Gobbankera doorshu dhaggenni tayxe dirinni harinsoonnihu 6ki gobboomu doorshi dagatenni ammanamooshshe afi’re; halaalaanchonna coicha hattono dimokiraasaawe ikke gumulamino. Daganke hasidhinohanna woyyitannonke yitino paarte daaramano ayino xiiwo assinsakkinni doodhitinoha ikkinohurano ‘’Itophiyu Qeeltino’’ doorshaati yine adhinoonniho. Harinsoonni doorshirano gobbankera afantannori 10 qoqqowubba mereerinni baxxinohunni seeda yanna dagate sharronni soorrote massagaanonni gobbankera 10kiha ikke muli yanna giddo tantanaminohu Sidaamu dagoomu qoqqowira doorshu amanyooti wo’munni wo’ma Jireenyu paarte qeeltinoha ikkino. Qoqqowu daga konni garinni hasidhinohanna gashshannonke, woyyannonke yitino paarte doodhitu garanna xaphooma doorshu harinshonna gumulo lainohunni Sidaamu dagoomu qoqqowi jireenyu paarte borro mini sooreessa ikkinohu Kalaa Abraham Marshaallohu Itophiyu Pireesete Uurrinsha Bakkalcho gaazeexi ledo assino keeshsho aananno garinni qineessine shiqinshoommo. Dancha nabbawate yanna ikkita’nera halchonkeeti.
Bakkalcho:- Sidaamu qoqqowira tayxeha 6ki gobboomunna qoqqowu doorsha wo’munni wo’ma jireenyu paarte qeeltinona konne hiittoonni xawisatto? Kaimuna maati?
Kalaa Abraham:- Sidaamu qoqqowira harinsoonnihu tayxee doorshira jireenyu qeelate kaima ikkinohu mitto ragaanni Sidaamu sa’u seeda dirrara shiqishanni keeshshinoti poletiku xa’monna asssino sharro dawaro afidhino. Sidaamu sharrami yannara umi’ya umo’ya gashsheemmo yaanni daggu mootimmuwa baalantera xa’mosi shiqishi’ranni; xa’mosi dawaro afidhanno gede sharramanni, usuramanni, reyaanniiti keeshshinohu. Tenne xa’mosi mitu macciishshe garunni diqolino. Mitu macciishshanta giwe gadachannisiiti sainohu. Albaanni sai gashshooti yannarano ikkiro macca macciishshine ka’ne dunne hunnanni, xagarranniiti keeshshinoonnihu.
Ikkinohurano xa’mo higa hooggu geeshsha sharro uurrite di egennitino. Xa’mo higa hoogge heedheennannino umi’ya umo’ya gashshalla hasiissannoe yaanni sharramanni keeshshino.
Gobbankera saihu 2010M.Dra Itophiyu daga baalanti kadote gashshootinni fulate sharro assitu yannarano Sidaamu mannino jawa sharro asse soorro dagganno gede assino. Daggino soorronnino seeda yanna xa’monna sharrosi dawaro afidhanno gede soorrotenni abbi’rino gashshootira xa’mosi shiqishi’reenna soorrote gashshootino maccatenni macciishshe bayi’riidi seeri aana worroonni garinni dagate huuro harinseenna coy mare gumulamanno gede assinohura daganke galata afidhino. Sidaamu umisinni sharramanni keeshshinohano ikkiro sharronna xa’mosi dawaro afidhinohu jireenyu paartenni ikkinohura umisi umosi gashshate dandaasinni mitto ragaanni hagiirraamoho. Konnirano dawarosi qoltino paarte ikkasenniiti wo’ma huuronni doortinohu.
Bakkalcho;- Qoqqowu daga wo’manti jireenya doortinohu daga hasidhannore wonshinoonnisa daafiraatinso albillicho loonsansara maganye wodhitanni no?
