Ninke Itophiyu dagara budenkenna woganke; albi warinni dayno hornyinke; ilama ilamatenni sa’’anni techora dayino loosinke kalaqama taashshe agarannoho; haqqu aanno heeshsho seekkine buunxoommo. Haqqu ninke Itophiyu dagara qarqara agarannoho; baatto shaqqishannoho; roorenkanni haqqu ninke Itophiyu dagara hurrete bue ikke kaa`lannoho. Barru hurbaatenkeeti; keerunna maaxammanni godaati, haqqe.
Xaphi assiniro haqqe qarqaru baatto hoshooshammetenni agartannote. Dhibbaho hurrete; sagalete buichooti; daafurrummoro foo`liishi`neemmo baychi caleeti; keerunna araaru dukko ikkite dirrate ledonke keeshshitino jironkeeti. Konniraati, Itophiyu dagara kaansoonni chigginye qaaqquullu gede assine awuunte lossa berono techono kaajjite suffannote.
Haanju harumi pirogiraame sase qara illacha amaddino. Umihu, gawajjantino baatto wirro shaqqitanno gede assanno. Layinkihu, biliyoonetenni kaansanni chigginyenni gobbate dubbu diwo lossateeti; konni baalisi loosinni diilallote gade soorro iillishanno xiiwo ajisha sayikki illachati.
Konne sase illacha qineessate harinshote giddoonni sa`e haanju harumi pirogiraame adda ikktanno gede assate 20 miliyoone roortannoti Itophiyu daga loosinni, umi doychonni 25 biliyoone chigginye kaanse Itophiya uddisiisate looso gumunni dukkinse harinsho hananfoonni; konniraati, tenne seyoo layinki gafi haanju harumi pirogiraame ledate sharramme gutu pirojekte assine adhine loonsanni hee`noonnihu.
Qarqaru agarooshshinna Kaarbenete dikko lainohunni mittu xibbi diri albaanni xibbuunni 40% Itophiyaho dubbu diwo noota kullanniha ikkanna; dagate kiiro lexxitanni hara, mine mi`nate, giirate, xaawulaho, woloota haqqu laalcho, irshunna labbanno hasatto wonshate yite dubbu aana iillishshanno gawajjo korkaatinni dubbu jiro gooffeenna xibbunni 3% geeshsha wororritte lophitinota tajubba xawissanno. Konninni, kalqete diilallote gade soorro xiiwo gobbate gede kalaqantino dubbu jiro goofate korkaatnni Itophiya duuchu qarri aana tuginota duucha yannara kulloonni.
Konne dubbu anje harunsite gobbate deerrinni leelltanni noota addi addi dano huwattinori Itophiyu daga, mulluugino qarqara wirro uddisiisate dandiisiisanno chigginyete kayishshi widira hige loosate e`ino. Haanju harumi pirogiraamenni assinoonni sharronni woffi yite xibbuunni 3% daggino dubbu diwo, xaa yannara xibbuunni 15% woy 17% lophitanno gede assinoonni.
Mulluugantino baatto wirro uddisiisatenna bushshunna way agarooshshi looso seyinoha assatenni sae, dubbu diwonni afi`noonni kaarbenete gaazenni eo afi`rate nafanni dandiinoonni kaayyo kalaqino. Konni daninni kaarbenete gaaze hirre afi`nanni eo mitto widoonni ledote qooxeessa agarate loosira hossanno gede assate; wole widoonni qole, dubbu diwonni xaaddotenni qeechu noonsare qooxeessu daga horaameeyye assate gumu leellanno gede assino.
Maaja, 2013M.D fultino mashalaqqe leellishshanno gede ikkiro, Baalenna Galchimi Arsi widoonni noo dubbu diwo seekkine agaratenni dubbo mura hoolle, (Red plus) yinanni pirojektenni diilallote daafamme gatisa dandiine; 12 kume 500 heektaare ikkannoha dubbu jiro agaratenni 5.5 miliyoone meetirike toone kaarbenete gaaze gatisa dandiinoonni. Qoleno, 149 miliyoone birra ale kaarbenete gaaze hirre eo afi`ra dandiinoonni.
