Co’ichu anganni waayi qarri xaa geeshsha hasi’noonni garinni tidhaminokki qarra ikke afamanno. Co’ichu anganni wayi shiqisho buuxisate widoonni mootimmannitano ikkito hallanyootu danchumma loossanno uurrinshuwanni loosanturono qarra wo’munni wo’ma tirate didandiinoonni. Konninni kainohunni Itophiyaho waa afidhanno daga 62 anga xibbuunni sa’’a didandiitino; co’immate agarooshshi ledo amadaminohunnino hattonni. Itophiyu pireesete uurrinshano konni handaari ledo amadaminohunni waayinna inerjete ministere waayinna co’immate agarooshshi handaari ministr dieeti Ambaasaadder Asfaw Diingamoha hasaawisatenni aanino garinni wosinchonke assine haa’ne shinqoommo.
Bakkalcho:- Ati massagatto anganni wayinna co’immate agarooshshi handaarinni xaa geeshsha loosaminohu illete leellino loosi maati?
Ambaasaadder Asfaw:- Anganni wayinna co’immate agarooshshi handaari waayinna Inerjete ministere giddo noo sase qara qara heellicho mereerinni mittoho. Kuni handaari qarunni loosannohu qansootaho ikkannoha anganni waanna qooxeessu agarooshshi handaara garunni qineesse massagate. Gobbankera anganni waay iillo 2014 M.D geeshsha noo mashalaqqenni 62 angaati.
Konni daafira 38 anga xibbuunni ikkitannoti gobbanke daga co’immasi agarantinokki waa agganno. Mitootu xeertidhe hadhe co’icha/xalala ikkinokkiha lagu waa woy ximbiiwantinokki bue xorshidhanno. Konni daafira konne qarra tirate jawa mixo amande loonsanni hee’noommo. Qixxaawo xaa yannara ‘OneWash’ yine woshshinannite. Baxxinohunni waayinna co’immate agarooshshi loossa mitteenni amadde loossanno qixxaawooti.
Qixxaawotenni roore anga waayi iillinokki qooxeessa babbaxxitino qoqqowubbara waa iillishate loossa loonsanni hee’noonni. Baxxinohunni 355 waraddara looso gumullanni hee’noonni. Ledoteno waay anje noonsa 41 woraddara diilallote gade soorro dandiissannota waay mixo amande millimillo hananfoonni.
Konnira qoteho tenne qixxaawo giddo shiimaaddanna manaadda quchumma qooxeessira looso loonsanni hee’noommo. Sette jajjabba quchummanna 60 ikkitanno shiimaaddanna manaadda quchumma xaphoomunni 68 quchumma tenne ‘One Wash’ yinanni qixxaawo giddo hanqafantinoreeti.
Tenne qixxaawo giddo Rosu, Fayyimmanna Woxu ministere hattono kaa’laano uurrinshuwa mitte ripoortenni mitte baajeettenni hattono mitte mixonni woxensa e’’o assitanno. Konni garinni qooxeessa qooxeessaho looso loonsanni. Tenne qixxaawo qixeessaancho waayinna inerjete ministere ikkitanna sasenti ministerete loosu minna qixeessite loossanno.
Tenne qixxaawonni hala’lado qooxeessubba iillate mixi’ne jeefisate gattino baajeettete dirinni 6 Miliyoone daga anganni waa afidhanno gede loonsanni hee’noommo. Konni baajeettete diri goofimarchinni baalanti qoqqowubba anganni waa afidhanno gede loonsanni hee’noommo. Konni baajeettete diri goofimarchira baalanti qoqqowubba ripoortensa qixxeessidhe Maaja aganira abbitanno woyte mageeshshi daga iillinoommo yaannoha wora dandiineemmo. Kuni quchummatenna baadiyyete quchummara loonsoonni loosooti.
