Ilamasinna lophosi Hawaasi quchumira Piyaassahooti. Dirisi fidale kiirate iilli woyteno umi diriminni hanafe hakkonni ilamino quchumira Taaboori uminna laynki dirimi rosi minnara rosino. Anjenni hanafe Baaskeetete kuwaasera baxxino baxilli noosiha ikkanna Taaboori lowiidi layinki dirimi roso jeefisihu gedensaanni Kolleejetenni maassaminoha ikkirono rosu ragaanni lowontanni xiiwate difajjino; roorenkanni anje baxxillenna hasattosi ikkitino Baaskeetete kuwaasenni ikkinnina.
Baaskeetete kuwaasenni hanafinohu Ispoortete baxilli hala’le techo guma laale batinyu wedelli heeshsho soorramara korkaata ikkino. Kunino xaa yannara Hawaasi quchumira Piyaassaho afamanno “Ceega Ispoortete Mereershi” anje Baaskeetete kuwaase baxilli gumaati.
Mereershaho Baaskeetete kuwaase lendanna babbaxxino Ispoortete daninni wedella beeqqisiisatenni ledote addi addi ogimma, tii’’u gatamarshi, amaaletenna sagalete owaante uyinanniha ikkanna haammatu wedelli heeshsho soorramara korkaata ikkinotano kullanni.
Ninkeno Piyaassaho 500M giddora hige Faarma Kolleejera albaanni afamanno; “Ceega Ispoortete mereershi” safaancho ikkinoha wedellicha Wondesen Taantu tenne lamala seyoote gafinkenni shiqinshoommo. Wedellichu Wondeseni anjenni hanafe rosisira qoteho duucha woyte qircaatete kuwaase godo’latenni yannasi sayisannotanna baxxino baxilli noosita hasaawinonke. Hattenne yannara Hawaasi quchumira Baaskeetete kuwaase beeddakko godo’laancho ikkinotano dimaaxino.
Ledoteno, babbaxxitino gobbate qooxeessubbara Baaskeetete kuwaasenni ‘Ceega’ yaanno su’minni afamannota kulinonke. Wedellichu Wondeseni coyi’ranni; ‘’Hattenne yannara ninke godo’lineemmo xawi buko callate; gobbayidi gobbuwara qircaatete kuwaase godo’linanni xawi injoonna biinfilli lowo geeshsha dhaggeeffachishannoho.
Ninke gobbarano godo’lete xawo biifinsenna injeessine godo’linannikkihu mayiraati? Mageeshshi wedellinna aja ooso boohaartanno base no?” Yitanno hedo kaiminni xaa yannara Hawaasi quchumira Piyaassaho Faarma Kolleeje qooxeessira noosi boode hoowe giddoonni qircaatete kuwaase godo’linanni xawonna wedellaho baxxinohunni akatoomu qajeelsha uynanni base injeessinota la’’ate dandiinoommo.
‘’Konninnino ilamate ikkanno looso loosa’yanni hagiirraamoho’’ yaanni macciishshammesi xawisanno. Tini base konni albaanni ishine tungannitanna jaddaaleeyye hashshanna barra mulqitanninna gawajjo iillishshanni daga yaachchishshanno qooxeessa ikkasi qummeesse; xa kayinni ninke konne looso hananfummo kawa qooxeessu hashshano ikko barra millisate yaandannikkiha ikkino yaanno.
Xaa yannara 4 kume ale ikkitanno chigginye tenne hoowe giddoonni kaasantino. Qircaatete kuwaase, babbaxxitinota mannimmate gatamarshi Ispoorte loonsanni base, wo’manka woyte hawarro yannara tiiu gatamarshi (Mind Set) qajeelsha uyinanni basenna Wedellu gobbate keeri, latishshunna mittimmate daafira gamba yite hasaabbanno ba’re harinsanni baseno injeessino.
Xaphoomunni tini hoowe nabbambanni mine, biso hayishshi’nanni base, Teenisenna Puule lawinore addi addi boohaarshu godo’le, saga’linanni haranna woloottano gaamotenni dagoomu mannimmate guunte loossanno xawo amaddanno. Togo assatenni qooxeessunna woluwiinni dagganno wedelli kowiichonni Ispoortetenni boohaarte kowiichonni galtanno injoo kalanqeenna tenne baala owaante xaphi asse amadino mereersha kalaqino.
