“Mittu Mittunku Itophiyu qansichi rosohono ikko loosoho ha’riwa baala Itophiya duqqe doyaanno. Itophiyu qansicha Itophiyunni fushshitinara dandiitinanni ikkinnina; Itophiya Itophiyu qansichi giddonni difushshitinanni yinannihu konniraati. Baalunku lifinxe’nenni, fullanke’nenninna hiikkono harunsitanno’ne Itophiyimmate danchumma akati’nenni Itophiyunna balchoomise riqiwaanooti (Ambaasaadderootaati).
Mito woyte Itophiyunni ajjino kalaqamuno ikko dhaggete jiro noonsa kayinnilla lowo geeshsha jiroo’mitino gobbara heedhine umo’ne la’inanni woyte gobba’ne daafira gaabbo macciishshantu’nekkinni digattanno. Baalinke giddo hatti gaabbo no.
Gobbate gede noonke jiro seekkine horonsi’rate assineemmo sharro ikkado ikkitukkinni gattanno woyte gaabba’ne digattanno. Gaabbano hasiissanno’ne. Konne akatano soorrate baalinkera ikkitanno gobba hakko deerrinni qole baalinke beeqqo hasidhanno gobba noonkena egenno’nenna rosicho’ne amaddine gobba’ne higanna gobba’ne latissine lata hasidhinanni baalira anganke diriirsine haa’neemmo’ne” IFDR Xaphoomu Ministirchi Dr Abiy Ahimedi mootoonshisi barra Dagate Riqiwamaano Amaale Mine assino hasaawinni kaysino bixxilluwa mereerinni mittete.
Ninkeno tenne bixxille tuqu xaadira taraabbanna afi’noommonna tenne lamala gaazeexinkera seyoote gafinni ki’ne nabbawaanonkewa haa’ne shinqeemmo wedellichira kaimu hedo gede assine horonsi’noommo. Ledonke keeshshe! Su’masi Alemaayyehu Woncaano yaamamanno. Ilame lophinohu Sidaamu Qoqqowi Xexichu Quchumi giddooti.
Rososino umi diriminni hanafe layinkinna qixxaawote geeshsha Sidaamu Qoqqowi giddo addi addi qarqarira yaano, Xexichaho, Alatta-Wondonna Hawaasa harunsino. 12ki kifile qixxaawote fonqolo adhi gedensaanni jawiidi rosu uurrinsha eate dandiissiisanno guma maareekkisiisatenni 2007M.D Akisumete Yuniveriste e’’e Poletiku Sayinsenna Kalqete Xaadhooshshinni sase dirrara rososi harunsinoha ikkanna 2009M.D Sayikki diri maassamaancho rosaancho ikke hee’re maassamate lamu agani gate hee’reennasi Diivete (DV) kaayyo afi’re Ameeriku gobba ha’rino.
Ameeriku gobba lowo geeshsha heeshshoteno ikko loosoho injiitino gobba ikkitinohura duuchu manni hatte gobbara calla teese hee’ra doodhanna la’nanniha ikkirono Wedellichu Alemaayyehu doorshi kayinni hakkonne dikkino. Suuwisi madaaraminota ama gobbasi Itophiya qaagano diagurino. Ha’rino Ameeriku gobbara lee diro keeshshi gedensaanni Ameeriku gobba keeshshosinni afi’rino miinjinna rosichinni gobba’ya latiseemmo yaatenni Itophiya daynota coyi’ranno.
”Hiikku manchino ilamino gobba qaaga diaguranno. Suuwisi waamaminowa ayee woyteno hedanno. Anino Ameerikaho hee’rolla ikkinnina Ameeriku gobba’ya dikkino. Baalinke woyyitino heeshsho hasi’nanni baara widira ha’nummorono ama gobbanke qaangeemmo daafira anino ama gobba’ya latisate gobba’ya nooe miinjinninna afi’roommo egennonna rosichinni latisate yee gobba’ya dayoommo’’ yaanno.
Looso loonsanni yannara hallo qodhine loosa hasiissanno yaannohu Wedellichu Alemaayyehu; techo daafurrirono ga’a fooliishsho noota, techo qarrammirono ga’a faffo noota qaaga hasiissanno yaanno. Ameeriku gobbara hee’ri yaannara baaluri suweenna calla hee’nannikkitano qaaganno. Ameeriku keeshshosinnino noosi yanna garunni horonsi’re loosu aana hosiisino gedeno coyi’ranno. Qullaawu Maganu Qaali giddono daafurte hunkeekki iti yaanno qaali noo gede qummeessanno.
