Ella 27/2015 M.D qoqqowu safo sayikki diri qaaggote ayyaana harunsine harinsoonni hasaawu bare aana Sidaamu daga qoqqowunni tantanamasenni afi’noonni gumanna horo lainohunni qoqqowu womaashshu biiro sooreessi dokter Araarso Gerremew, ‘’Sidaami daga mamiinni mamira?’’ yaanno uminni xiinxallote borro shiqishinoha ikkanna; borrotenni kayisino qara qara hedo aanino garinni niwaawete shiqinshoommo.
Sidaamu daga mamiinni mamira?
Qeellete gumi ragu baali lophooti. Tenne hajo sasu garinni la’’a hasiissanno. May loosami, daggino soorronna xaaddino hekko yitannote. Anfinte gede Sidaamu daga baattote afollose garinni la’nanni woyte jawa daga assine adha dandiinanni.
Sidaamu poletiku halchonna dhagge maa labbanno?
Umihunni ayimmase agadhite heedhanno dagaati. Layinkihunni kadote fulate sharrantino dagaati. Togo yaa tiiu hajooti. tiiu hajo Manchu bettira sagalete aleenniiti. Konni daafira dagate miinju lopho abbateeti halchose.
Sasu diri hayyitte doogonna gumase
Umiti mixi’rate. “mixi’ra hooga uwate mixi’rate” waajjuullu yaattooti. Konni daafira mootimmate gede sase diro ha’noommo doogo mixotenniiti. Togo yaa dagganno ilama uminsa dhukinni loosa dandiitanno daga assateeti loonsanni keeshshinoommohu. Ikkado ilamanna hagiirraame daga kalaqateeti sharronke. Sidaamu giddo heedhanno daga baalanti miinju ledo mittonsine la’nummoro wole daga ledo mittimmanna baxille kalaqate loonsanni sa’noommo.
Konninnino umi diro illachinshe loonsoommohu gutu jireenyi aanaati. Baxxinohunni safote latishshi aana, barru barrunku loossa keena, maatete jireenyi aana mootimmate gede baxxino illacha tungoonni hajubbaati. Qoqqowo safi’nihu gedensaanni dagate hasatto aana dagate ledo hasaawa assinoonni.
Daga xa’midhinohu doogote, caabbichohonna xalala waati. Kunnira sasu diri mixo mixi’ne keennoommo. Aanteteno tonnu diri mixo amaalete mine gumu’linoommo; konni daafira doogote pilaane noonke yaate. Qoqqowunni galatenni afi’noonni gumi giddonni qarunna umihu qoqqowu fulo qoqqowu e’’onni diwate dhuka kalaqi’noommo.
Xa qarunni kayiseemmohu maakro ikonoomete hedooti. Lawishshaho 2011M.D zoonete hee’noommo yannara xaphooma Hawaasi quchumano lendanna lamenka qoqqowo amandeenna 3 Biliyooneeti; 2012 ni 3.2 Biliyooneeti. 2013 ni 3.8 Biliyooneeti; 2014 6.1 Biliyooneeti; 2015 nni 10.9 Biliyooneeti. Tayixe gumulano hoongummoro mixotenni amandoommoti lowote.
Lopho lainohunni 2011 ni 2012 M.D geeshsha 9%, 2013 ni 16 %, 2014 ni 61.8 % na 2015 ni 76% ikkite borreessantino. (Gimja Bet) Jajju mininni dagganno jiro aganu baatooshshe baatte dandiitannokkihura giddoyidi dhuka lexxinoommo yaate. Gumulo lainohunni 2011M.D nni 73 ikkitinota 2013 nni 105% jeefinsoommo. Xa Onkoleessu agani geeshsha noo ripoortenni 69% iillinoommo.
Konni dafira jeefishshu lopho lainohunni 26.8% ikkitino. Wolu lophitinota suwashsho jiro beehachenna gashshoote lainohunni 2011nni muxxe jironni afi’nanni e’’o 3.5 Biliyoone ikkitinno. 2012 nni 7 Biliyooneeti. 2013 nni qoqqowo ikkinummo woyte albiidi rosicho la’noommo daafo Sidaamu qoqqowo ikkate kaiminni shiimunni lame dijite gumula dandiino yitanno hedo kayisoommo. Sai diro 19 Biliyoone iillinoommonkanni; tayixe kayinni 20 Biliyoone iillinoommo. Lopho lainohunni lopho lowo geeshsha noota xawisateeti.
Woleno lophote aana illachishshino handaarra yinanniri no. Lophote aana illachishshannoreeti yinanniri, waayi gorsunna enerje, Turizime, loosu kaayyo kalaqo, quchumu latishshi, fayyimmanna rosoho yaate. Sase dirra gumulo la’nummoro shiimiiditi 68% ikkite borreessantino. Mixi’ne illachinshoonnihuno guma abbateeti, dagate heeshshso woyyeessateeti.
