Addis Ababu quchumi giddo Akkalu Horophilli Fooliishsho yaamamatenni afantino baseraati ilante lophitinohu. Umi dirimi rosose Abaadiri uurrinshara, layinki dirimi rosose kayinni Paaster yaamamanno qooxeessira afamannohura Ameeriku Mishiine Rosi Mine harunsitino.
Layinki dirimi rosisenni harunsite Addis Ababu Yuniversite Kalaqamu Sayinse Kampaasenni (Shoole Kiilo Hoowenni) 1ki digirese Istatiksetenni danchu guminni jeefissinota xawissannonke. Techora Seyoote gafi wosinchonke baabba Adiila Ismaeel; “Adiilas Manufaakchering” safaanchonna ha’nuraachooti.
Loosu baxillaancho, chachaaranna haaroo coye kalaqate ha’nura hasatto nooseti Adiila; ile amasewiinni rossinoha angate seesu looso fullakkanno. Heqicha heqichunniwa baxisiisatenni babbaxxitino horora hosannoha angate looso loosa qaaqqimmasenni kayise jawimmase geeshsha ledose keeshshitino ogimmaati. Angate ogimmase roorenkanni kaajjishidhinohulla kayinni mine assidhu yannanni kayisseeti.
Meyaa beetto rakke mine assira hasiissannoseta ammantanno daga giddo afantinnoti Adiila; rosose gudduhunni mitte lamala badooshshi giddo mine assi’ra dandiitinota qaagganno. “Hattenne yannara mine assirate hakkeeshsha baxoommakkiha ikkironno maate yitannota adha gadachitanno daafira ikkona yee assi’rimma. Hakkonneno ikkeenna, kayinnila maate’ya danchare assatenni jawunni horaameette assitinoeta hegersoomma. Konni daafira, maate’ya duuchanka woyte galaxxeemmansa’’ yitanno. Bire aju dirinni hanaffe assidhino mini oosotenni maassame techo darawose iillishira dandiitinota coyidhanno.
Mine assi’ne ooso ille lossirate harinsho giddo duucha yannara mini giddo sayissinnoti baabba Adiila; hattenne yannara babbaxxinoha angate looso mini giddo loossannonka. Ile amasewiinni rossinoha angate ogimma looso baxxinohunni heqote looso loosatenni gumaame ikka dandiitino. Babbaxxino suudinni qixxeessatenni giddiidise hasattonna hirikko ikkinoha angate looso lossiratennino sa’e tashshi yaannase giddiidisenni burqino baxillinni loossanni keeshshitino.
Chaaachaara, loosu baxillaanchonna, jawaata Adiila; mini giddo boohaarshu gede assite loossannoha angate looso duuchu manni baxxannota qaagganno.
Mite lame yitanni suutunni loossannohu angate loosise oosose lossirate ledo mitteenni shallagame wo’ma yanna loosaasincho assiserono tashshi assannose.
Angate ogimma loosise oososenni taalo ilantanninna lophitanni mine wo’ma hanaffu. Tenne yannara baabba Adiila; oososenni taalo lossitanni abbitinoha angate looso dikko fushsha noosete ammante millimillo hanaffu. Angate loosise dikko fulanno yite qaaggukkinni giddiidise hasatto macciishshatenni kalaqate dandoose loosunni leellishshinoti Adiila; diru gedensoonni minise giddo duunantinore angate looso dikko haadhe fultino.
Heqonna heqicha sumuu assite loossino loossase giddonnino oosotenna jajjabbu boorsi, shurraawe, qamise, goowu fooxi, kaalse, kooffiyyu, w.kl. afamanno. Uddi’nanniri gobbaanni wolootu angatenna lekkate migira heqichunninnna calletenni loossano. Kuri laalchose dagate iillishanna dikkote hosiisa gadachitannose daafira minise giddo qixxeessitinoha hirtanno base (suuqe) kirunni adhite dikkote shiqishatenni duucha dagara iillisha dandiitino. Hakkiinnino duuchu manni hakkawoyntenni hidhiseta jawaattu.
Wole widoonni kayinni, duumbara qole goshooshannoseri duucha guffa noota qaaggannoti Adiila; jawaachishshannoseri ledo jawaatatenni loosose isilanchimmatenni loosa harunsitino. Sette ikkitanno loosaasinera loosu kaayyono kalaqqino. Angate loosi akatisinni wiinamme loonsanniha ikkinokkihura hasatto noonsarenna mini giddo gattinore sette bisu xe’ne noonsarira qajeelsha aatenni loosu giddora eesssitino. ‘’Bisu xe’ne noonsari qajeeltino garinni mininsa giddo heedhenni loossanno’’ yitannoti Adiila; hasiissannonsata heqonna wolootta uduunne shiqishatenni loosiissannonsata kultinonke.
