Saadate ceatto konni albaanni roorenkanni baadiyyete qooxeessira wolu gibrinnu loosi gede mitto heeshshote biso assine adhinanni. Baxxinohunni, oosichunna saada bande la’nannikkireeti. Korkaatuno, oosichu mini giddo ado afi’re lopha hasiissannonsata ammannannihura.
Konni gobbaanni baadiyyete heedhanno maate ado mini giddo horonsi’rate gobbaanni babbaxxitino dagoomitte heeshshorano eote gede horonsidhannoti addaho. Togo yaa mini giddo ado afi’rinokkihu ado noowiimmi qachunni mare adhe wosincho wosinsi’ranno; manni ayidde ha’ranno wkl.
Yannate kawa kayinni saadate ceattono ikkito adote hasiishshi baadiyyete heedhanno dagaha calla dikkino. Quchummateno saadate ceattono ikkito adote shiqisho baadiyyete aleenni gumulantanna la’’a hananfinkunni dirra kiirantino. Ado mini giddo horonsi’ratenni sa’e dikkote shiqishatenni jawa eote bue ikkitanni daggino.
Konninni, saadate ceatto rosantino budillaancho hayyonni sa’e xaa yannara yannaasinchonna quchummate qooxeessirano hala’litanni daggino. Togo yaa saadate ceatto loosi shotaho yaa dikkino; lowo geeshsha ayirrannohonna egennotenna cincatenni gumullanni loossa mereerinni mittoho. Hattono lalu ado gobbate gede hananfoonni maatete Jireenyi hanqafo giddo mitte ikkite afantanno.
Ayirradda nabbawaanonke tenne kayisoommahu korkaatiweelo dikkino. Tenne lamala seyoote gafinkenni saadate ceatto loosira bobbakke batinye mitiimma gedensaanni gummaame ikkitara dandiitino wosincho borronkenni haa’ne shinqoommo. Hawaasi quchumira Hayqidaari sinu quchumira addi base Gudumaaleho saadate ceatto loosinni qooxeessaho qaddo ikkite afantanno; dukko Bizunesh Boorsamo.
Dikko Bizunesh Boorsamoti ilante lophitinohu Sidaamu qoqqowi Daalle woradi giddooti. Saadate ceatto hanaffu gara kultanni “Umi qaaqqo ilumma yannara qaaqqo’yara karsantinokkita co’itte ado hasi’roomma daafira mitte saa hidhe mini giddo ce’’e hakkaanni higeeti konni loosi giddora eoommahu” yitanno.
Hatti saa qalantanni techo geeshsha saadatewiinni baxxitannokki gede assitinoseta kayissanno. Saadate ceatto shota ikkitinokkita kultannoti dukko Bizuneshi; umo hidhitinoti mitticho saa qalte adono aa hanaffuhu gedensaanni hedeweelcho xissante reytinotanna qaltino siitono reytinota coyidhanno.
Ikkirono, hexxo mudhitukkinni layinkimeeshsho wole saa hidhite cea hanaffu. Xaano coyi heddino gede dikkino; siittu qalami gedensaanni reyanno. Goofimarchoho mitte saa qaltanni heedhenni reyitinota kulte tini yanna iserano ikko maatesera baxxino garinni mitiimmate yanna ikkase xawissanno.
Korkaatuno, mitte saa’ya qaltanni heedhe reyitinohura qalantino siitono reyitankunni yee qachunni Ado kontiraata adhite siitote hayikkissanni lossitino. sayikkimeeshshi yannara gashshannise saada cea diagurreemmo yee Naazireetetenni mare lowo lalo hire abbanno; dayno lali duuchu daniho. Togo yaa mitu geedhinoho, mituno adduwaho, mitu kayinni dhibbunni amadaminoreetinkanni yitannoti dukko Bizuneshi; xaano saadate reyo kuri aanano suffu.