‘One Wash’ yinanni qixxaawo gobbaanni Finlaandete mootimmanni irkisamannohu ‘Co-Wash’ baadiyyete anganni way gatamarshi lamala qoqqowubbara 11 woraddara loossanno loosi no. Tini qixxaawo Finlaandete mootimmanna Itophiyu mootimmanni gaamantino taalo fushshinanni fulonni loosantanno. Konni gobbaanni qixxaawote gede hende amandoommoti liqootenna kaa’looshshunni yaano fulo wirro qolle afirate aana safante gumulantanno 44 quchummara gumullanni pirojekteeti.
Kuri 44 quchumma baalante qoqqowubbara doorantinore ikkitanna xaa yannara babbaxxitino jeefishshu deerrira afantanno. Tini qixxaawo Awuropu Investimentete baankenni, Ferensayetenna Xaaliyu kaa’looshshu uurrinshuwa qinaabbe 75 Miliyoone Yuuro gaamte loossanno loosooti. Konninni gobbaanni nooti loosantannohu fulo wirro qolle e’’o assine qoqqowubbano quchumu gashshoottano ikkito waay owaantuwa woxe fushshite guto loossanno loosooti. 15 anga xibbuunni taalo fushshitannoha ikkanna; 85 anga xibbuunni kayinni liqootenni loosantanno.
Bakkalcho:- Co’immate agarooshshi widoonni mayi aana illachinshoonni?
Ambaasaadder Asfaw:- Co’immate agarooshshi handaari seeda dirrara loosamikkinni keeshshinoho. Konnira konne ‘One Wash’ yinanni qixxaawonni Fayyimmate ministerenna waayinna Inerjete ministere mitteenni ofolline gobbate gede sumuu yinoommo garinni qara qara loossa loonsanni hee’noommo. Baxxinohunni waay loossa ninke loonse qooxeessu co’immanna keeraanchimma, co’immate rosi fayyimmate ministere widoonni loosantanno gede assatenni hattono qinaambe loosankenni gummaamma ikkineemmo gede assitinonke.
23 quchummara loonsannihu co’immate agarooshshi loosi xaa geeshsha dangoommo co’immate harinshonni halashshine baxxino garinni loonsannite. 23 quchummanni jawiidihunna 50 anga xibbuunni ikkannohunna hakkuyi ale baajeette amadannohu Addis Ababu quchumaati. Addis Ababu quchuminni layinkita co’immate agarooshshe yine quchumu qixaawo yine adhineemmo qixxaawooti.
Kunni aana gaammoonniti 510 Miliyoone doolaareeti. Tenne giddonni 450 Miliyoone ikkitannoti kalqete baankenni afi’noonni liqoonna kaa’looshshe ikkanna 60 Miliyoone doolaare hendannihu kayinni Addis Ababu quchumi gashshooti gaaminote. 510 Miliyoone doolaarenni 245 Miliyoone gobbate giddo noo 22 quchummara ikkanna 265 kayinni Addis Ababu quchumira gaammannite.
Konni aana loonsanni hee’noommo loossa Addis Ababaho Soojjaati laayyo yinanni jawu qooxeessira qineessinoonni co’immate agarooshshi loosi no; kuni qooxeessu qooxeessunni daanno du’namaanchonna shumate mini ishine co’eesse gatanno ishine kayinni wole owaantera hosanno gede assannoho. Konne loonsara hendoonni tekinolooje xaa yannara qixxaawote xiinxallonna suude gunde gatinohu looso loossanno bissara hasiissanno harinsho gumulate.
Qoqqowubbate fultino 22 quchummara shiima e’’onni galtannore dagoomu bissara woyyaawino waa shiqishate aana assinoonni xiinxallo garinni gutunniha shumate mini anje noonsarira loonsanni hee’noonni. Konni gobbaanni noori dagoomu bissa kayinni woxe baatte horonsidhanno akatanna dagate shumate mine amadino loosooti. Konne kayinni massagganno Interpirayizoota uurrinse eo afidhanno harinsho afi’rinoho. Tenne 22 quchummara togoo looso loonsanni hee’noonni. Konne looso loosa hananfinkunni shoole dirra kiirantinoha ikkanna aantete mittu dirinna bocunni jeefamanno.
