Itophiyu ha’nura bude afidhinota ikkasenni kalqete barera afantannori batinye budillaanchonna ayyaanaame ikkitubba noose. Mitte mittenti gosa uminsa Afoo, amma’no, uddi’rate, saga’latenna hee’rate gari hornya afidhinore ikkansanni Itophiya baxxitannota assitanno
Difo daabbo labbinori gobbate budu sagalla baxxinohunni ayyaannatenna addi addi qixxaawora lowohunni hasiissanno; hala’ladunni qixxaabbanno. Baxxinohunni, ayyaannate, ilamishshunna labbino yannara iibbishshannorenna uurrinshunni qixxaabbanno sagallaati. Budillaancho Difo daabbo lendanna babbaxxitinori budu agattonna sagalla qixxeessite horonsidhannori hattono ilamate tareessitinnori Itophiyu amuwi galatama hasiissannonsa. Korkaatuno budu sagallanna agatto techo geeshsha Itophiyu badooshshe ikkatenni sa’e sagallanna agatto qixxeessate loosi qansootaho loosu handaari doorsha ikkate geeshsha iillitino.
Techo seyoote gafi borronkeno illacha assitannohu budu sagallanni mitte ikkitinota Difo daabbo qixxeessite dikkote shiqishishatenni gummaame ikkitara dandiitino wosincho aanaati. Itophiyu amuwi ogimma xawishsha ikkitinoti hunditi Qamadetenni qixxeessinanniti Difo daabbo mini giddo sagalimmanni sa’e dikko fulte loosu doorsha ikkitanno gede assitinoti dukko Gizeworq Baarkilling yaamantanno.
Dukko Gizeworqi Difo daabbo lendanna haammata budu sagalla qixxeessinanni gara ile amasewinni rossino. Rossinore loosu aana hosiisatenni horaameette ikkitino. Baxxinohunni, Difo daabbo seekkite amada dandaasenni techo heeshshosera irkonna seyoosera kaima ikkitinose. Addis Ababaho Qeera yinanni qooxeessira ilante lophitinnoti dukko Gizeworqi; “Gize Hawashu Difo Daabbo” hirranni mini safaanchonna amaati.
Umi dirimi rosose Zeriayaiqoob umi dirimi rosi mine, layinki dirimi rosose kayinni Shimellis Habte rosi mine rossino. Layinki dirimi rosi gedensaanni ogimmate qajeelsha adhitino. Hattenne yannara uyinanniri uddanote gowattonna kompiwiteretenni borreessa dandaa calla ikkirono hakkurinni qajeelte tenne ogimmanni looso afi’rano ikko konni aleenni rosose xiiwa didandiitino. Konnira korkaata ikkitino coyi mereerinni anjesenni maatese gortotenni hoogase ikkinota xawissanno.
Mini giddo bayi’ra ikkasenni rosunni xiiwantenni maatete yawo aanase ubbanno. Maa’nuulle roduuwase lossate, hasattonsa wonshatenna rosiisate yawo aanase ubbinoti Gizeworqi; yannasenna wedellimmate dhukase co’o assite horonsidhe loosu aana calla hosiissanno. Mini giddo Ambaashsha gante hiratenni hanaffe addi addi hallanyu uurrinshuwara qaxarante loossino.
Heedhanno mininni lowontanni xeerti’rinokki Peepsi ijaari giddo yannate geeshshi looso loossino. Kaameelu zaytenna qiwaate hirateno hallanyu uurrinshi giddo seeda dirra kiirsiissino. Qaxarante loosatenni fulte umise looso loosate heddanno woyte qaaqquullu uduunne hira doorshase assidhu. Loosoho luphiima hasatto nooseti Gizeworqi; qaaqquullu uduunne Qeera
yaamamanno qooxeessira hirtanni dancha gede millissinota kultanno. Ikkollana, konni loosinnino babbaxxino korkaatinni disuffino.