Geedhinorinna dhibbunni amadaminori ree goofi; adduwu kayinni qalamanni saeenna techo kiirotenni 80 ali lalo ikkinota kultanno. Gedensaannino, “Kuni loosi kayinni ane hasi’rannoha ikkinota afumma” yaatenni saadate ceatto loosi aana xaadinose qarranna hexxo murtukkinni cincatenni sayissino gara qaagganno.
“Duuchu lali reyinoe daafira qooxeessu manni ane xawisannohu; ‘Hatti lalu reyannose mancho’ yaatenniiti’’ yitanno. Saada reyate batinyinni fushshine huna cee’mina geeshsha iilloonni; saada reyitanno woyte fushshe waama umisenni kaa’looshshe hasidhanno; kaa’lamanno manni hasiisanno.
Tenne yannara kaa’lamannosehu qachu mannaati; mitte Faranjete saa shiimunni 500-600kg geeshsha ikkitanno. Lowo geeshsha dadillisannohu kayinni saada qatlanni heedhe reyitanno daafira adonsa lolakkannaati hogombe haa’ne ha’nannihu. Qachu mannino wi’lanni masse waamanno. Techo kayinni hatti dhagge Maganunni soorranteenna xa ane su’mi lalu reyannota ikkikkinni xaphoomu ministirchi daye towaatiti yinanni gede ikkino yitanno.
Albaanni babbaxxitino mootimmate uurrinshuwara loossinota kultannoti dukko Bizuneshi; xaa yannara hundaseenni 21 qansootira loosu kaayyo kalaqqino. Kuri giddonni mittu saadate xagisaanchimma ogimmanni Yuniversitete qajeelinoho. Wolootuno saada xuuratenni, co’immansa agaratenni, sagalensa shiqishshannori afantanno.
Dukko Bizuneshi konni loosi giddo haammata mitiimma xaaddinoseta kulte; baalunkuri aleenni saadate reyo gede dadillisannori dino yitanno. Korkaatuno, saada xissantanno woyte mannu gede mule ofolline xiwansiisa hasidhanno. Woluno, loosaasine agurte hadhanno woyte lowo geeshsha qarrisanno.
Sayikkihunni sagalensa qarrissanno. Diro wo’ma saadate sagale kawiinni afi’reemma yee hexxo asseemmari dino; kayinnilla, mamiichinni afi’reemmaro diafoomma. Shiima nooe baatto aana hayisso kaasiroomma. Tini hayisso barrunni mitte higge saada haanjaricho afi’rate geeshshira ikkituro ikkinnina moola hayisso woy dirqooshaho dikkitanno; yitanno.
Ninke qoqqowira moola hayisso diafi’nanni. Woxe amande hee’nenni hidhinanni hayisso hoonganni yanna no; tini umise lowo qarraati; yitanno dukko Bizuneshi. Konni gobbaanni mito woyte adote dikko ba’’ano wole handaaru mitiimmaati yitanno. Lawishshaho, qoorrete yannara adote dikko ba’annota hasaabbinonke. Hattenne yannara shanfe buuronna burbuxxo fushshineemmo. Kuni qole kisaaraho. Ninkera woyyannonkehu iibbado hirate.
Konni alba Joojjo ado qineessitannorira shiqisha hanaffu yannara insa hedeweelcho looso uurrissu. Barrunni 300 Liitire ado adhitannori mitte higge uurrissanno woyte isera jawa mitiimma xaaddinose. Rahotenni ado daddaltanno ooso hasidhe isewiinni adhitanno gede assiteenna daddalaano adha hanaffinota kultanno. Konni garinni ado baukkinni hira dandiitinota gara xawissanno.
Konni baalu giddoonni hagiirsiisannoseri loosise handaarinni lowo mannira loosu kaayyo kalaqa dandaase ikkinota coyidhanno. Xaa yannara qooxeessisera batinye ado daddaltanno ooso albaanni isewa loosse fultinoreeti. Techo uminsa dureeyye ikkitino.
Daddalaano isewiinni mitte Liitire 50 birrinni hidhituro massite 70 birrira hirtanno. Lawishshaho, mittu barrinni 70 Liitire adhannohu mageeshshi eo afi’rannoro heda diayirritanno. Masse geise hiranno daddalaanchi loosaasincho qaxadhanno; konni garinni loosu kaayyono hala’litanni hadhanno.