Konni loosu harinshonni gatamarshu loossa hanqafantino. Shumate mine xuuxxanno Tiraakkano hirre uyinoommo. Wolootta quchummara 25 tiraakka beehate qixxeessinoommo. Shumate mine xuuxxuhu gedensaanni massite duntanno qooxeessi no; hakko qooxeessirano bantanni gede assinanni hee’noommo. Konne gatamartanni noo oqoxeessubba no; xaa yannara ledote tiraakka hirate millimmo hananfoommo. Looso halashshinanni hee’noommoha ikkanna shimmaadda mucci assate loossa gobbaanni gatamarshinsa goofeenna owaante aa hanaffino. Adaamaho loonsannihu hala’ladu loosi no; xaa yannara balla umate, waayi masmara diriirsatenna quchumu giddo waa woyyeessate aana hee’noonniha ikkanna loosu 30 anga xibbuunni ale iillino.
Anfinte gede Federaale ministerete loosu mini e’’o hasate, mixo fushshate, wodho diriirsate hattono mite mite pirojekte meessi wolqanni gatamara ikka hoogi ka’a roore anga qoqqowunni loosantanno loossaati. Tini ‘One Wash’ yinanni qixxaawo loosu mininke gobbate gede gashshatenni ledote gashshootu tantano eeli geeshsha dirritinote.
Bakkalcho:- Techono co’ichu anganni waay qarri no; konne hiittoonni la’nanni?
Ambaasaadder Asfaw:- Muli yanna kawa quchummate dagate lopho agarrannihu aleenni ikkitino. Konne calla ikkikkinni quchummanniti heeshshote hayyo soorrantanni daggino. Baalunku xullosira waa shiqinshasira hasi’ranno. Itophiyaho batinye Lagga hedhurono shotunni xorshi’ne angeemmore dikkitino Hasatto lexxitu bikkinni gatamarshu fulono hakko bikkinni lexxitanno. Kuni kayinni luphiima jiro xa’mannoha ikkasinni mite mite yannara qoqqowubba hattenne hasatto wonshate dhuka afidhinokkihuranna baajeette gaama dandiitannokkihura base basente noo canci bati’rinoho.
Konni kaiminni tenne mitiimma tirate mittu doorshi liqoo adhate. Tini tiro hasidhanno hajo ikkasenni mixo fushshine liqoo afi’ne loosu giddora e’nummorono hasattonke gede iillisha didandiinoommo. Iillisha dandiinoonnikki korkaati investimente hasidhanno quchumma kiiro luphi yino deerrinni lexxitanni dagginohuraati. Konni daafira uurrinshuwa halashsha hasiissanno. Tini mitiimma lowo geeshsha kuusantinohura hekko ikkitinonke. Quchumma liqoo adhite pirojektuwa loosse jeefissuhu gedensaanni liqoo qolate aana leeltanno foonqe no.
Balaxe adhinohu mittu quchumi gatamarsha jeefise loosu giddora eihu gedensaanni liqoo qola dandaa noosi. Qolamino woxe wole hasi’rannohura uyinanni yine hendanni. Ikkollana miliyoonetenni kiirranni woxi loosu aana hoseenna quchumma noonsa woxu anje korkaatinni qola hoogansa mitto danqara ikkitino hajooti. Xa quchumma qooxeessaho noo qarra tirate mootimmate deerrinni luphiima qoxe gaama hasiissanno; roore anga woxu gobbayidinni dayinoti agarante hedhennanni yaate.
Bakkalcho:- Ati korkaatu gede kayisoottoti dagate kiiro lexxa miinja kalaqate umose dandiitino dhuka ikkitara didandiitanno?