Sasu diri giddo qaddo qoqqowo kalanqeemmo yitanno hedo noonke. Konne calla ikkikkinni xawado ikkino gashshoote kalanqeemmo yitanno mixo amandoonnonkanni. Xawado gashshoote yinanni coyi giddosi duuchare amadanno; moora giwanno, halaalaanchimma hasi’ranno, suwashsho ikkino looso loosa xa’manno. Konni daafira yoote minnara, amaalete, odiitete, qara odiitera, akatoomunna tsere mussinnaho konni alba nookki biinro tantananna Kuri baala la’neeti sa’noommohu.
Zoonnate tantano nafa goshooshantanni techora iillase noose horo lowote. Umihunni konne looso ge’’ino ayyaaninniiti loonsoommohu. Qoqqowo ikkinanni hee’nenni zoonnano woraddano mitteenni tantanneemmo yinoommoro lowo mitiimma kalaqantannonkanni; daafursannohano ikkanno. Konni daafira suutunni loonsoonnihura baalunkuri harinshotenni biifado ikkino.
Zoonnate su’ma lainohunni mite yannara su’ma de’nara dandiinannina Hawaasi quchumi gashshooteeti yinannihu. Soojjaati Sidaamu zoone, wodiidi Sidaama, mereerimi sidaama, Aliyye Sidaamu zoone yine su’minsoonni. Tini tenne lamala giddo gumulloonni loossaati. Xaano ikkiro jawa mixonke qoqqowoho buxima zeero assine daga miinjunni lossateeti illachinshe loonseemmohu. Techo 10 nna 15 diri gedensaanni Sidaaminni buxima zeero assine miinjunni lophitino daga kalaqateeti hixamanyine loonseemmohu.
Keere
Keere lainohunni sasu diri giddo keeru agaramino; daga kayissannori hee’rara dandaanno. Itophiyu dagara hale ikkate loonsanni keeshshinoonni. Xaano ikkiro qoqqowoho keerenna hobbaate buuxisate dijitaale kaameerra lendanna haammata loossa loonsanni hee’noonni. Konninnino qoqqowu keerunni qaddo ikkanno deerra iillino.
Turizime
Turizime halashshate widoonni Lokka Abbaayyaho Garambu daa’’atote base gatamaratenni giddo heedhanno qansooti hagiirraabbe heedhanno gede assate loonsoonni loossa kayisateeti. Turizimete widoonni lawishshaho; qoqqowu safo umi diro ayirrinsummo yannara 300 Miliyoone e’’o afi’noommo. Kuni jawa gumaati.
Tenne e’’ono loosu aana hosiinsoommo; 100 Miliyoonenni qoqqowoho kaameella hidhinoommo, 100 Miliyoonenni 7 kuminni ajjinokki rosiisaano gammoommoha ikkanna 100 Miliyoone looso afidhinokki wedella tantanne doogote latishshi aana bobbaansoommo. Konne calla ikkikkinni babbaxxitinori ministerete loosu minnano ninke qoqqowo dagge jawa irko assitino. Rosu minna minate kaayyono kalaqantinonke. Konni daafira mittimma abbitanno kaayyo lowote; abbitino kaayyo garunni horonsira kayinni ninkewiinni agarantannote.
Afoonna bude
Afoonna bude lossi’rate widoonni la’nummoro Sidaamu afii jawiidi rosu uurrinshuwa deerrinni aamamasi jawa kaayyooti. Jireenyu paartera loosu afoo ikkino. Addis Ababaho Sidaamu baankenni lee sinna geeshsha fannoommo. Qaalu lophora kayinni mittu mittunku qeechi hasiisannota qaagiissammora hasi’reemmo. Addi additi seesiqalote barrono borreessantanni afantanno. Woleno softweerete lophitannotino hakko bikkini lophitanni afantanno. Affini filmeno qixxaawote aana afantanno; muli barrinni dagate xawo ikkitanno. Kakkalantureno qaaggo assate qixxaawo gundoommo. Tini sasu diri giddo jawa gumulooti. Addis Ababaho afi’noommo baattorano gatamarsha hanafate loonsanni hee’noonni. Gumu leellanni no.
