2016 M.D geegiissine 2017 haaru diri hanafo aana hee’noommo. Hawalle haaru dirira baalanka mitteenni keerunni iillishinonke!
Duuchu manni haaru diri shiqe daanno woyte konni dirnni tenne hajo gumu’leemmo yee mixo amadanno; elisihura amadino mixo gumaho soorrantanna, wolu kayinni mixosi mixotenni calla gattanno; Kuni duuchu manniwa noo halaaleeti.
Haaru diri shiqanno woyite mixo mixi’ra mittu mittunku manchita calla ikkitukkinni deerri deerrisi garinni maatetenni hanafe uurrinshuwate geeshsha umi uminsa mixo fushshidhe gumu’late sharrantanna wodanchinanni. Konni kaiminni tenne lamala seyoote gafinkenni sayinsummohu 2016 M.D gobba amaddino mixo mageeshsha gumu’litu? maayi horo afidhu? mayinni gawajjantu hattono mite yine hananfoommo haaru dirinni heedhannose hexxono borronkenni shiimare kayinseemmo.
Jeefamihu 2016 M.D gobbate gede haammata horonna xiiwo kalaqantinoha, lowo kaayyonna hekko xaaddinoha, hattono jawa qeellenna hagiirreno afi’noommo dirooti. Sayinsummo 2016 M.D Itophiyu Jajjabba gobboomu hajubba gumu’litinohanna jajjabba qeelle borreessiissinoha ikkirono; hakko bikkinni shota ikkitinokkiti akkimale hekkonna xiiwono xaaddinose dirooti. Konni gobbaanni mannu loosinonna kalaqamu qarrinni hembeelantanni keeshshitinoti gobbanke gumulami dirinni batinye shetto giddoonni sayissino.
Hanni gobba sayinsummo 2016 M.Dnni gumu’litinonna borreessiissino qeelle mereerinni doorantinore kayinso!
- Gibrinnunninni
Gumulami 2016 M.D Itophiyu 3 Miliyoone hektaare ikkitannota arri gorsu qamade laashsha dandiitino. Kunino arri gorsi gobbate dirunni sase hinge laashshate dandiisasinni gibrinnu handaari mitte gumulo ikke borreessamino.
Gibrinnu handaarinni Itophiyu gummaamo ikkino arri qamade latishshinni haaro dhagge borreessiissino loosooti. Konni alba qamade gobbayidinni eessate dirunni 1 biliyoone doolaare geeshsha fulo assitanni keeshshitino gobba umise laashshite umose dandaate harinsho giddora eessitinose. Gumulami 2016 M.D Itophiyu laashshinoti arri qamade 2015 M.D laashshinotenni lowohunni roortanno.
2016 M.D Itophiyu dhaggetenni umi yannara gorsa calla horonsidhe 3 Miliyoone ikkitanno baatto aana qamade laashsha dandiitino dirooti. 2011 M.Dni Oromiyunna Affaarete qoqqowubbara calla 3 kumenna 500 hektaare baatto latisatenni mite yee hanafaminohu arri qamade loosi, xaa yannara baalante qoqqowubbara halashshatenni 3 Miliyoone hektaare iillasi gibrinnu ministere buuxissino.
Mootimma sagalete wowe buuxisate gumultanni afantanno batinye loossa giddonni mittenna qara gorsu qamade balaxotenni kullannite. Gorsu qamade hanafamasera albaanni goyiretenni latinsanni qamade 1.75 Miliyoone hektaare baatto aana ikkanna; konninnino 48 Miliyoone kuntaala calla laalcho afi’nannihura kunino gobbannita qamadete hasatto wonshannokkiha ikkasi gorsu qamade millimmo hananfanni gede assitino.
Konninnino waa, lattara dandiitanno baattonna mannu wolqa mittoonsite latishsha hanafinohu Itophiyu handaarunni umo dandaate dhaggeeffachishshanno gumulo borreessiissino. Gibrinnu loosi gummaa’ma bikkinannihu loosidhenna ce’e galtino daga horonsi’raanchimmanni ikkasinni gorsu qamade latishshi loosidhenna bocunni ce’e galtino daga horonsiraano assinoti addaho. Xaa yannara loosidhenna bocunni ce’e galtino daga dirunni 2 na 3 higge dirunni laashshitanni nooha ikkasinni loosu budino soorramanni afamanno. Baxxinohunni dargunni darga milli yitanni heeshshonsa massagganno ce’e galtino daga heeshshora arri qamade laashsha jawa tiro afidhino.