Xaano Wolayittu Zoonera Humbo Woradira qooxeessu daga kaasse agarte keeshshiishino dubbinni afi`nanni kaarbonete hironni horaameeye ikka dandiitino. Wolu qooxeessirano togoohu danchu loosi loosamanni nooha ikkanna gumuno leellino. Ikkinohura, konni daninni dubbu diwo lossatenni baattote shaqqille agaratenni qoleno kalqete jifo ikke nooha diilallote daafamme gargarate widoonni uminkeha qeecha fullanni horaamimmanke konni garinni buuxisiisa dandiitannota haanju harumi loossa kaajjinshe sufisiinsanni hee`noonni.
Hegeraamu latishshinna miinju gatamarshi widoonni qarqaru agarooshshe kaajjinshe sufisa; diilallote gade soorro xiiwo dandiine sa’’a; dubbu diwo lossa; giwirinnu xeena calla agadhannoha ikkannokki gede assa hasiissanno. Korkaatuno, Itophiyu latishshinna miinju konni loosi aana xinxaminoha ikkinohuraati.
Konne yineemmo woyte korkaatiweello dikkino. Lawishshaho, muli yanna kawa Xaphoomu Ministerichi Dr Abiy Ahimedi layinki doycho haanju harumi pirogiraamenni haaro dhagge loosate dandiisiissannota mitte soodo 500 miliyoone chigginye kaasate mixo faajje asse dagate sokka saysino yannara xawisino garinni; haanju harumi techo heeshsho biddi assate calla ikkikkinni ga`a ilamara suuqote yiino.
Haanju harumi ninke Itophiyu dagara haammata horo nooho. Giwirinnu laalcho lossate; sagaletenni umonke dandineemmo gede assannonkeho. Lagga wo`mitanno gede, gorsunna anganni way muramannokki gede assannoho. Dubbu diwo losse diilallote gade biddi assannoho; Abbay kofattonke garunni agarantanno gede assannoho.
Wolu gateenna, Itophiyu laashsho yine hananfoonni gobboomu Industirera badhete miqicho ikkinoho. Industirenkera hasiissannore shiqishate dhuka ikkannoho. Korkaatuno, Industirenke haqqu laalcho laashshate haqqe hasidhanno. Haqa kaansummoro, konnira ikkanno udduunne xaa woola loosate gobbanni eanno uduunne riqiwa dandiinanni. Haqqu laalcho gobbara soyaatenni gobbaydiha woxu soorro afi`rate dhuka kalaqannoho.
Xaano giwirinnu laalcho qineessinanni Industirra haanju harumi pirogiraame guma ikkitinori giddo awukaato, paapaayyu, maango, appilenna wolootta gummaammu haqqinni hasidhannore afidhanno. Konne ikkanna, gobbanni eessa agurre gobbara sonkanni dhuka lede kalaqanno. Awukaato la`nummoro Burano ikkito isenni afi’nanni zaytenni xaanni danchare la’’a hananfoonni.
Konninni lende xaadinsiro haanju harumi pirogiraame maatete jireenyano buuxisate irko assitannoti jawa gede leeltinote. Haqqete daraaro su`niillisi hurrete xagicho ikkasi sae, diishsho malawate noosi dilaali jawaho. Konnira, malawunni jawa guma abbate mixi`noonni mixo gumulsate doogo fanannoho.
Ikkinohura, pirogiraame konni daninni luphi yiinoha gobbate miinja ijaaratenna lophono hegeraame assate harinsho aana umisihu dilaalu noosi. Baxxinohunni, gobbate hornyi bowirannonna agaramanno; tenne hedonni huwanyo uynoonni ilama kalaqantanno gede, qansootaho gutunni ikkitino pirojekte heedhannonsa gede, hakkiinino sae qarqaru xaadooshshi halamme gotti assate widoonni dipolomaasawete doogora noosi qeechino kullanniho.
