Addis Ababaho Adere yinanni qachira ilame lophino. Fidale kiira hanafinohuno Arawete afiinniiti. Arawete afoo rosihu gedensaanni yannaasincho rososi Liul Mekonnini rosi mine harunsino. Uminna layinki dirimi rososi jeefisihu gedensaanni Komersi (Addis Ababu Yuniversite daddalu loosi kolleeje) e’’e Akkawuntingete roso harunsino. Shoolu diri keeshsho gedensaanni Akkawuntingete dipiloomunni maassamino.
Rosu keeshsho gedensaanni hallanyu kubbaaniyi giddo qaxarame ogimmasinni shallagote looso loosino. Shiima dirra keeshshihu gedensaanni umisinni loosate mudhe loososi agure fulino. Hatte yannara wedellicha ikkasinni lifixanna haaro coye afate luphiima hasatto noosi. Wedellimma eltinosi jawaante umisi amali ledo xaadisatenni babbaxxino daddalu looso loosanni keeshshino. Bobbahino daddalu handaari mereerinni maxinete daddali balaxotenni kullanniho. Yannate Mitsiwunni Maxine hidhe Jibuti; Jibutinni kayinni baaburunni Itophiya abbe daddalanni keeshshino; techoonkehu seyoote amado wosinchi kalaa Muhammed Yesuufihu.
Kalaa Mehammed Yesuufihu addi addi daddalo ale woro yee daddalino. Hiratenna hidhatenni sainokkiha daddalu looso agure laashshaano industire karsamino. Techo 30 diri albaanni baxxinohanni gobbate callicho ikkinoha ‘Layilaak’ seennu co’imma agadhinannihanna qaaqquullu dayipere laashshinanni industire uurrisirino. Laashshinanni ijaara gatamadhinohu Industirete qacha yine qoqqomboonni qooxeessinni mitto ikkino Aqaaqi Qaallitti sinu quchumiraati.
Manufakcheringete handaara karsamasira albaanni babbaxxino daddalu loosi aana sayisinohu kalaa Muhammedi; yannate co’imma agadhinanni laalchi mageeshsha hasiisannoro huwatino. Hatte yannara konne laalcho gobba giddo laashshitanno uurrinsha hoogasenni laalchu gobbayidi soorronni hirame gobba giddora e”annota afino. Gobbateno laalchuwa hala’ladunni hasantannotanna hala’lado dikko noonsare ikkansa huwata isira shota ikkitinohura garunni huwatino.
Konninnino techo 30 diri albaanni co’imma agadhinanni laalchuwa gobba giddo laashshate qodhe kai. Ijaara gatamare maashine abbisiisi’re loosu giddora e’’ate qixxaawo gudino yannara Dargete mootimma ubbeenna Yaadigi biilloonye amadi yannaati. Tenne yannara loososi mite yee hanafinohu kalaa Muhammedi; looso wo’mu dhukisinni sufate batinye hekko xaaddinosi. Iillitannosi tultaawanni ledote lamu roduuwisi ledo usuru mine e’’ino. “Halaalu shaalanno ikkinnina di ta’’anno” yinanninte gede korkaatiweelo lamalu diri ale usuru mine keeshshitino roduuwi usurunni tidhanturono; mittu rodiinsa kayinni usuru mininni fultino barra la’’ara didantiino; korkaatuno rodiinsa usuru mine heedheenna lubbosi sa’ino.
Iso lendanna lamu roduuwisi ledo usuru mine e’’inohu kalaa Muhammedi; rodiinsa dadilli miqichonsa hiiqqinota xawisanno woyte techo geeshsha dadillu giddosinni fulinokkita coyi’ranno. Yannate noo akatano hindiiddo qalxitannasi xawisanni “sase ikkine usuru mine e’nummo; lame ikkine fullummo”
yaatenni usuru mine noonsa keeshshonni rodoonsa hoogansa wo’munku woyti dadille ikkirono; keeshshosi yanna baalantenni usuru mine hee’re loosino danchummate loosi techo geeshsha hagiirsiisannosita xawisannohu kalaa Muhammedi; hiikkonneno mitiinsanno akata maahoyye yee adhate elto aamantinosi.
Kalaa Muhammedi luphiima loosu baxilli noosiha ikkasinni lamalu diri ale usuru mine keeshshi yanna giddo addi addi loossa loosino. Konninnino usuru mine babbaxxino garinni soorrara dandiino. Lawishshaho; usuramaano boohaartannowanna horonsidhannoha shumate mine qixxeessatenna biifisatenni, roso rosiisatenna addi addi qajeelshuwa uyino.
