Tayiixe diro harinsoonni 6ki gobboomu doorshi guma tenne mule boorde faajje assitinoha ikkanna Jireeynu paarte dagate riqiwamaano amaale minira heewisantino 436 barciminni 410 barcima qeelte rooriidi anga qeelle buuxiidhino yannaati. Sidaamu qoqqowira 19te doorshu qoqqqowubbara Jireeynu paarte riqiwamaano qeelate dandiitino. Sidaamu giddo shiqqino riqiwamaanono dagate riqiwamaano aamaale minira shiqqinorira wedellunna afaleeyye karsamasi lowo geshsha dancha ikkirorono qoqqowu amaale minira shiqinshoonni riqiwamaano kayiinni alliffatinokkita duuchu gungumanna macciishshinanni. Ikkirono Sidaamu daga Jireeynu paarte wo’munni wo’ma anga dooransa gumu leellishinoha ikkanna kunni garinni doodhitinohu Jireeynu paarte loossinorinni hagiidhiteeti? Dee’ni!
Coyiinke aana doorshu kakkayiishshi yannara Sidaamu qoqqowira Jireeynu paarte massagaanonni mitu mitu kakkayiishshaho martuwa, ‘‘eeggatena ninke agurtine Dr. Abiyi la’ine doorrenke yitino yinayiireno macca gantue.’’ Yitinoro halaaalensaati, Sidaamu daga qoqqowu xa’mo dawarantanno gede injo kalaqinoha Dr. Abiyi galataancho assirasenni Jireeyna kakkayiinsikkinnino doortaalla yitaa hedo nooe. Jireeynu paartenna massagaanchise alba uyiinohura sharrammoommo ikkinnina bire gede afamuuze alba qollayiiha ikkoommero xa’mo keeshshase digattaankanni. Sidaamu daga 130 diri sharro gedensaanni wolaphitara faasho fantinose paarte galata di’ittino.
Itissino anga habbanno gedee daga dikkitinona. Kayiinni qoqqowoho paarte riqibbe massagote aana noo bissawiichinni jawu coyii agadhitaahu nootano malaatissanna mite mite xaaddonni la’nanni hee’noonni. Gaynite ka’anno hajubbanni bainchu assooti, gosoomitte, mussinnu, gumulate laanfenna laweemmeri ka’anna la’’ano haaro dikkitino. Sidaamu daga Jireeyna doortinohu kuri gurgurteessaari heereennanni, kayiinni daggino soorro baatto kaxxitaaha ikkiro xa Jireeyna noosi poolisenna prograame hexxo tungannnite yaatenni ikkinoti xawoho.
Huuro asaleho, baincho asssootenna mussinna gargartanno mootimma uurrissenke yitanno yawooti. Sidaamu latishshu gooro fultasira lowo halcho noosi. Sa’u gashshootubba xagarronni Sidaamunniti shama shaqqado baatto, latinsoommero shotu garinni daga soorra dandiitanno horicho, mulluugichote widira soorrante dagase itisa hooggeeenna oosichise qaete hude caacceessiteeenna fule quchummate doogimaroho galanni beenzilenna mastiishe xuuxanni, araado mannimmate sona hunteenna busha gara heere reyaate widira reqeccaawanni noo yannaati tini. Mulesi nooha hawaasi quchumirano ikko Addisi Ababu quchumira doogimaroho afidhu xeeqenna ogorra xinqitanni, gobba galtanni dana bushsha labbe qorru dana soorreenna mannu soni gobbaanni ikkitinore laeemmo woyiite, berota sidaamu qaesinni xeertire hara hasirannokkita, saffehonna xilteho effeelle worroonni sagale fottose chuuce itannota qaageemmo woyiite afummokkinni hindiiddo waxaaxxannoe.
Tenne mule qoqqowu Pilaanete Komishiine qixxoossonni loosantanni noo addi addi latishshu projektubba qoqqowu prezdaantichi afaminowa keennoonnita mite mashalaqqe calla hashakki asseemmo. Komishiine shiqishshino riipoortera, qoqqowoho 451 projektubba loosantanni nootenni rooru gumulonsa 20% heedheenna baatooshshe 60% uyiinoonninsa yitaate. Tini pirojekitubbano xaphooma 3.5 biliyoone birra ikkitanno yinoonni. Xaphooma Shiimmaaddare gudate hobbi ruxxi yitanna owaante uyiitukkinni akkaltanno uurrinshubba noota, dooggate islanchimmate umbeno hattonni. Kontraakterootu massagaanote ledo hashaashante daga xagartanni noota faajje assitanno qixxaawooti. Sidaamaho jawa prograame quxxe heeshsho woyyeessineemmo yaa agurina xintu hasatto wonshate loonsanni shiimmaadda projektubba bainchu loosira bobbakkino hiyyeeyyenni itantanna, insa itte alba mucci yitu bikkinni batiynu Sidaami albi bacarraawanna la’anni heedhenni daga ga’a woyyaawaana yite Jireeyna doortino yinanni.
Xaphoomunni sidaamu wolaphosira irkissinosi paarte doorinohu galata ita hoogate ikkirono, hakkuyi gobbaanni mannankani ko’minayiihu balanxe hasiraare uyiine ka’neetina yitaare labbanno. Konne poletiku xambenna xa’mamooshshi hoogiro ale qolle ga’a woxaratto adhe shiqateno injaahu techo doorshaho huuro uyiineti. Techo daga uyiitino huuro yawote gumaati woyi asaleho. Qoqqowoho wocawaaru gedensaanni uurrritanno mootimma dagate xa’mo dawartara, dawara hooggurono ale qolle woxaratate xa doogo fa’nantinoha labbanno. Aantete Jireeynu paarte riqibbe noo qoqqowu massagaanono yawote guma ikkasi buuxxe affe dawarote qixxaabbanno yine agarranni
KAALIIQI GOBBA, QACCE QAMATTE KEERE ASSO!!!
Bakkalcho Maaja 8, 2013 M.D