Itophiyaho Miinji Xaadooshshi Assoosiyeeshiine (Ethiopian Economics Association) haanju harumi hegeraamu miinji lopho Itiophiyaho (Green Legacy Initiative for Sustainable Economic Development in Ethiopia) yaanno uminni Awuropu kiironni Ammajje 2023 fultino xiinxallo leellishanno gede ikkiro; dubbu diwo lossate, baattote shaqqille agarate, diilallote gade xiiwo dandaatenni sae, kaansanni chigginye sagaletenni umo dandaate, Industirete hasiisanno uduunni shiqqora, xaawulahonna wolootu haqqi laalchira hasi`nanni loosira aannohu qeechu luphiimaho. Xaphi assine la`niro gobbate giwirinnaho ikko Industirete latishshi loosira haanju harumi seyoo riqimbannikki qeecha afidhino.
Haanju harumi pirogiraame konni garinni haamata miinju horo amadde diru dirunkunni lexxitanni seyootenni suffino. Maaja 10, 2015M.D mittu barrinni 500 miliyoone chigginye kaanse dhagge borreessiissate mixo hanqafinohu laynki gafa ikkanna; hanafontenni danchu deerrira afamanno. Ikkinohura, lamunku gafinni Itophiya haanju haruminni uddisiisa dandisiisanno 50 biliyoone chigginye kaasate harinsho iibbite sufa noose. Xaphoomu Ministerichi Dr Abiy Ahimedi 2011M.D hanafisiisinohu haanju harumi pirogiraame tayxeno suffe no.
Umi doychonni 4 biliyoone, layinki doychonni 5 biliyoone, sayikki doychonni 6 biliyoone ali chigginye kasate mixo amande 18 biliyoone chigginye kaansoonni. Shoole hoodeessitino dirra giddo 20 biliyoone chigginye kaasate mixi`ne, tayxe dirinnino 6 biliyoone kaasa hananfoonni. Shoolki diro amaddinoti haanju harumi pirogiraame, Itophiyu diilallote gadi soorro aana noose kaajjado looso kalqete leellishinoho.
Haanju harumi pirogiraame dubbo latisate gaadi Itophiyunni sae olluu gobbuwarano chigginye iillado assinohonna chigginye kaasate kakkayissino pirogiraameeti. Maaja 22, 2011M.D mittu barrinni 200 miliyoone chigginye kaasate mixi’ne 353 miliyoone mixote aleenni gumulloonni.
Layinki doychora 2012M.D kalqetenna gobbate deerrinni Koroonu fayya nooha nafa ikkiro, xeertinye agadhatenni loonsoonni loosinni umi doychonni 1 biliyoone roortino chigginye gummaamma haqqe batinse karsatenni 5 biliyoone kaasa dandinoonni. Sayikki doychonni qolle ‘’Itophiya uddisiinso’’ yaanno uminni haanju harumi gaado ikkikkinni bude ikke sufa noosita xawinse, qoleno olluu gobbara chigginye iillishate loonsoonni dirooti.
Sa`uta shoole dirrara 20 miliyoone daga beeqqaano asse, 25 biliyoone ikkitanno chigginye kaasatenni gobbate gede ikkado seyoo borreesiinsoonni. Kalqete illacha goshooshano dandiinoonni. Haanju harumi pirogiraame albi gede kalqete sokko gumulatenna irko afi`rate yine loonsanniha ikkikkinni, gobbate gede reqecci assite noonketa moolle, hude, darama, xaphoomunni dubbu dolame goofate korkaatinni kalaqantinota diilallote gade xiiwo gargadhate, daga xagisatenna umo dandaate yine assineemmo sharrooti.
Xaa geeshsha Itophiyu 320, kumi heektaare baatto aana sagalimmate ikkitannota, leemma, dubbohonna qarqaru biinfillira ikkitanno chigginye kaansoonni. Beeqqitino daga 34 miliyoone ikkitanno. Kurino, qaaqquullu, wedellu, geerru, bisu xe`ne noori, quchumu teessaano, loosidhenna allaa`lite galtino daga, hattono dipolomaaate beeqqaano ikkitino.
Abrahaam Saamueel
Bakkalcho Maaja 13, 2015 M.D