Fooliisho egenninokkihu kalaa Muhammedi; usuru mininni fule shiima yanna gedensaanni hexxo mudhikkinni hanafote uurrino loososi sufisiisate hallo qodhe kaino. Hatte yannara latishshu baankenni liqoo adhe ‘Layilak seennu co’imma agadhinanni uduunnenna qaaqquullu dayipere laashsinanni uurrinshasi haaru garinni uurrisatenni loosu giddora e’’ara dandiino. iIkkollana gobbate nooti gobbayidi soorro anje looso harisate dandiisa hooggurono dandaamisi bikkinni sharramino.
“Loosu giddora e’’ummo woyte deerrasi agadhinohanna islancho laalcho laashshateeti; ikkollana mite mite beehaanonna daddalaanonni islanchimmate uyinanni illachi ajinoha ikkasinni hekko shota dikkitino” yaanno kalaa Muhammedi.
‘Layilaak’ seennu co’imma agadhinanni uduunninna qaaqquullu dayipere gobbate giddo umikki uurrinsha ikkasenni aleenni kalqete deerrinni deerrase agadhitinotenna doorantannote. Laashshinanni maashinna Ameeriku deerra amaddinorenna Chayinaho loosantinoreeti. Laalchu Ameerikaho afamanno islanchimmate bikkaanchinni heewisame islanchimmate bikkaancho wonshinoha ikkasi kulloonnihonna afanshunna tajete woraqata Ameeriku anganni adhara dandiinoho.
Techo 30 diri albaanni manufakcheringete handaara e”i yannara co’imma agadhinanni uduunnicho doorshasi assi’rinohu kalaa Muhammedi; looso hanafi dirinni kayise babbaxxxino heeshshote jifonni jifamino. Ikkollana hekkote anga dieemmo yiinohu kalaa Muhammedi; usuru mininni fulihu gedensaanni ‘Layilaak’ seennu co’imma agadhinanni uduunnichonna qaaqquullu dayipere loonsanni maashine layinkimeeshsho uurrisinohu 2009 M diriraati. Albiti laashshinanni maashine bikkunnino ikko islanchimmatenni ajjinota ikkasenni woyyaabbinotanna yannaasincho maashine hattono ogeeyye Chayinunni gobba giddora abbisiisatenni looso mite yee hanafino.
Ameeriku deerrinni loonsoonnitinna yannaasincho co’imma agadhinanni laalchuwa laashshitannoti tini maashine 20 dana bura uduunne haa’ra dandiitannote. Maashine angate kikkisatenni co’o yitino doogonni xuruurase agadhite loosse goofimarchu guma uyitannohu qixxaabbino baseraati.
Kalaa Muhammedi xawisanni; yannate maashine usuratenna looso hanafisiisate sasu gobbayidi qansooti mittu aganira dagge lamala agana keeshshite hadhino. Konnira qaru korkaati elektirikete safote latishshi wo’ma hoogate.
Maashine kalqete deerrinni goofimarchunniha islanchimmate deerra agadhite laashshitannota ikkiturono; gobbayidi sooro anje anga amaddeennasi keeshshasi kalaa muhammedi coyi’ranno. Ijaaru kulloonni maashinna wonshinohanna islanchimma agadhitinoha ikkirono xaa geeshsha wo’ma dhuka horonsi’re laashshara didandiino. Ikkollana xaa yannara mootimma laashshaano industirrara uyitanni noo illacha kaajjishshe sufisiisatenni gobbayidi soorro anje laashsha uurrissino ijaarra loosu giddora e’anno gede hasiissanno irko assa agarantanno. Xaa yannara hanafate millimmo jawaachinshannita ikkiturono gattino loossa heeransa kayisino.
Baxxinohunni muli yannanni gumulloonniti Maakro ikonoomete woyyaambe lowo hexxo haadhe dagganno. Gobbayidi soorro dikkotenni massagama dandaase hallanyu handaara baqqi assitannotenna loosu giddora eessitannote. Konnira seeda dirrara cufante keeshshitino ijaarra baqqi assitannote. ‘Layilaak’ seennu co’imma agadhinanni uduunninna qaaqquullu dayippere gobbayidi soorro anjenni wo’mu dhukisinni laashshate dandiinokkiha ikkirono xaa yannara ijaaru wo’mu dhukisinni laashshate dandaanno dhuki daanni no. Konnira uurrinshu dhuku qixxaawo assanni nooha ikkanna muli yannanni laashsha hanafannoha ikkanno.
Mootimma baxxinohunni gobba giddo laashshaano jawaachishate addi addi mixo amadde loossanni noota ammannanni. Addi addi laalchuwa islanchimmatenna doogosinni laashshitannori laashshaano uurrinshuwa bande kaa’lo assa dandiiniro mootimmanna daga lowo geeshsha horonsidhanno yaanno. Baxxinohunni co’imma agadhinanni laalchuwa gobba giddora eessantenni bura uduunne calla abbine gobba giddo laashsha dandaa loosu kaayyo kalaqatenni hanaffe batiye horo nooseta huwachishanno.