Kalaa Abraham:- Dagankera poletiku xa’mo garunni dawaro afidhurono; higginokkiti wole xa’mo xaano noosi. Itophiyaho wolootu qooxeessira noonte gede latishshu xa’monna danchu gashshooti qarri tiramanno gede kayissanno xa’mo no. Daganke afi’ra hasiissanna afidhukkinni gattinori bacuri xa’mote gede ka’’annori noosi. Loosu kaayyo ragaannino babbaxxitinonna deerru deerrunkunni hu.
afantannori jajjabba rosu uurrinshuwanni rossenna qqjeelte fulte looso amaddinokki ooso noosi. Konne calla di ikkino; xeinori loworeeti noohu. Buximatennino hattonni hasi’noonni garinni fulloonnikki gari noo daafira daga macciishshanna dagate ledo halama dandiitanno paarte poletiku xa’mo
qoltinoti gatinoha danchu gashshsooti xa’monna daga buximatenni fultanno gede loosa dandiitannoti tenne paarteeti yitanno hedo amadatenniiti xibbee anga doortino Kuni leellishannohuno mitto ragaanni tenne paarte aana ammanooshshe afidhino. Wole ragaanni kayinni duhano uyitanni no. dawarre’’e yite jawanna ayirritino duhanooti uyitinohu. Tini Sidaami dagara ammanamatenni mini looso aate; paartete kayinni lowo duhanooti. Paartete massagaanono ikko paartete giddo noo miilla fooliishshiishshannokkite; goxisse gashshitannokkite; goxicho ba’ne yannano dinoe yine loonsanni gede assitanno sokaati yeti adheemmohu; ani umi’ya garinni.
Bakkalcho:- Sidaamu daga wo’manti fulte huuronsa uyitino’nehu jawa mini looso uyitino’nehano lawannona; albillicho tenne daga hiittoonni owaatate qixxaabbinoonni?
Kalaa Abraham:- Sidaamu manni sharrosira dawaro afi’ra mitto ikkite heedheennanni xaano sharransiisannosiri woluri hee’reennanni mitto ragaanni loosu kaayyo hooga; wole ragaanni kayinni deerru deerrukunni danchu gashshooti qarri hee’rannokki gede gashshite noo buissa dagankera garunni soqqama hoogate kaiminni kalaqantanno qarrubba no. Hattenne baala mitiimmuwa afanni hee’renni; seekkeennasinna co’itte soqqansho uyineennasi ikkikkinniiti timbiliqe fule doorinonkehu. Konnirano afi’nummo injoonna wolqanke baala horonsi’ne daganke owaatate paartenke qixxaawate.
Bakkalcho;- Konni doorshira huuro aate aju akkali timbiliqqi yee fulatenni doodhitinotinna mootimma safidhanno paarte dagano gobbano xa noo qarri giddonni fushshitanno yaatenniitina tini doodhitino daga kayinni eela dirrinanni woyte babbaxxitino uurrinshuwara garunni owaantenna farco afidhannokki harinsho hiittoonni tirate wo’naaltinanni?
Kalla Abraham:- Eewanni doorshaho amuwu, annuwu, godowii noori, wedellu, bisu xe’neno noonsa manni baalu huuro uyini barra guto 11:00 saatenni hanafe seeddanna dirra dirameeti doorinohu. Ballankono doorshaho ikkannori xe’ne tuncu yitu yannarano soodo qorrunni fulinori barrano arrishshot aanansa hosseenna hawarrono wirro qorru aanansa dayino. Alichaame qooxeessira xeenuno ganino. Tenne yanna baalantera huuronke uyi’nummokkinni hiikkanno diha’neemmo yee giweeti mannu hasiisanno doorshu uduunni dayeenna huuronsa tuge qae qaensa higinohu. Layinki barrano harinssoonni basera wirro dayeeti tuginohu. Ammanooshshunni dawartanno yaannohunni tenne baala duhanooti duhisiissinonkehu paartenkera.
Konnirano deerru deerrunkunni noota danchu gashshooti qarrubba, mooraanchimmannita, woleno daganke saarte amaddino buximanni fultanno gede assatenni qarra baala tittirre hoola hasiissanno yitanno hedonni murci’ne losatenna co’itte uurrinsha amandeeti hee’noommohu. Konni garinni jawa dilaala fultino dagara soqqama yaa mitto ragaanni coy leelleennasi soqqamanno mannira ayirrinyeho. Wole ragaanni kayinni konne uyinoonni qeecha garunni fula hooga daganke asale itate yaate. Daganke miica yaa mannu albaanni asale itate; Maganu albanni kayinni xa’misiisannoreeti yeti laeemmohu. Konnirano dagate garubni soqqanshosi fule latishshu hoongenna danchi gashshooti qarra tiranno gedeeti.