Konni loosira bobbahasira qara qeecha amadannohu anje baaskeetete kuwaasera noosi baxilli kalaqinosi xiiwo ikkitinota kulannohu wedellichu Wondeseni; Ispoortete xawi ofollinanni basenna haanju latishshinni injeessiniro gangalatunni sainohunni wedellaho surrete fayyimmarano jawa kaa’lo assannohura hakko qajeeltanno wedelli ledo ikkatenni haanju harumi loosono qoteho loosannota coyi’ranno.
Tini hoowe techo konni garinni biifase isi massagooshshinni ikkirono maatesi, jaallasi, isiwa loossanno wedelli, quchumu gashshootinna dureeyyete angano karsantinohura konni garinni injee leellara dandiinota kulanno. Konnira qoteho kalaqamu amadose agarantino gedeenni ra’e shiqqanno sagale (Badalatenni, Qamadetenni, Wahetenni, Maxaaxeessunni Bohetenna wkl…) Ispoortete yannara hawarro hawarro loonse shiqinshanni.
Togo assinannihu qaru korkaati sagalenna Ispoorte xaaddannota ikkitinohuraati. Wolu garinni, gobbayidi sagalla calla harunsantenni uminke sagale danu danunkunni biifino garinni qixxeessine shiqishatenni wolootaho egensiisate. Ispoorte loonsanni yannara mannimma sagale hasidhanno; baxxinohunni Baaskeettete kuwaase wolqa hasidhanno daafira yannaasincho hayyonni qineessinoonnikkita kalaqamu amadose agarantino sagale afi’ra fayyimmate hasiissannohuraati yaanno.
Konninni, buqqeeteno ikko mannimmate fayyimmansa agarantino wedella kalaqate. Amadisiisaminohunnino saga’late budenke woyyeessa hasiissannota rosiisateeti yaanno. Baaskeetete kuwaase qajeelsinannihu baatooshshiweelo uminsa fajjonniiti. “Eo afi’neemmohu kayinni addi addi ba’re qixxeessatenniiti” yaannohu wedellichu Wondeseni; Kuni xawi qaaqquullunni hananfe konni mereershi giddo owaante uyinanni hiikkonni handaarinni qajeelte gumaho iillitanno gede lophitannowanna gobbansanna Sidaamu qoqqowo woshshiishshanno wedella kalanqanniho yaanno.
Hattono akkimalu amalinni amadantinore aja ooso konni mereershi giddo qajeelsine woxxate. Tayxe sasu diri albaanni mittu quchumaho jawu anni qaaqqisi amalunni amadamasi ajjukkinni jallaagissanno xagga Shaashamannetenni abbe Hawaasi quchumi giddo wedellaho beehanno; tenne ikkitosi afino anni kule amaale hoogiti abbe ninkera aanno; ninkeno haa’ne tiiu qajeelsha (Mind Set) adhanno gede assineenna lamu diri geeshsha harunse qajeelsha adhihu gedensaanni mereershu giddo xaphooma addi addi handaarinni qajeeltanno wedellinni luphiima guma abba dandiinohu isooti yaanno.
Konni albaanni baaskeetete kuwaase 12:00 sa’’aate geeshsha calla loonse ha’nanni; xa kayinni caabbichunni hashshi geeshsha batinyu wedelli kowiicho godo’litanni boohaartanno. Konni albaanni shiimaadda ooso akkimale hoshshonni gamba assine kowiicho addi addi buqqeetenna ogimmatenni qajeelsine lossinoommori techo Yuniversitete geeshsha iillitinoha, gobbara hadhinoha ikkanna konninnino 1000 ale ikkitannore batinye kiiro noonsare hexxo tunganni wedella kalanqoommo. Xaano kalanqanni afammeemmo. Batinye kiiro noonsa wedella akkimalu amalinni woxxa dandiinoommo. Tini anera jawa seyooti yaatenni hagiirresi xawisanno.
Xaa yannara isi hundaanni maatesinna 25 loosaasine baatooshshiweelo mereershu giddo owaante uyitanni afantannoha ikkanna; konni gedensaanni kuri loosaasinera aganu baatooshshe baatatenna eo abbitara dandiitannore Ispoortetenna qaaqquullu qixxaawubba hananfannita kulanno. Aantete mixosino togoo mereershuwa halashsha ikkinotanna haammata owaante xaphi asse amadinoha baxxinohunni wedellu fayyimma aana illachishshino owaante mittowa afi’nanni mereersha wolewa fanate hedo noosi.
