjese kakkalte, rosose uurrisse, xaphooma umise heeshsho taxxi assite ane rosinna heeshsho maa’nuulle’yaatinna ama’yaati yite umose sayisse uyitino roduuwise hajo guma gantanni afantanno; daafuriseno gumiweele digatino. Aante aantensanni baalunku umonsa dandaanni afamanno.
Konni gobbaanni dagoomittete yawo fulate widoonnino babbaxxitino yannara quchumahonna qooxeessaho assinanni latishshu woshshattora dawaro qolatenni qeechase fultanni afantannota qummeessitino.
Jeefoteno sokkasenni; “Didandiinanni yinanni coyi tenne uulla aana dino; ani meyaate yine cee’ma dihasiissanno” yaatenni wolootta ise lawanno meento jawaachishshanno. “Meyaata ikkine kalaqama loosatenni badhera qoltannota di ikkitino. Qaru coyi giddoyidi kakkaooshsheeti; xeertinse hedanna halashshine hexxa hattono jawaante loosate” yaatenni sokkase sayissino.
Ninkeno dukko Qiddisti gede heeshsho qeelatenna maate massagate anjenni qaensanni daramino wedellira, heeshshonsa maa’nuullensa lossate kakkalino roduuwiranna haammata hekkonna guffa giddoonni buxima qeelatenna heeshsho soorrate heeshshi gotti yaanno baalira, loosu kalaqaanoranna jawaata loosaasinera noonke ayirrinye xawinse sa’’ate banxeemmo; keerunni.
Qiddist Gezzaheny
Bakkalcho Onkoleessa 28, 2017 M.D