Co’imma agadhinanni laalchuwa laashshate buru uduunni wo’munni wo’ma gobbayidinni e’’annoha ikkasinni luphiima gobbayidi soorro hasiissanno. konnira gumulantino gobbayidi soorro dikkirate hayyo widoonni doolaare hidhe looso harisate qixxaawinohu kalaa Muhammedi; co’imma agadhinanni uduunni dikkote aana noo laalchuwa ledo heewisiinsanni woyte islanchimmatenni woyyaawinohonna heewisamaano nookkiha ikkannota ammananno. Isi yaatto garinni; ‘Layilaak’ seennu co’imma agadhinanni uduunnichinna qaaqquullu dayipere hiittoo shammeno heedhannokkire, shamme sayissannokkirenna baxxinohunni qaaqquullu gogira sumuu yitanno qiwaate afidhinote. Ikkeennano xaa yannara dikkote aana afantanno laalchuwa ledo waagunnino ikko islanchimmatenni woyyaabbinorenna taaloho yiino.
Ijaarasinna hee’ranno mine mittowa assinohu kalaa Muhammedi; ijaara haaro asse uurrisi yannara laashshinanni baseno halashshino. Co’imma agadhinanni laalchuwa laashshate islanchimmatenni qixxaabbino base luphiima dhuka afidhino yannaasincho maashinna amaddanno. Luphiima laashshate dhuka afidhinota yannaasincho maashine xiqqeessunni 500 dayipere laashsha dandiitannoha ikkanna; xaphoomunni dirunni 72 Miliyoone dayipere laashshate dhuki noosete. Hattono seennu co’imma agadhinanni uduunnichi kayinni xiqqeessunni 600 modiyeese, dirunni 84 Miliyoone modeese laashshate dhuka afidhino jawanna islancho maashineeti.
Ijaaru konni deerrinni laashshate dhuki hee’risirono; xaa geeshsha noo gobbayidi soorro anjenni wo’mu dhukisinni laashshara didandiino. Ikkeennano aantete bura uduunne hala’ladunni abbatenni ijaaru wo’mu dhukinni laashshate dandaanno kaayyo kalaqate luphiima sharro assinanni hee’noonnita kayisannohu kalaa Muhammedi; kageeshshi dhuka afi’rino ijaari buru uduunni anjenni seeda dirrara cufame keeshshinoti baalanka gaabbissannota ikkasenna ijaaru jawa gobbate jiro ikkasi xawisanno. Kuni jawa dhuka afi’rinohu gobbate jiro maakro ikonoomete woyyaambe kalaqqino kaayyo horonsi’ratenni loosu giddora e’’ate qixxaawinoha ikkasi baalanti hajo la’annonsari mootimmate bissa hasiissanno irkonna harunso assitannota noosi ammana xawisanno.
Ijaara uurrinsi yannanni hananfe batinye qansootira loosu kaayyo kalaqa dandiinoha ikkirono; xaaddinosi mitiimmubba korkaatinni mannu wolqa dirritino yiinohu kalaa Muhammedi; xaa yannara 30 loosaasine amade sufino. Kuri 30 loosaasine handaaraho qajeelsha afidhinorenna lowo fulo assinoonninsareeti. Ikkeennano aantete ijaaru wo’munni wo’ma laashsha dandaanno woyte tini kaayyo erotenni lexxitannoha ikkanno yiino.
Dagoomittete yawo fulate widoonni kalaa Muhammedi; anjenni kayise jawimmate geeshsha dancha looso loosatenni afamannotanna danchumma loosa lubbosi kassi assitannota xawisanno.
Isi yaatto garinni qaaqquullu dayipperenni hanafe seennu co’imma agadhinanni laalchuwa babbaxxitino hospitaallara irko asse aatenni kaa’lanno. Baxxinohunni dhukiweelootahonna babbaxxitino gobbate qarqartonni ilate Hospitaale daggannori qixxaabbinore ikkitinokkihura amuwunna haaro ilamanno qaaqquullira babbaxxitino yannara dayippere qaaqquulleho shiqishanno.
Qaaqquullu dayipere Hospitaallate tuqisatenni lowo amuwa fooliishshiishinoha ikkanna; lawishshaho; tuqinsanni Hospitaalla mereerinni Xiqur Ambessanna Gaandi Hospitaalla qarunni kullannireeti. Ledoteno Abbebech Goobenanna wolootta babbaxxitino danchumma loossanno uurrinshuwara dayiperete irko assanno. Hee’ranno qooxeessirano afamanno dhukiweelootira hattono irko assatenni afamanno.
Konninni ledote woradisi widoonni shiqqannosi xa’mora hattono gobboomu woshshattora angasi diriirsatenni dagoomittete yawosi fulanno.
Qiddist Gezzaheny
Bakkalcho Woxawaajje 30, 2016 M.D