Tenne baala yanna giddo Gizeworqi amasewinni ragidhinoti Difo daabbo ogimma diba’inose. Duucha woyte addi addi qixxaawora Difo daabbo gante fiixasenna jaallase xa’mitanno. Minensa maranno wosinchira daabbo gana dicee’mitanno. Gantino Daabbo qamasino baali coommille kulikkinni ogimmase naadikkinni disa’’anno. Duuchu manni “bi’re amanke gantanno daabbo” yaatenni naadanno. Daabbo noo gedeenni duuchaho iillishshino. Loosu doorsha ikkitanno yite hedde diegentino.
“Gize Hawashu Daabbo” mininni sa’e dikko fultanno yite heddinokkiti Gizeworqi; looso tirte maricho looso yitanni heddanni noo yannara hedeweelcho kalaqantinota hasaabbinonke. Ise yaatto garinni; gantannota Difo daabbo baxxanno jaallase ledo ikkatenni hawashu daabbo ittanni noori mereerinni mitticho jaalase Difo daabbo loosu widira soorra dandiitannota kultannose. Iseno diammantino; hedo masillunninna hagiirrunni adhitu. Hiittoonni hanafa dandiinannita jaalla ofolte maltuhu gedensaanni waaga fushshite umikki hajajo insa adhitara sumuu yite baalunku aantensanni addi addi qixxaawora qixxeessitannonsa gede hajajjanni rosiissuse.
“Konni garinni mini giddo hananfoonniti “Gize Hawashu Daabbo” lekka fushshidhanni hadhu” yitannoti Gizeworqi; baxxinohunni, minaannise daabbo loosu basesira massanni egensiisatenni jawa qeecha fulinotanna xaano lowo geeshsha kaa’lannoseta xawissanno.
Konninni, looso halashshite loosate shiimaaddanna manaadda Interpirayzenni tantanamate gadachantino. Qooxeessisera afantanno looso hasidhanno wedelli ledo gaamante 120 kaare hala’liye afidhinota loonsanni sheede heedhanno mini qoxeessira afidhinoti Gizeworqi; Difo daabbo hala’ladunni qixxeessitanni dikkote shiqisha hanaffu. Laashshinanni sheede heedhanno mini mule hee’rase umisenni loosise lifinxera qeechu noose. Loosu hala’lanninna Difo daabbo quchumu giddo hasamaanchimmase lexxitanni daggu bikkinni loosu base xa’midhe afidhu. Konnira, woradaho afantano mootimmate loosu sooreeyyera galatu noose.
Hojjinni hanaffinohu Difo daabbo ganate loosi wolootta looso hasidhannore lendanna ledotenni 50 ikkitanno qansootira loosu kaayyo kalaqate dandiissiisinose. Xaa yannara mini giddo hanafante dikko fultino Difo daabbo babbaxxino bikkinni, mittu dani isilanchimmanna nyammonni dikkote aana afantanno. 3 kiilonni hananfe 7 kiilo geeshsha loonsanniha ikkanna qarunni Qamadete bullee horonsidhanno. Ikkollana, sa’e sa’e Hayxu, Gardaamunna Furnote bullee horonsiratenni baxxitinota Difo daabbo gante dikkote shiqishshanno.
Maatesenni hanaffe jaallase, qachisenna fiixisenni baxantinoti Gize Difo daabbo; quchumaho babbaxxitino qarqartora afantanno hirranni suuqqa widoonni dagoomaho iillitanno. Jilaho, ilamishshaho, maassotenna addi addi qixxaawubbara “Gize Difo daabbo” hidhite horonsidhanno. Danchanna jawaachishshanno hedono afidhanno. Ayyaannate gobbaanni mulla barrano dikko mereerima ikkiturono Qidaamenna Sambata kayinni mannootu mimmitu ledo xa’mantanno barra ikkansanni woyyaabbino dikko noota kultinonke.
Difo daabbo roore anga Itophiyu daga budillaancho sagaleeti yitannoti Gizeworqi; amuwinke horonsi’ranno makimaano daabbote baxxitino nyammo uyitannota hasaabbinonke; Iseno ile amasewiinni ragidhino ogimma horonsidhe Difo daabbo qarunni Qamade horonsidhe qixxeessitanno. Baxxitino nyammorano waajjo azimuude, kolishsho azimuudenna shiqo horonsidhanno.