Hattenne yannara loosaasinese ledo ikkatenni angate looso loosatenni dikkote shiqishshanni leeltanno. Tenne yannara loosose woyyeessiranna halashshirate dandiisiissanno bilicco kalaqantuse. Ise yitanno garinni hattenne yannara minese qorqortu hedeweelcho Jarmanete Pirojekteeti. Tini pirojekte loosi Itophiyu qansoota (diizayinere) babbaxxino golinni heewisiise qajeelsiisatenka. Loossinoha ogimmate looso la’e lowohunni diniqantinori gobbayidi qansootino hasidhanno daninni loossansara loosu hajajo uyituse. Hajajono babbaxxitino qamise angatenni loosa ikkitanna Iseno qamisoota yinoonni yannanna isilaanchimma garinni iillishshu. Gobbayidi qansichino Adiilanni ledo woloota diizayineroota loosinsa gumi ledo haare hareennansa Jarmanete gobbara babbaxxino daninni faashine daa’achisha dandiitino.
Hakkiiichinnino loosoho jawa kakkaooshshe sinqisidhe higgino. Babbaxxitino korkaattanni kainohunni pirojektete ledo keeshsha hooggurono kiru suuqera hirtanno uduunnese babbaxxitino baazaarenna daa’achishshiwa shiqishatenni loosose halashshitu. Kawiichinnino shiimmaadanna manaadda maamaranni gamba yite base afira dandiitino. Albaanni sette bisu xe’ne noonsare amadde loossanni keeshshitinoti Adiila; woradisenni afidhinohu loosu bayichi loosose halashshirate doogo faninose. Ikkasinnino, angate seesi loosise qotira lame gowattote maashinna eessiratenni borsa qixxeessite dikkote shiqishshino. Baxxinohunni, uduunne amaxxinanni borsa jajjabba suuqqara shiqishshanni keeshshitinota qaagganno.
Loosu umosi massaganni hala’litano barkonna (tiraasenna) mejiliisete gedee imaannano qixxeessite loosose woyyeesite shiqisha dandiitu. Tenne yannara quchumu gashshooti rosaanote yuniforme qixxeessate fushshino ga’rafora heewisantanni noota qummeessitino.
Mini giddo angate seesu loosinni settu meentira loosu kaayyo kalaqatenni hanaffinoti baabba Adiila; xaa yannara 30 ikkitanno qansootira loosu kaayyo kalaqqino. Dagganno yannara loosu kaayyo halashshate mixo nooseha ikkanna; konnirano looso lede halashshanna qorophotenninna isilanchimmatenni loosa gadachitannote yitanno. Xaa yannarano halashshate xa’mo mootimmate shiqishidhe ikkado dawaro afidhanni noota coyidhino.
Konni albaanni babbaxxitino uurrinshubba, Hospitaale labbinori loosu uddano gobbayidinni eessidhannoha ikkanna; xa kayinni gobbate giddo afiransanni fooliishsho afidhinota qummeessitanni kuri uduunni mulenni goofannoha ikkasinni halashshite shiqishshanni afantannota xawissino.
Xaa yannara qixxeessate wolqa lainohunni xawissino garinni; “Adiilas Maufaakchering” uurrinshara noose 30 gowattote maashinnanni barrunni 150 wo’ma uddano laashshinanni. Dagganno yannara halashshate assinanni loosinni 150ni 1000 widira lossate; hattono, loosu kaayyo ledate mixo noose. Laalchoseno Addis Ababu gobbaanni qoqqowubbate qoleno Afriku gobbuwarano iillishate jawa mixo nooseta baabba Adiila xawissanno.
Tonnu birri fulonni mini giddo hanafamino seesu loosi xaa yannara jawa kaapitaale maareekkisiisinotanna albirano lophanni harannota xawissanoti Adiila; xaa yannara “Adiilas Manufaakchering” massaganni noohu darawose ikkitannori umise ooso lowohunni kaa’litannase Insa ledo halamatenni ikkinota kultinonke. Dagoomitte qeecha fulate widoonni irko hasidhanno qansootira kaa’lo assitanni noota qummeessitannoti Adiila; baxxinohunni, maatensa hooggino ooso kaa’litanno uurrunshubba ledo mitteenni loossanni noota coydhe oosote hasiissanno irko assitanni noota kultinoha ikkanna; konnirano babbaxxitino danchu loosi uurrinshuwawiinni galatunnita afanshu taje afidhino.
‘’Itophiyaho duucha loosu dannanna loosa dandiitanno anga no’’ yitannoti Adiila; kuri sumuu assine horonsi’nanniti yanna xaati yitanno. Baxxinohunni, mootimmano Industirete looso irkisate widoonni assitanni noo kakkaooshshi naandanniha ikkanna xaa yannara albinnino roore qixxeessate mixidhe kakka’inota baabba Adiila ledde xawissanno.
Demmellaash Demmeqe
Bakkalcho Wocawaaro 9, 2017 M.D
