Kaa’lammummoro, halammummoronna irkisammummoro lowo coyee sa’’a dandiineemmota leellishannohu danchummate loosi qole batinye dagoomu bissawa dancha hexxo kalaqannohonna fooliishshiishannoho.
Wolqa hoogginore horonsi’raano assatenni, rosa hasidhanni heedhe wolqate anjenni rosu gobbaanni ikkitanno ooso rossanno gede assate widoonni, giwirinnunna wolootu loossanni dancha fajjo owaantenni gumulantino loossa suffe ha’ra hasiisannotenna irkisamate araado kalaqqannota ikkitanni daggino.
Danchummate loosi kowiicho uurrannoha ikkinokkihura sufo noo garinni arronn kaajje sufa noosi. korkaatuno heeshsho suffannote. Heeshsho suffu eega latishshuno sufa noosi. Chiginyete kaashshi, dhuka ajjinori gate loosa, qarrantinore kaa’la, danote yannaranna danote reqeccaabbino qooxeessubbara noo daga kaa’latenni amadooshshe assa, mundee aa, geerru mine haaroonsa kullannireeti.
Gobboomu deerrinni 20 Miliyoone wedelli hawadi dancha fajjo owaantera beeqqate qixxeessine loosu giddora e’noonnita meentu, dagoomittete hajo ministere xawissinoti qaangannite. Ministerete wedellu handaari ministr dieeta Muna Ahimediti hanafote yannara xawissanni; tayxe hawadi dancha fajjo owaante iillo halashshatenni 20 Miliyoone wedelli beeqqitanno gede assinoonni yitino.
Dancha fajjaaleeyye 13 loosu handaarira bobbakkanno gedenna konninnino 51 Miliyoone dagoomu bissa iillate mixo amandoonnita coyidhinoti qaangannite. Tayxe hawadi dancha fajjo owaante babbaxxitino ogimmate handaara amaddinohu danna tayse sa’’anno dancha fajjo owaanteno hanqafantino.
Hawadi dancha fajjo owaante Itophiyimmate mittimma kaajjishate horonsi’ra hasiissannota xaphoomu ministirchi dokter Abiy Ahimedihu mitte yannara coyi’rinonkanni. Ee;mittimmankeno tenne dagonni dhaawantanni afantanno.
Danchummate fajjo owaante yaa fajjote aana safantino beeqqo assatenni giddoonni macciishshantanno mannoomittete laooshshinni ka’ne hee’nanni dagara hala’lado latishshu hedo diriirsatenni qansichimmate qeecha huwattannori gobboomu gadacho anfanniha dagoomittete qeechi hundaanni balaxaancho ikkinannihonna gobbatenna ayiddu baxille bowirsi’nanni jawu qeechi noo loosooti.
Wedellu noonsata fooliishshonsa yanna kakkalte latishsha abbatenna qooxeessu keeraanchimmara yannansa, woxensa, wolqansanna egennonsanni ledote dancha laooshshe hosiissanno looso ikkanna; woloota kaa’late widoonnino dancha halcho uddidhe dagoominsa qotira uurrite affinore rosiissannohanna wolootunniwiinni heeshshote rosicho soorridhanno qara doogooti.
Konnirano dancha fajjo owaante hedo dagoomu lophote deerri garinni qooxeessu akata badannohanna mitte tiro hooggurono wedellu uminsa kakkaooshshinninna dancha fajjo aana safantinota dagoomunna miinju millimmo giddo beeqqatenni kisantinokki loossa la’’atenni ikkado guma borreessiissannoha ikkara hasiisanno. Kunino dironna koo-tee hattono dagoomittete deerra baattote ofollo agabbukkinni mannoomittete aana safamme uyinanni owaanteeti.
Itophiyaho dancha fajjo owaante hundano noo budeeti. Qarraho reqeccaabbinorinna qarru iillinonsa mannooti kakkayisannohu hasiisikkinni kaa’la rosamino budu loosooti. Baadiyyete doogonna wo’ma hodhishshu owaante nookki yannara xissantino daga lowo xeertinye reretenni dukke iillishshannori xissamaanchu maate calla ikkitukkinni gobba gosate. Mannu aalo ikkinoha waama qaxarantino loosaasinenni gumullannita di ikkitino; Gobbate dagaho ikkinnina. Daga waammanni bale unte, reeshsha dukke assaaddanno. Itophiyaho reyinoha waa’ma maatete asale ikke diegennino; xaa geeshsha.
Itophiyu daga yawo mitteenni adhate budi noonsa. Dancha fajjo owaante budi hee’ranno gede assitinoti yawo mitteenni adhate ikkitooti. Mitte maate woyi manchi aana kalaqamanno qarri maatennihonna mittu manchiha calla ikkikkinni dagoomunniho. Mite mite qooxeessubbara xissamaancho xiwansiisa gutu yawo ikkitanno akati hee’ranno. Dargete gashshooti yannara 1967 M.D layinki diriminna jawiidi rosu uurrinshuwa beeqqisiisinohu ‘Idget Behibret” lopho mitteenni yinanni gaadi gamunni dancha fajjo owaantenni la’’amara dandaanno.
Xaphoomunni yanna yannatenni lophitanni dagginoti qinaawino wedellu dancha fajjo owaante owaantete aana beeqqitanno wedelli dagoomaho uyitanno kaa’lo ledote wedella dagate soqqamaanchimma laooshshe kalaqate kaa’lanno. Dagate soqqamaanchimmanni suwino wedellichi gobba massagate hasattonna ikkadimma heedhanno. Ninkeno dancha fajjo owaante bude ikkitanno gede loosa hasiissannonke. Konniraati danchummate fajjo gaadi sufino latishshira xagichoho yinannihu. Kuni assooti rosichonna gade ikka hasiissannoho!
Bakkalcho Woxawaajje 11, 2015 M.D