Elektirikete wolqanni rainsanni daabbonni roore giiratenni rainsanniti roore nyammo afidhino yitannoti Gizeworqi; Gize Difo gannannihu hogunniiti, gide kayinni mannu wolqanni liisate ayirrannohura maashinetenni liinse giiratenni rainsannita xawissino.
Qaaqqimmate yannanni maatete yawo duqqitinoti Gizeworqi; Ambaashsha gante hiratenni hanaffe babbaxxino looso loossino. Maa’nuullu roduuwisera lawishsha ikkatenni heeshshi gotti yite, wiliilete ledo sharrante loosu ayirrinye leellishshino. Sharrose yannara budillaancho Difo daabbo faajje fultanno gedenna baalunkunnita ikkitanno gede assitino. Anjenni kaysse jawimmate geeshsha mini giddo ogimmanni lophitinoti Gizewoqi; daabbo dikko fulasenni batinyoota fooliishshiishshino yitanno. Baxxinohunni, mini giddo ga’ninanni base wodani gede afi’nannikkinna mannu baalu soodo fule hashsha e’’anno tenne yannara Difo daabbo qixxaabbe dikko fulase lowo mannira fooliishsho ikkinota xawissanno.
“Loosu lowo geeshsha daafursannoha ikkirono, mitte hige raga amadiro lowontanni dimitiinsanno”. Difo daabbo elektirikete wolqanni gannanni yannara caabbichu murmurama korkaatinni lowo tultaawanna kisaaraho reqeccaabbinota xawissanno. Ikkirono, mitiimma baala cincatenni sa’e techora iillitino.
“Settu diri albaanni mini giddo hananfoonnihu Difo daabbo ganate loosi techo lekka fushshire Addis Ababa iillanni no” yitannoti Gizeworqi; 3 kumi kaimu womaashshinni shiimaaddanna manaadda Interpirayzenni tantanante halashshitino loosi techo 15 Miliyoone kaapitaale iillinota coyidhanno.
Qooxeessaho shiimaaddanna manaaddatenni tantanamme loonsanni loossa mereerinni gumaame ikkase kulleenna afansha afidhino. Mootimma shiimaaddanna manaaddatenni tantanante gumaamo looso loossino laashshaano heewisiissino yannara “Gize Hawashu Difo daabbo” meedaaliyu baraarsha adhitino. Dukko Gizeworqi Addis Ababu quchumi kantiiwa Adaanech Abeebete anganni baraarsha adhitino. Nifaas Silk Laafto sinu quchuminni 3kki deerra amadde baraarsha adhitinoha ikkanna woradunni hattono babbaxxitino yannara tajete woraqata adhitino.
Babbaxxitino yannara mootimmatewinni afidhino baraarshinna afanshi jawaante ikkinoseta xawissannoti dukko Gizeworqi; dikkote hala’ladunni shiqqinotanna xaano jawa hasatto noota Difo daabbo ganne dikko fushshate looso halashshine sufisiisate mixo nooseta hasaabbinonke.
Uurrinsha xaa yannara mereerima laashshaano Industire giddora reekkantinota xawisse; konninni, mootimma woyyaabbinota loosu base uyitasera qixxaawote aana noota egensiissino. Konnira aantete Difo daabbo yannaasincho doogonni hala’ladunni qixxeessate mixo noose. Ledote waasa, buddeena, kukissanna wolootano budillaancho sagalla qixxeessite Addis Ababahonna qoqqowu quchummara tuqisate ajuuja noose.
Anjenni jawimmate geeshsha loosunna loosunni calla heedhinoti Gizeworqi; dagoomittete yawo fulate widoonni heedhanno mine danchummate looso loossanno. Lawishshaho; 15 ikkitannore dhukiweeloota qooxeessu daga uurrinshunni kaa’litanno. 12 qaaqquullira wo’ma rosu uduunne wonshatenni rosonsa harunsitanno gede injoo kalaqqino. Mootimma assitanno woshshattora wolqase fajjitu bikkinni dawaro qolatenni qeechase fultanno.
Qiddist Gezzaheny
Bakkalcho Woxawaajje 23, 2016 M.D