Kuni lowo geeshsha hagiirraame assannoe. Korkaatuno, xaa yannara qoqqowinkeno ikko gobbankera loosu kaayyo gari anfoonniho; techo daabbo hidhate 10 birra huucci’rannohura birra fushshine aantenni birra afi’ranno doogo kalaqa jawa coyeeti yitanno. Ado xuurantuhunni kayisse marte horonsi’raanonniwa iillita geeshsha noo harinshonni mannaho loosu kaayyo kalaqqanni hadhanno. Tenne ado korkaatinni duuchu manni hee’ra dandiino; konnira Maganu ane korkaata assinoe daafira tashshi yaannoe yitanno.
Dukko Bizuneshi xaa yannara loosose konni aleenni lifixisatenna halashshate qarunni hasiisannosere xawissanni; horonsi’raano ado umisewiinni afidhanno gede injoo kalaqate Hawaasi quchumi giddo beenkanni bayicho mootimma uyitannose gede xa’midhurono xaa geeshsha dawaro afidhinokkita kultinonke.
Konninni, daga dargu geeshsha marte hidhitannota coyidhino. Roorenkanni quchumu mereero darga afidhe beenkanni base injeessidhoommeronna hidhitannorirano shiqqi yitoommero dancha ikkannota kayissanno.
Wole qara hasattose hayisso latinsanni baatto afi’rate. Konni albaanni USAID yaamantanno uurrinshanni afidhinoti Tiraaktere nooseha ikkirono hayissote baatto hoonginni horonsidhanni nookkita hasaabbinonke. Hattono saadate sagale qineessinanni maashine nooseha ikkirono ikkado hayisso dinose. Konnira, duucha yannara ku’laato shiqishidhinoha ikkirono dawaro diafidhino.
Sa’u muli yannara Xaphoomu ministirchi Dr Abiy Ahimedi dargu geeshsha mare towaanyo assi yannara lukkuwu ceattono hanaffanno gede qummeessinoseha ikkirono konni alba lukkuwa hanaffe dargu ruukkimmanni kainohunni agurtinota coyidhanno.
Darga afidhoommero kayinni saadate ceattora qoteho lukkuwano ceatenni quuphe horonsiraanote shiqishate hasatto nooseta xawissino. “Qoqqowu mootimmano tenne mitiimma’ya affe irko assitannoe gede xa’mireemma’’ yaatenni koffeenyase xawissino. Aantete mixosenna ajuujase ado qineessinanni maashine qasse qinaabbino ado Supermaarkeetuwate babbaxxino suudinni shiqishate.
Jeefoteno, “Looso loosate yaa taalu xawira doda dikkitino; duucha hexxo mursiissanno hekko xaaddanno. Ani konni loosi giddo mitte saa calla gatteenna wi’leemma geeshsha iilloomma. Ikkollana, Maganunna gashshaanni’ya wolqanni konne deerra iillinoommo’’ yitanno. Mitto looso hananfe hendoonni gede ikkikkinni gatanno woyte hexxo mudha dihasiissanno.
Roorenkanni xaadinonke qarra hiittoonni sa’neemmoro heda hasiissanno. Mittu manchi didandeemmo yee hexxo mudhiro didandaanno; kayinnilla, dandeemmo yee jawaatiro dandaanno. Loonsummoro soorrammeemmo; lophineemmo. Amandoonnire hinko ga’mi’ne loosa hasiissannota huwachishshanno.
Ninkeno dukko Bizuneshi gede uminsa looso kalaqqe babbaxxino handaarira afantannore, uminsannino sa’e wolootaho loosu kaayyo kalaqqannorenna dagate kaa’lanno looso loossanni afantanno bissa mootimma hasiisannonsarichinni irkisatenni hale ikkitannonsa gede lende qaagiissinanni borronke kowiicho jeefinseemmo. Keerunni!
Qiddist Gezaheny
Bakkalcho Woxawaajje 18, 2015 M.D