Doorshu mitto ragaanni Itophiyu qeelinoho. Doorsha fulte doodhitinoti dagate. Konnirano Itophiyu qeelino daafira hawalle hagiidhitini yine; wole ragaanni kayinni konne daga uyitinonkeha lowo duhano fulate bashsho ha’nanni harinshonni calla ikkikkinni baxxitino doogonna hayyonni ha’ne soqqanshonke fulate deerru deerrunkuu noo massagaano gamba assine xawadimmatenni jawa sokkooti uyinoommohu.
Xa qeelloommo yinanni sirbinanni honsanniri dino. Doortinotino qeeltinotino dagate. Konnirano dagate soqqamanni soqqansho ollohanna baxxitinota assa hasiissanno. Tenne giddono garunni dagasira soqqamara hasi’rannoha garunni soqqisiinsanni; soqqamanna seejjine; seejama giwannoha seerre tenne doogonni taashsha hasiissanno yitannota murcidhino hedo amandeeti sharro assinanni hee’noommohu.
Bakkalcho;- Qoqqowu giddo babbaxxitino daganna dagoomi mittimmatenni heedhannowa ikkasinni woyyannonke, gashshitannonke yitino paarte doortino; albaanni qoqqowo ikkate dagate huuro harinsi yannarano la’noonnihu konneetina konni kaiminni dagate mittimmanna roduuwimma kaajjinshe hanqafaanchimmatenni massanganni harinsho maa labbanno?
Kalaa Abraham:- Anfinte gede Sidaamaho yaa mundeetenni, miqichunni calla Sidaama di- ikkino. Sidaamaho yaa giddosi noo manni baalu ani Sidaamaho yaannoha qansichimmatennino loosunnino mitteenni hee’re; mitteenni loose; mitteenni lossi’re hee’rannoha ikkasinni mittimmatenniiti albillichono ha’ra hasiissannohu. Tini daganke harinsho yannite gashshootinni dagginota calla ikkitukkinni Sidaami noosihu jawu balchoomi giddonni giddosi hee’ranno manni baalunku aneho yaatenni bi’renni hundinni hanafe hanqafeeti hee’rinohu; hee’rannino noohu. Kayinnilla seerimale ikkitonna sae sae bushuri karsamanni noohu Sidaamu bude, balchoomanna ayimmasi xawisannoha di ikkannoho. Itophiyu gido baalunku qooxeessira sae sae kalaqamannonte gedee ikkitooti ikkinnina Sidaamu jawimma leellishannohanna xawisannoha di ikkinoho.
Konni kaiminnino qoqqowo ikkate gumulleenna dagate huuro harinsi yannarano Sidaamu baalanko doodhinohu. Sidaamu giddosi nooha hiikko qansichano umisi manni gede hanqafe mittimmatenni hee’rannohu naaxxisanno budinna balchoomi noosiho. Hakko garinni qoqqowo ikkate mootimma fajjiteenna dagate huuro harinsi yannarano baalunku fuleeeti huurosi uyinohu.
Hakkonni gedensaannino albaanni sa’e sa’e kalaqantino ikkitonni Sidaamu qoqqowo ikkiro wole manna xiiwanno; fushshe gudanno; gadacho lowoti dagganno yaannohunni mannu giddo huluullo lowoti galtinonkanni. Kayinni qoqqowo ikkini gedensaanni roorenkanni gamba yaa, mittimma, roduuwimma, keerunna ga’labbo woyyaabbinonna kaajjitino garaatilla noohu. Albaanni hedeweelcho wolootu kalaqqino assootinni jajjare fule harinohu baalu wirro hige daye loosi’re albisinte gede dacha heeshshooti mittimmatenni hee’ranni afamannohu.
