Amsaalu Felleqe
Quchummate lophora woyyaabbino yannoomitte pilaane calla ikkikkinni teessaanote hasattonna kakkaooshshino jawu qeechi noosi. Ga’labbo teessinohanna eo luphi yitinoha assatennino loosi’ratenna hee’rate doodhinanni quchumma assateno gashshitanno bissa kaajjillino umisinni hasiisannoho. Techoohu Bakkalcho gaazeexi wosincho ikkinohu Wondo Gennetete quchumi kantiiwi kalaa Irdaachew Eeliyaasihu ledo quchuma muli yanna giddo lossate amandoonni mixonna hanafoonni loossa lainohunni assinoommo keeshshonni uynonke hedo aananno garinni shiqinshoommo. Dancha nabbawate yanna.
Bakkalcho:- Wondo Gennetete quchuma daa’’atote mereersha assate ragaanni hiittoonni loonsanni hee’noonni?
Kalaa Irdaachew:- Wondo Gennetete quchumi xintamihunni seeda dirra kiirsiisinoho. Kalaqamu jironnino baxxinohunni iibballichotenni egennamino qooxeessaati. Umikkiha quchumaho lame iibballicho no. Mittichu Beete-Mengistete qooxeessira noo iibballichooti. Kuni iibballichono seeda yannara dagoomaho owaante aanni keeshshinoha ikkanna Federaalete mootimma hundaanni massagamannoho. Qooxeessahono ikko wole xeerto basenni daanno mannira hurrete owaante aanni keeshshinoho; haammata owaatamaanono horonsidhannoho. Konninnino haammata kiiro noonsa daa’’ataano bobbakkannowanna qooxeessahonna gobbateno daa’’ataano bobbakkannonna eote ragaannino jawa qeecha fulanni noo iibballichooti.
Kuni iibballichi qooxeessu dagara dagoomittetenna miinju ragaanni jawa horo aanni nooho. Gashshitanno uurrinsharano jawa eote buicho ikke afamannoho. Kuni iibballicho Wondo Gennete wolootu qooxeessira egensiisinoha ikkasinni addi tiro uyine la’nanniho.
Woluno Bileeni Looje qooxeessira afamanno iibballichooti. Kuni dureeyyetenni massagamannoho. Konni iibballichora dagganni owaatantanno mannooti kiirono yanna yannatenni lexxitanni daggino. Lamunku iibballicho mittu qooxeessira afantannore ikkansanni daa’’ataano goshooshate, eote bue ikkatenni, dagoomitte heeshsho kaajjishate ragaanni jawa horo uyitanni afantannoreeti.
Bakkalcho:- Wondo Gennetete quchumiti qara eote buicho maati? Quchuma iibballichu gobaanni mayinni egennamannoho?
Kalaa Irdaachew:- Quchumaho eote buicho ikkinori iibballichu gobbaanni qooxeessaho hala’ladunni latinsanni babbaxxino giwirinnu laalchooti. Baadiyyete ikko quchumaho jawa eote buicho ikkitinohura quchumu gashshootino babbaxxitino bu’anni gamba assate amandanni mixonni xibbuunni 80 anga ale gamba assinannihu qooxeessaho laalshshinanni babbaxxino laalchinniiti.
Diru giddo ikko barrunni dikkotenni gamba assinanni eo bikkano badate looso loonsoommo. Wondo Gennetete quchumira xibbuunni 98 anga ikkannoha giddo eonniiti gamba assinannihu. Quchumaho latishshaho, dagoomitte handaarrara, damoozahonna babbaxxitino fulora horonsi’nannihu giddo eonni gamba assinanniiti. Ikkollana barru barrunni eo gamba assinannihano ikkiro duucha yannara woyyaawa eo diheedhanno. Korkaatuno hawadi yannara qooxeessu laalchi ajanno daafira eono hakko bikkinni ajjinota ikkitanno. Arri yannara kayinni laalchu hala’ladunni dikkote shiqannohanna hakko bikkini hossanno dikkuwanni eono woyyaabbanno.
Xaa geeshsha bandoonnihunni uurrinshu (madawanya) eonni barru giddo mereerimunni 240 kume ale eo gamba assinoonni garaati noohu. Tayixe dirinni luphi yitino eo gamba assinoonnihu barru giddo 532 kume birraati. Konni garinni mereerima eo barrunni shallanganni woyte 300 kume barrunni eo gamba assa dandiinanni yaate. Quchumaho tayixe diru giddo 100 miiliyoone birra eo gamba aasate mixi’noonnihu giddonni 94 miiliyoone ale ikkannoha qooxeessunni laalchi dikkonni gamba assinoonniho. Xaa yannara hawadu albaanni daanni noohano ikkiro eo hafanfartukkinni gamba assa dandiiniro 350 kume barunni eo gamba assa dandiinannita bandoommo. Konne calla di-ikino; babbaxxitino owaante uyitano uurrinshuwannino quchumu eo afi’ranno.
Maazzagaajju eo no; kayinnilla 3 miiliyoone birra ale di-ikkitinote diru giddo gamba assinanniti. Quchumunnita eote bu’a la’anni woyte kayinni luphiima eo caatete laalchinni, owaante uyitanno uurrinshuwanni, daddalu loosi eonni afi’nannireeti. Tayixe dirinni quchumaho 124 miiliyoone birra eo gamba assate mixi’noonnihu giddonni 100 miiliyoone caatete laalchinni, 9 miiliyoone loosu giwirinni, 3 miiliyoone vaatetenni, gattinoti 2 miiliyoone kayinni daddalu loosi tirfenni afi’nanni eooti. Xaa yannara roorenkanni quchumunniti eote buicho yannate laalchi dikkuwanni ikkinohura eo hala’ladunni gamba assate guficho ikkinonke. Albillicho kayinni hegeraame eote bue kalaqate loonsanni.