Itophiya day gedensaanni Sidaami Qoqqowira Hawaasi Quchuminni hanafe addi addi qooxeessira addi addi pirojekitubba loosate mixi’re millisanni nooha ikkanna xaa yanna kayinni 1 Bunu Sayte, 1 Ispeeshaale Bunu Industirenna bununna addi addi laalo chigginyuwa laashshate handaarira bobbahe 160 manni alira yannate geeshshinna 40 mannira uurrinshate xaphoomunni Lamu Xibbii (200) mannira loosu kaayyo kalaqinoha ikkanna; kuri mereerinnino Sasu jawiidi rosu uurrinshanni digiretenni maassantinoreeti yaanno. Hayishshamenna ispeeshaale bunano dikko shiqishatenni gobbasira gobbaydi woxu soorro eo afisiisanni afamanno.
Chigginye laashshate kakkaysinosirino loosidhe galtino daga woyyino bunanna addi addi chigginyuwa laashshatenni horaameeyye assatenna gobbate gedeno amandoonni haanju harumira qeechasi fulate hedatenni ikkinota uurrinshanke ledo noosi keeshshonni coyi’rino. Giwirinnu handaari aana illacha tuge millisanni afamanno gedenna Itophiyu giddo Industirete widira massagamanno giwirinna kaajjisha qara mixosi ikkitino gede coyi’rannohu Wedellichu Alemaayyehu; tennera kaajje millisanni leellannota qummeessinonke.
Wedellichu Alemaayyehu Woncaano, xaa yannara Wondo-Genneti Woradi giddo 61 miliyoone birri kuusonni Paastunna Mokoroonete faafirika ijaarate fajjo afi’re loosu giddora eate millimillo hanafe afamannota kulinonke. Faafiriku, giwirinnu laalcho horonsi’rannoha ikkanna Industirete widira massagamanno giwirinna kaajjishate mitte gufo ikkanno. Kuni faafiriki ijaarame goofiha ikkiro qole 180 ali mannirano loosu kaayyo kalaqannoha ikkannota xawisinonke. Xaa yannara xaphooma 12 ale miliiyone ikkitanno kuusonni Sidaami giddo Investimentete handaarira millisanni noo gede hasaawinonke.
Woleno, Hawaasi Quchumi giddono 71 miliyoone birrinni Hoteelete Industirera bobbahate Onte beeddakko deerri (Five Star) noose Hoteele ijaarate quchumu gashshootira poropozaale shiqishi’re dawaro agadhanni afamannoha ikkanna; kunino 61 mannira loosu kaayyo kalaqannohanna quchumu latishshira umisi qeechi hee’rannosiha ikkitannota xawisanno.
Haammatu Itophiyu qansooti addi addi korkaatinni Baara widira fulte heeshshonsa hakko assidhino. Kuri mannino techo addi addi hedeweelchonni heeshshonsa Baara wido assidhurono kaiminsa Itophiyaho. Hattenne heedhanno gobbuwara afidhanno woxe Itophiyu giddora adhite dagganno woyte woxu soorro gotti yitannohura birru deerrino lophanno. Konni daafira Baara wido heedhanno qansooti baalunku heedhanno gobbuwara afidhino woxe gobbate giddora adhite daatenni gobbansara Investe assatenni ama gobbansa buximatenni fushshate qeechansa fulturonna looso hooggino qansootira loosu kaayyo kalaqquro danchaho yitanno hedo noosi.
Wedellichu Alemaayyehu, albillitte mixosi hala’ladu mannira loosu kaayyo kalaqqanno jajjabba porojekitubba loosatenni doorshu loosu injo kalaqanna looso hasi’ranno manni mootimmate loosi mine calla agadhannokki gede assatenna wolqaweelo manna kaa’litanno uurrinsha kalaqa ikkitannohura mixosi gumulantanno gede mootimmano agarranni kaa’lo assitannosi gede xa’mi’ranno.
Itophiyu mootimmano diyaasiporaho qixxeessitino owaante dancha ikkitanna sa’e sa’e owaantete lifinxe widoonni leeltanno mommoddo mucci yituro danchaho yaanno. Investimente qole lowo geeshsha mootimmate kaa’lo hasidhanno. Isino addi addi Investimentubba qoqqowu giddo addi addi qooxeessubbara Investe assate mixo nooe poropozaaleno loose mootimmate shiqishe mootimmate dawaro agadhanni noota kulanno. Mootimmano shiqishi’rino Investimentete poropozaale garinni hasiisanno baycho uytusiro haammatu mannira loosu kaayyo kalaqate mixi’rinota kulanno.
Mootimma Baara wido hee’ranno Diyaaspori gobbansara Investe assatenni gobbansa latissannonna noonsa miinji, egennonna rosichinni gobbansa latissanno gede assitino woxaratto naandannita ikkitanna; woshshatto ayirrisse gobbansa latissara Baara widinni dagganno Diyaasporira uytanno lifixa owaante kaajjishatenninna keenatenni Diyaasporu gobbanke amaddino jireenyu doogora qeechansa fultanno gede ajjinokki irko assitanno gede ammanneemmo. Jawaatte!
Addisu Adoola
Bakkalcho Maaja 6, 2015 M.D