Ambaasaadder Asfaw:- Anera dagate kiiro lexxa bunshe afidhino yaanno kaimi dinoe. Mitte gobba dagate kiiro dhuka afidhino. Itophiya labbino gobbuwara xaa yannara noonsa jiro mannahonna baattote. Mannu wolqanke miinju millimmora lowo geeshsha qara ikkitinote. Gurchunni kayinni tini mannu wolqa co’immasi agarantino waa afi’rate qoosso noonsa; Ikkollana konne assate miinju hasiisanno. Togo assate kayinni mootimmate anga haranchote. Mootimmate yineemmo woyte Federaaletenni hanaffe olluu geeshsha noota ikkitanna; dagate hasatto wonshate olluunni federaalete geeshsha mixo fushshine loosa hasiissanno. korkaatuno loosu loosamannohu deerru deerrunkunniiti.
Deerra deerranko loosate kayinni womaashshu hasiisanno. Waay amanyooti kayinni womaashshunni irkisama hoogiro hasatto calla ikkite gattanno. Ikkanni noohuno konneeti. Base basenye hasatto no; hasatto wonsha didandiinoonni. Konni ledo amadaminohunni hayyo no; roore anga waa fushshinannihu baletenni ummeeti. Bale umanno uduunnichi anjeno no. Anjetenni gobbaanni uduunnichuno muxxe ikkanni dayino. Korkaatuno bashsho mitte bale mitte Miliyoonenni ajino woxinni umsiinsanni; techo kayinni 20 nni 30 Miliyoone geeshsha iillino. Kuni mitto jawa qarraati. Korkaatuno kemikaallanna wolootuno umate hasiissanno e’’o baalanti ledante daggannohu gobbayidi woxu soorronniiti. Soorrote anje kayinni mitto qara ikkino gufichooti.
Bakkalcho:- Waa lainohunni quchummate hanaffinoonni loossa hendoonni garinni hadhanni no yaa dandiinanni?
Ambaasaadder Asfaw:- Wo’munni wo’ma garunni hadhanni no yaa didandiinanni. Korkaatuno umosi dandiino gatamarshu loosooti. Ikkollana xaa geeshsha noo mashalaqqenni mitootu 6 aganinni mitootu kayinni mittu diri giddo gooffara dandiitanno. Mitootu kayinni sasu diri geeshsha keeshshitara dandiitanno. Yannate seendilli babbaxxa co’icha anganni waa hayikkinsara hendoonni dagate kiironni bikkamannoha ikkanno.
Lawishshaho lamenna sase xibbee daga hayikkisannohunna lee aganna giddo goofara dandaanno loosi no. Jawa daga amadannoha ikkiro sasu diri geeshsha adhara dandaanno. Mite mite yannara amandoonninsa yannanni jeefantannokkiri 50 na 60 km xuruuru seendille xa’mitannori no; konnira korkaatu baxxinohunni waayi handaari aana 70 anga xibbuunninna hakkuyi ale noo baajeette gobbayidi soorro aana safantinnota ikkate. Lawishshaho; waayi daannohu gobbayidinniiti; masmara diriirsinikkinni waa dagate iillisha didandiinanni. Elektiro mekaanikaal yineemmo jenereetere daggannohu gobbayidinniiti. Sufote paampe yineemmorino hattonni gobbayidinni daanno. Roore anga kemikaale daggannohuno gobbayidinniiti.
Uduunne gobbayidinni abba calla ikkikkinni uminsati loosu harinshono noonsa. Umihu garafo fushsha, keeshsha, keenanna sayinsanni yanna labbino harinsho adhitanno yanna xa noo gobbayidi soorro anje ledo ledante mitiimma gotti assitanno. Konninni kainohunni yanna adhitanno. Wole widoonni uduunnichu hirreenna Jibuti iillihu gedensaanni Jibuti geeshsha hogombannihu Doolaaretenniiti. Konni alba Birrunni baantannihu gobba giddo hodhishshi xa doolaaretenni ikkino. Tini baala mitiimma waayi pirojektuwanke qarru giddora e’anno gede assitino.