Gorsu qamade latishsha millimillotenni hananfi yannara laooshshu xe’ne, waacote anje, waayi shiqisho anjenna mite mite hajo la’annonsa bissa murci’raanchimma anje labbino hekko xaaddino. Gobbanniha laashshate dhuka huwatatenni handaaraho illacha uyitinoti mootimmano xaaddino mitiimmara ikkado malu qaafo woratenni konni latishshinni gumu borreessamanno gede assitino.
Arri gorsi qamade diru dirunkunni halashshanni afamannohu Itophiyu qamade gobbayidinni eessi’ra dhagge assitunkunni lame dirra kiirantino. 2016 M.Dni calla 2.9 Miliyoone hektaare baatto arri qamadenni latisatenni 107 miliyoone kuntaala laalcho afi’ra dandiinoonni. Kuni laalchi 2015 M.D latinsoonnihunni 1.3 miliyoone haktaare baatto qamadetenni dimbe afi’noonni 48 miliyoone kuntaali laalchi ledo heewisiinsanni woyte erote aleenni roorre afi’rino. Kunino Itophiyu dhaggesenni arri qamadenni hala’lado hektaare baatto latisatenni jawa laalcho laashsha dandiitino haaro ikkitooti.
Bunu laalchinni
Itophiyu tayxe dirinni 298 kumenna 500 toone buna kalqete dirrora shiqishshe 1.43 Biliyoone doolaare afidhino. Kunino gobbara sonkoonni bunu bikkinna islanchimma sa’u dirrara sonkoonnihu ledo heewisiinsanni woyte luphiimate. Gobbara sonkoonnihu bunu laalchi sai diri ledo heewisiinsanni woyte 50 kuminna 500 toone roorre leellishinoho. Ameeriku, Jaappaane, Saud Arebiyu, Beljeemenna Jermene Itophiyu bunu dikko iillo gobbuwaati.
Itophiyu bununna sha’’ete biilloonyi loosidhe galtinori laalchonsa Dhaaddotenni mereerima dikkora shiqishshanno gede assatenni loosidhe galtinori horonsi’raanchimma lossinoha, dirunnino woyyaawinohu bunu jeefishshi Itophiyaho hee’rannose gede assirono gobba noose bunu laalchi injoonni batinye loossa agarantannose. Handaaraho xiinxallote looso loosanna islancho bunu laalchonna laalchimma qara qeecha amaddannota handaaru egennaammi kultanno.
Itophiyaho fulote dikkora badhete miqicho ikkinohu bunu laalchi tayxe diro gobbayidi soorro afidhanno gede assate luphiima qeecha fulanno yine agarranni.
Itophiyu BRICS miila ikkite borreessama
Kalqete gobbuwa duuchanka mereersino laooshshenna suwashshonna xiiwo kalaqqanno bare riqiwamaanchimma hasiissannonsa yine uurrinsoonniti jawa poletikunna miinju maamari BRICS Itophiya miila asse adhinohu jeefinsummo 2016 Maarote Dirinniiti. Kunino Itophiyunniha yekkeeramate dhukanna dipiloomaasete harinsho gummaame ikkase xawisannoha ikkinota kullanni.
BRICS kaimunni shokkinoha kalqete wolqate bikkaancho taashshatenna suwashshimma kalaqate hende uurrinsoonni poletikunna miinju waaxo uurrinshaati. Braazile, Ruusiyu, Chayinu, Hindenna Wodiidi Afrika amaddinoti tini gaamo 42% kalqete daga amaddinota, 16% kalqete daddalo milli assitanno, 26% kalqete gogu hala’linye amaddinorenna 23% kalqete jiro milli assitanno wolqaataamma gobbuwa gambooshsheeti.