Hawaasi quchumi hala’lanninna lophanni afamannoha ikkasinni albillitte miteekke togoohu 20 mereershi hasiisankera dandaanno. Quchumu giddo olluubbate togoo mereershi hasiisannonke. Korkaatuno umihunni fayyimmansa agarantino wedella kalaqi’ra dandiineemmo; quchumaho Ispoortete minna wo’mitinoha ikkirono 5 birra baaxxa dandaannokkihu hee’ranno. Ninke mereershino togoo wedella badeeti dancha fajjonni owaante aannohu yaanno wedellichu Wondeseni. Baatte qajeelsirate dandiitanno maaterano baatooshshunni loosiinseemmo yaanno.
Ledoteno, Hawaasi quchumira Piyaassaho rosamino su’minni Caatete duunanna Ayiga yinanni qooxeesssubba no; tenne qooxeessubbannino wedella bande fushshine lekkate kuwaase heewo qixxeessine loosiinsanni hee’noommo. Quchumaho baalante olluubbara baalankawa ani iille loosa hoogummoro wolootta base basente loosa dandiitannore kalaqanna harunsate hedo nooe yaanno.
Mitte mittente qooxeessubbara haanja base calla ikkikkinni haanju giddo wedellu addi addi dandoonsa lossidhanno injoo kalaqatenni buqqeetenni, fayyimmatennino ikko ayyaanunni jawaatanna kaajjado ilama kalaqa hasiissanno. Ilama kalaqate hedo aa calla ikkikkinni baalunku qooxeessisira dandaamire assatenni qeechasi fula hasiissannosi.
Lawishshaho, xa ani ollii’yara Piyaassaho wedella file hawadinna arri yanna lekkate kuwaase heewo qixxeesseemmo; wolootta wedella kakkayisatenni hawadi yannara dhuka ajjino maate mine haaroonsate looso loonseemmo; hattono rossannorira rosu uduunne wonshatenninna woloottu dagoomittete hajubba aana umi’ya beeqqo assanni afameemmo. Tenne giddoonni gobba’yara konni aleenni loosa hasiissanno’’eta wodanchoommo; yaanno wedellichu Wondesen.
Tenne giddoonni haammata konne looso gufissanno mitiimma xaaddinonke. Mereershinke Piyaassaho qara kolishsho doogonni 500 Meetire giddora higeeti afamannohu. Baattote amadono 2500 kaare ikkanno. Konne darga amadate lowo hasatto heedhanno; diiggara hasidhannorino dihooggino.
Mitootu danchu wodani noonsari mootimmate bissa keeshshanno gede assiteenna techora iillino. Danchumma loosannoha jawaachisha ikkinnina xiiwo kalanqe gufisa dihasiissanno. Woluno togoo looso kaajjinshe sufisiisate woxunna yanna hasiissanno. Araadotenni amadantino wedella keeshshiinshanni base, gambooshshu harinna xaphoomunni kowiicho keeshshitanno injoo kalaqa hasiissanno yaanno..
Wo’manka coyee soorra dandiinannihu loosunni callaati yee ammanannohu wedellichu Wondesseni; Itophiyu dagara xaano gobbankera loonso yitanno sokka sayisanno. Techo wedellu heeshshonke soorrannokki coyi aana yannanke sayisantenni ilamate aana loonso yitannota jawa sokka sayisanno.
“Albaanni noori yitannonkere macciishsha hoongummoro, mootimma abbitino latishshi horonsiraano ikka hoongummoro malu dino” yaannohu wedellichu Wonsdeseni; Itophiyu giddo wo’ma injoo mamooteno diheedhanno; kayinnilla techo anganke noo injoo horonsi’no, tenne uulla aana noonke yanna dandaaminke bikkinni gobbatenna ilamate kaa’lanno looso loonse sa’no yitannoti qara sokkasiiti. Ninkena, techo maricho harunsinanni hee’noommo? Gobbate ikkitanno ilama kalaqate anganke noo ogimma maati?, mageeshsha horonsi’nanni afammeemmo……? Keerunni.
Qiddist Gezaheny
Bakkalcho Maaja 27 , 2015 M.D