Bakkalcho:- Konnira malu maatiyya?
Ambaasaadder Asfaw:- Malu mootimmate wodhooti. Mootimma wodhote faasho soorrituro umise korkaati hee’ranno. Ikkollana mite mite mootimmate pirojektuwa konni korkaatinni gawajjantanni no. gobbayidi soorro hajonkeno woyyeessina geeshsha kuni ko garinni sufannoha ikkanno.
Konni alba daddalaano woyi shiqishaanote yineemmo bissa uduunnicho uminsa gobbayidi soorronni abbite hirtannonkanni; xa kayinni ninkeeti baanteemmori; kuni akati gata noosi. Lowo geeshsha daafursitanno harinsho ikkitino. Mitto mittonka bayicho agartannoti hendoonnikki fulooti. Xa xa kayinni uduunnichu e’’eno keeshshanno akati kalaqamino. Lawishshaho; hobbaatu baatooshshe yine hananfoonni. Hendoommokki hajo ikkasenni baajeette hasa hasiissanno. togoo ikkitubba mitiimma ikkitinonke.
Woluno gobbayidi soorro anje calla ikkikkinni pirojektuwanke ga’labbote korkaatinni gede’nitanno akati no. wole widoonni kayinni lowo mitiimma sa’ne gobbayidi soorro afi’ne uduunnicho eessinihu gedensaanni qaraxu harinsho wole yanna adhitanno harinshooti. Lowo geeshsha hekko ikkinohu bale umatenna gatamarate aleenni uduunne base iillisha jawa hekko ikkitanni afantanno hajooti.
Bakkalcho:- 2014 baajeettete diri mashalaqqe leellishshanno garinni co’ichu anganni waay shiqisho xibbuunni 62% ikkitanno; gattino dagana….?
Ambaasaadder Asfaw:- Ninke 2030ni sufote latishshu e’’o yinanni mixo wo’munni wo’ma gumulate loonsanni hee’noommo. Togo yaa diru dirunkunni 5 na 6 anga xibbuunni co’immasi agarantino waa afidhanno daga lexxa noose. Konni daafira aantino lamala dirra giddo wo’munni wo’ma iillishate hala’lado looso loosa hasiissanno; konne hala’lado looso loosate qole womaashsha gaama hasiissanno.
Xa gobbankera nooha womaashshu akata la’nanni woyte mageeshsha iillisha dandiinanni yiisiisara dandaanno. Aantete la’nanni ha’neemmoha ikkanno. Xaa geeshsha kayinni tayxe baajeettete dirinni 5 na 6 Miliyoone daga waa hayikkinseemmo yine hendoommo garinni gumulsate luphi yitino sharronni loonsanni hee’noommo. Togo yeemmo woyte haammata xe’ne ledo ikkinota afa hasiissanno.
Bakkalcho:- 2015 baajeettete dirinni gumulate amaddinoonni mixonni xibbuunni mageeshsha jeefinsoonni?
Ambaasaadder Asfaw:- Honsu agani geeshsha noonke looso la’neemmo woyte gumulleemmo yine amandoommo mixowa shiqqi yino looso loonsoommo. Ella 30 geeshsha nooha xaphoomu looso la’ne Maaja 15 2015 M.Dnni xawinsanni rippoortenni la’neemmoha ikkanno. Hatte yannara mageeshshi daga waa agginoro la’neemmoha ikkanno. Kuni ninkenni calla loosamannoha ikkikkinni mootimmannita ikkitinokki uurrinshuwanninna wolootu bissanni loosantanno loossa no. konni daafira insa guma mitteenni lende ikkado rippoorte shiqinsheemmoha ikkanno.
Bakkalcho:- Yannakki uyite oottonke hala’ladu xawishshira wodaninni galanteemmo.
Qiddist Gezaheny
Bakkalcho Ella 29, 2015 M.D