Sidaami giddo keerunna ga’labbo ge’inota ikkitinohura wolootuno hattonni investimentete handaarinni ikko wolootta loossanni dagge daganke ledo mittimmatenniiti heedhanni noohu. Tenne yannara daa’’atara, fooliishshi’rara, gangalatara haammatu manni Sidaami giddora daanni nootaati la’nanni hee’noommohu. Kuni yaa alba nooha calla ikkikkinni wosinimma daanni noohano lexxe daanno gede assitino keeraanchimma daganke giddo no. tinino woloota qansoota hanqafate xawo ikkino garinni leellishshannote yaate.
Tenne yannara wo’munku manni coyi’ranni noohu Sidaamu qoqqowi darammanniha ikkikkinni dange fooliishshi’nanniha; hagiidhine mittimmatenni hee’nanniha ikkino; tini suffaraati hasi’nannihu. Tini sufa hoogguro Sidaamuno horaameeyye di ikkanno. Mittimma, keeru, Itophiyimma, ga’labbo hoogguro daganke dihoronsidhanno. Ba’netenninna dhiwamatenni hattono fanfanatenni horonsi’rannohu dino. Gamba yaatenni, mittimmatenna hanqafamatenniiti horo daggannohu. Tini bashshonni Sidaamu balchoomi giddo noo daafira lende kaajjinshanninna halashshinannilla ha’nanni yitannoti jawa hedo nooe.
Bakkalcho;- Qoqqowu giddo wolootu hettisamaano paartuwa ledo noo’ne xaadooshshinna sumiimme maa labbanno; albillichono gobbatenna dagate hajo daafira gutunni halantine loosate kakkaooshshi hiittooho?
Kalaa Abraham;- Tayxehu 6ki gobboomunna qoqqowu doorshira qoqqowinke gede jireenyu paarte ledo 13 paartuwaati hettisamate shiqqinori. Hettisantu yannarano umihunni kayisse gutu amaale mine uurrisi’ratenni yanna yannatenni shiqqe malantanni, hasaabbanni xe’ne noowa gutunni hasaabbanni mittimatenni qarrubba tirtanni daggino harinshooti noohu. Kuni doorshu albaanninna doorshu yannara calla ikkikkinni doorshu gedensaannino sufama noosi budeeti. Hiitti paarteno qeelto; qeelinohu gashshanno hettisaminohuno mitteennilla gobboomu hajo daafira loosannote tini poletiku harinshono. Ninke qoqqowira noo paartuwa leellishshinohu danchu lawishshi wolootunniwano hala’linotaati la’noommohu. Konninnino gobboomitte hajonkera gutunni halamme loonsanni dangoommo albillichono ledonni amaalammanni loonseemmo yitanno hedo nooe.
Bakkalcho;- Gobboomunnita jajjabba pirojektuwa ikkitinori mereerinni mitticho ikkinohu Abbayi haaroo’mate kofatto loosira Sidaamu daga albaannino jawa irko assitanni daggino; albillichona hiittoonni irko assitanno gede dagate ledo loossinanni heedhinoonni gara xawisinke.
kalaa Abraham:- Abbayi haaroo’mate kofatto Itophiyahono ikko Sidaamaho umikki pirojekteeti. Gobbankerano ikko Sidaami gede la’nummorono haammata daganke baadiyyete heedhannote; caabbicho diafidho. Quchumahono ikkiro caabbichu tatta’’anni daannohura garunni diafi’nanni. Shiimaaddu quchummara heedhanno daganke isenni horontanni diafidhanno. Caabbichu widoonni duucha mitiimmaati noonketi; konnirano mayimmatenna ayimmanke sumudaati yine hananfoonni pirojekte ikkitinohura Sidaamu albaanni zoonete tantanora hee’neennano kofattote loosira jawaatu garinni beeqqanni keeshshino.
Albillichono marte gooffa geeshsha hiittenneno kofattote aana dagganno hekko gargare hoolate Sidaamu albisa ikkeeti loosanni keeshshinohu. Konni gedensaannino kofattote loosi gumulama geeshsha agarranniha woxunni, wolqatenni, egennotenni hattono hasiisannori baalunkurinni daganke annimmatenni agarrannise qeecha fultanno. Tini pirojekte gobbanke dagara calla ikkikkinni gobbanke qooxeessira afantannori qachu gobbuwarano jawa horo noosete. Konnirano qooxeessu gobbuwara baalaho ikkitannota jawa pirojekte ikkitinohura anera calla yinanni yawuuntanniri nookkihura gutunni horonsi’nanni wolaphate hende hanafoonnita ikkitinohura Sidaami dagano wo’mante Itophiyu dagante gede haaroo’mate kofattonkera dagganno hekko baalanta gargarate kakkaino Sidaamaati xaa yannara noohu yee afoo wonshe coyi’reemmo.