Gaamo kaimunni amadde daggino Onte gobbuwanni ledote 15 ki wodiidi Afrkira Johanisbergi harinsoonni gambooshshi aana sayissino muro garinni ledonnire 6 gobbuwa miila assite adhitino. Itophiyu BRICS miila ikkate xa’mo wo’munni wo’ma adhamooshshe afidhinohu jeefinsummo 2016 M.D nniiti. Itophiyu kalqete bare aana kalaqqinohu macciishshamate dippiloomaasete dhuki halantino mangistuwa uurrinsha, Afriku mittimmanna addi addi kalqete uurrinshuwa safaancho ikkite afamase hattono gobba muli dirra kawa afantanno wolootu kalqete gobbuwa ledo kalaqqino dippiloomaasete xiiwonni miilimmatenni gaamo karsantanno gede dandiissinoseta ammannanni.
Kunino halantino mangistuwa uurrinsha lendanna qara qara ikkitino kalqoomu gumulo uyinanni basera luphiima xiiwo kalaqqino Chayinu, Hinde, Biraaziile, Ruusiyunna labbino jajjabba gobbuwa ledo Itophiyuno sufote horose agarsiisidhanno gede dhuka ikkitannoseta xawinsoonni.
Nadaajetenna kalaqamu zayite laashshatenni afantannori Saud Arebiyu, Iraanenna Halantino Arawete Emireetise Itophiyu ledo wo’ma BRICS miilla ikkite karsamansa BRICS ta kalqoomu ximbiimboonnikki nadaajete kuuso dikkote qeecha alba noowinni 20% nni 42% lossitannota ammannanni.
Jawaata miinju halamme kalaqa, BRICS baanke kalqoomu deerrinni uurrisanna gaamo gutunni dikkidhanno womaashsha kalaqa tenne jajjabba gobbuwa gambooshshi uurrinsha qara illachaati. Itophiyu gobboomu horo alba higge fulase gattannokkita ikkaseno ammannanni.
Dipiloomaasete bare aana jawa su’ma afidhinoti Itophiyu; gaamo 7 na lophitino gobbuwa calla gumultannota muro sayisate qoosso, konne shokkino laooshshe rumushshunni buqqise farco halashshate, kalqete jio-poletiku wolqate diranna bikkaancho agarsiisate pilaaneetenke haaro laooshshenna doorshi hasiisannoseta kaajjishe loosanno BRICS ledo karsama sayinsummo diri Itophiyu diru guma ikkasi huluullo nookkiha kula dandiinanni.
Bayiriidi hiddaasete kofatto…
- Gatinoha kofattote gatamarsha mucci assate 50 Biliyoone birri hasiisannota faajje assinoonnihu;
- Bayiriidi hiddaasetete kofatto biso ikkitinoti Koorichu kofatto wo’munni wo’ma jeefantinota xawinsoonnihu;
- Kofattote 3kinna 4ki terbayinubba loosu giddora e’inohu gumulami 2016 M.Dirinniiti.
Bayiriidi hiddaasete kofatto 3kinna 4ki terbayinubba looso hanaffinohu sayinsummo 2016 M.dirooti. Konninni harunse muli yannanni xaphoomu ministirchi Abiy Ahimedihu (Dr) uyino xawishshinni; xaa yannara shoole terbayine wolqa kalaqqanni nooha ikkanna; shoolu agani gedensaanni ledonniti sase terbaayubba looso hanaffannota coyi’rinoti qaangannite.
Albiidinke Sadaasa 2017 M.D geeshsha bayiriidi Itophiyu hiddaasete kofatto 70 Metri kuube waa amada dandiitannota buuxisino. Sadaasu aganira kofattonnihu sivilete loosi jeefamannota xawisinoha ikkanna elektiro mekaanikaalete loosi aantanno lee aganna giddo gumulamannotanna xaphooma kofattote loosi amandoonni dirinni jeefamate gafi aana iillinota macciishshinoommohu Sayinsummo 2016 Maarote dirinniiti. 2017 MD dancha macciishiishannonkeha,lophonniha,cancu baeenna keeru duduwi,hude ba’eenna jireenyu bowirannoha ikkonke! Dancha haaro diro!
Qiddist Gezzaheny
Bakkalcho Wocawaaro 2, 2017 M.D