Qixire lainohunni
Sasu diri giddo 13 kume loosaasine qaxarroommo. Dagitte owaante biirooti tenne massagginoti. Investimente lainohunnino sasu dirinni 30 diro amadde keeshshitinore 339 pirojektuwa bande latishshahonna loosu kaayyo kalaqqanno garinni gumulantanno gede konni gobbaanni ikkiro seeru qaafo adhate qineessi’ne hee’noommo. Kuusaminoha 1 Biliyoone ikkannoha harishsha/madaabbaru asale baantoommo. Kuni asali hoogeenna 1 Biliyoonenni doogo loonsoommero jawa loosootinkanni. Ikkollana kayinni asale diragisiinseemmo yaanno adawarshinni konne looso loonsoommo.
Gibrinna
Woluno sasu diri giddo Gibrinnu handaarinni loosaminore la’nummoro loosidhe galrino daga wo’ma paakeeje horonsidhanno gede assateeti. Loosidhe galtino daganke wo’ma paakeeje horonsidhinowa laalchu lexxanna la’noommo. Tenne harinshonni laalchunna laalchimmate aana daggino soorro konni alba qoqqowu amaalete mininna diyaspooru miillano towanyo assitino. Laalchonna laalchimma leda qara mixonkeeti.
Abukaado industirete paarke e’anno daafira baxxinohunni luphiima qiwaate amaddannota “Especially pass” yinanni Abukaadote sircho Sidaamu qoqqowira halashshinanni hee’noonni. Bunu laalchonna laalchimma lossate loonsoonni loossano jawate. Tayixe diro calla 140 kume toone buna gobbate dikkora shiqinshoonni.
Saadate ceatto widoonnino karsu noonsa saada uyitanno laalchi jawa ikkinohura daga hakka higge hara hasiissanno. Qoqqowinke giddo xaa yannara 2.9 Miliyoone saada nootaati mashalaqqe kultannohu. Ontu diri giddo tenne saadate kiiro ajinshe islanchimmate aana loosate ha’nanni hee’noommo. Lamu diri giddo 259 saadate sircho woyyeessinoonni. 84 kume ikkanno siitti qalamanno gede assinoonni.
Hanju harumi loossa
2011 M.D hananfe shoolu diri giddo 850 Miliyoone ikkitanno chigginye kaasa dandiinoonni. Tayixera 305 Miliyoone chiginye qixxaabbe afantanno.
Buussatenna dooggate loossa
Dooggate calla 1.2 Biliyoone birra gaammoommo. Konninnino uurritino buussa jeefante dagate owaanter ahossino.
Quchumu latishsha
Quchuma hee’rate injiinoha assino yaanno kaiminni sase quchumu gashshootta, techo maassiinsire miliniyeemete waalchonna taaboori ilaali pirojektuwa gumulantino. Konne calla ikkikkinni aantete safantanno quchummara dancha suude amada noonke. Sasu diri giddo quchumu latishshira 1.1 Biliyoone birra gaammoonni. Woleno federaaletenni loosantino loossa towanyo assinoonni.
Waa
Sasu duru giddo ijaarroommoti 772 uurrinshubbaati. Mootimmannita ikkitinokki uurrinshuwa loossannota lendanna boco miliyoone daga horonsiraano assinoommo. Mootimmate calla 800 Miliyoone gaama dandiinoommo. Mootimmannita ikkitinokki uurrinshanni calla sasu diri giddo 700 Miliyoone ikkanno woxi waayi aana hosino.
Roso
Rosu minna ruukko tirate mootimmatenna dureeyetenni ledote rosi minna minantino.roore anga rosu loosi qorophotenni gumullanniha ikkasinni konne darga xawisate injaa hoogara dandaanno.
Fayyimma
Fayyimmate loosi roore anga gargarooshsheho. Xiiwe dayiha kayinni xagisate;k onnira hospitaallanna fayyimmate xaawubba halashshate looso loonsoonni. Baxxinohunni xagichu qarra tirate ha’noommo harinsho jawate. Diru dirunkunni 30 Miliyoone amande hospitaallate dirrisa dandiinoonni. Ambulaansete owaanteno albiwinni kiiro lendoonni; 2013 MD calla 35 Ambulaanse hirroonni. kuni jawa gumaati.
Loosu kaayyo kalaqo
Sasu diri giddo 800 Miliyoone konni handaarira gaamme 256 kume loosu kaayyo kalanqoommo. Tenne aana sa’noonni hekko shiima di ikkitino.
Daddalu amanyoote lifixinoha assate yannaasincho hayyo giddora eessate jawa looso loonsanni hee’noommo. Sidaamu baankera qoqqowu mootimma garinni boco Biliyoone birra fulo assinoommo. Sasu diri giddo hayyoole rosu pirojektera calla gaammoonnihu 45 Miliyoone birraati; hayyooolenni fulanni noo gumi jawa dhukaati. Uyineno digaabbinanniho. Tini baala xawoho leeltino seyoo sasu diri gumaati!
Qiddist Gezaheny
Bakkalcho Ella 29, 2015 M.D