Bakkalcho:- Xaa yannara gobbanke jawu qarri giddooti afantannohuna gobba qarru giddonni fushshate qoqqowu mootimmanna daga hiittoonni agarranninsaha qansichimmate qeecha fulatenni gobbate ayirrinye agarsiissanno yite ammanatto?
Kalaa Abraham;- Xaa yannara gobbanke diigate hasidhe addi addi gobbaydinna gobbate giddo hunaanonna soqqamaano ledo halamatenni miicate assitanno wolqa baalanta gargare kaajjado Itophiyanna ga’ara biifadonna qansootaho ikkitano gobba kalaqantanno gede Sidaamu daga dilaalase fultanno. Raga tuqa dagganno hekkora anga aannokkihanna gobbanke hiikko diininnino gargarate kakkainoha ikkinota kulate hasi’reemmo.
Bakkalcho;- Jeefoteno doorshaho qeelte sa’ino paarte safidhanno mootimmanna dagatewiinnino maa agarranni yaatto?
Kalaa Abraham;- Sidaamu mannira saysa hasi’reemmo sokka tini yanna Itophiyu gobbankera jawa jifo tuncu yitinose yannaati. Gobba shettote giddo heedhuro Sidaamuno tenne hekko giddo hee’ranno yaate. Konnira hee’noonniwiinni gotti yaa hananfanni woyte tuuquno gananno; gafono gantanno; xiiwannokkiri dino. Gobbankera xiiwo batidhino yanna giddooti hee’noommohu. Kunino leellishannohu gobbanke noowalla buximate giddo diru du’ma heedhanno gede hasidhanno wolquwa loosi’nanni hee’noommo kofatto gufidhanno gede goxicho ba’e galtanno. Konni assootinsanni gargaratenni amandoonni pirojekte loosi goofanno gede poletikunni, dippilomaasetenni iiwonsa hoo’linannanni mittiido agursiinsiro wole ragaanni ka’anni shetto gantanna hee’noonni. Seeru poletikinni xiimbanni hee’noonni.
Hakkonni gobbaannino gobbanke daga mittimma hunate wo’naalatenni, giddoonni busha looso loosannoha abbine surkine gobba diigate wo’naallanni hee’noonni gari gobbanke jawu qarri giddo tuginoseho. Itophiyaho aye yannarano aleenni mittimmatenni halamme daganna dagoomu baalunku halamiha ikkiro huluullannori nafa hee’rannoha ikkiro gargadhate mittimmanna gamba yaate hasiissannonketi. Wolqatenni, woxunni, egennotenni halamate hasiissannoti. Baalunku mittimmatenni gamba yine kaajjine Itophiya gobbanke gatinseemmo yannaati tini. Shiima yanna qarri gedensaanni Itophiyu gotti yaannoha ikkasinni Sidaamu mannino Itophiya gatisate ayeerinnino halama hasiissanno yitano sokka nooe. Daga agarranninsa qeecha fultanno gede kayinni gashshe noo mannino agarranninsa dilaala fultara hasiisanno. Daga uyitinonke qeecha fulate umonke sayinse uyine garunni soqqama agarranninke. Gashshaano umonsa calla baxatewiichinni fulte daga baxate, dagate horo buuxisiisate, daga agarate wo’munkura hasiissannoti yitanno hedo nooe. Hettisamaano kayinni techo injiitinokki yanna giddo hee’nummorono ga’a wole barraatina woyyaabbino daganna woyyitino gobba kalaqate mitteenni halamme uurrino yitanno sokka nooe.
Bakkalcho:- kalaa Abraham noohe yannakkinni qoocce ledonke assootto keeshshora wodaninni galanteemmo.
Kalaa Abraham:- Anino galateemmo.
Amsaalu Felleqe
Bakkalcho Maaja 8, 2013 M.D