Konnirano giwirinnu laalchinni afi’nanni eo calla agadhinanni keeshshinoonniha ikkanna qooxeessu akati garinni dureeyye quchuma bobbakkeenna industurranna faafrikka halashshate investimente halashshateno jawa mixo amande loonsanni hee’noonni.
Quchumaho albillicho investimente halashshatenni haaro eote bu’anna wolqa lossi’rate jawa illacha tunge loosa agarranni.
Bakkalcho:- Quchumu konni deerrinni barru giddo gamba assannoti giddo eo bikkinni quchumaho hasiissannoti safote latishshuwanna dagate owaantera ikkanore loonsoonni?
Kalaa Irdaachew:- Quchumunni gamba assinanni eo bikkinni quchumaho babbaxxitino latishshuwanna dagate hasiisannore loonsoonni yaate didandiinanni. Loossa hanafantinohano ikkiro di-ikkadote. Dagate hasiissanno latishshuwa yinannirino babbaxxitinota safote latishshuwa ikkitanna konne assate dandiinoonnikki daafira seeda yannara dagate xa’mo ikkite keeshshitino hajaati. korkaatuno gamba assinanniti giddo eo roore anga ikkitannota dagoomittenna gashshootu fulora hossannoha ikkasenni yininte gede dagate hasiisannore loosatenna halashshate ragaanni xe’ne no.
Lawishshahono tayixe dirinni gamba assate amandoonniti 124 miiliyoone birri eo giddonni 88 miiliyoone ikkanno birra damoozu baatooshshira hosinoho. Quchumaho damoozu fulo wo’manta giddo eonni gamba assinannihunni fulo assinanni. Wolu ragaannino xaggate, bilook giraantetenna wolootta dagoomitte handaarranni 19 miiliyoone ikkanno birra fulo assinanni. Kunino yaa gashshsootu fulonni ledo jawa woxeeti fulo ikkannohu. Konnirano gamba assinanni eo giddonni rooriidi anga ikkanno woxe gashshootunna dagoomitte handaarra fulora hosanna daafira quchumu latishshira hasi’nanni garinni hosiinseenna dagate latishsha halashshate dandiinoonnikki garaati noohu.
Tayixe dirinni mixi’noonnihu giddonni latishshu loosara amandoonnihu 19 miiliyoone birra callaati. Giddo doogga fanate, diiche loosate, rosu minna minate, haaro fannanninna halashshinanni dooggara kaasa baatatenna labbanno fulora amandoonni baajeette ikkado di-ikitinote. Konni kaiminni gamba assinanni eo bikkinni quchumaho safote latishshira hosiisa hoogatenni dagate danchu gashshooti xa’mo ikkite keeshshitinote.
Quchumu teessaanono baattanno giwirinninna afi’nanni eonni latishsha halashshinara hasidhanno. Konne assateno mootimmate tireejerenni irkisama hasiissanno yine hendanni. Tayixe dirinni tireejeretenni uyinoonnike baajeette 5 miiliyoone birra callaati. Konni garinni 5 miiliyoone birrinni quchumaho hasiisannore loonsanni yine diagarranni.
Bakkalcho:- Albillicho quchumaho hasiissannota safote latishshuwa halashshatenni dagate xa’mora dawaro qolate quchumu gashshooti hiittoonni loosanni no yaatto?
Kalaa Irdaachew:- Quchumu gashshooti deerrinni agarrannihu noo jiro garunninna hasiissanno illachira horonsi’rate. Eonke rooriidi anga adhitanni nooti dagoomittenna gashshootu fulo gadachote (giddeetu) fulo ikkitinohura balaxinsanni hajo ikkitinohuraati illacha tungoonnihu. Aantetenni daannohunni dagate horonna owaante uyitanno pirojektuwara loosate afi’nanni baajeette bikkinni loosate wo’naallanni. Xa assinanni hee’noonnihuno konneetilla.
Dagate xa’mora hasiissanno dawaro qolate dandaa hoongummo geeshsha latishshunna danchu gashshooti xa’mo kaajjitella suffara dandiitanno. Mitticho kayinni huwata hasiissannohu baajeette gaammanni yannara dagate batinye hedote giddo woratenni ikkinohura; shallange uyinoonni baajeette garinniiti loossa harinsannihu. Ninkeno quchumu gashshooti deerrinni xa’minanni hee’noommohu baajeette gaantanno bissa quchumu diru giddo gamba assara dandaanno eo wolqanni calla shallagganni uyitannoha ikkiro dagate hasiissannota safote latishshuwa halashshate dandiinannikki daafira ledote baajeette gaammanni gede xa’mineemmo.
Quchumu dagara hasiissannota horonna owaante uyitanno uurrinshuwanna latishshu loossa garunni loosa dandiinanni gede haja la’annonsa bissa raga wortanno gede xiimbe ha’nanni yitanno hedo nooe. Togoonni haja la’annonsa bissa ledo hasaambanni harinsho woyyeessiniro albillicho quchumaho hasiisanno latishsha loosatenni dagate xa’mono dawaro afidhanno gede assineemmo.
Bakkalcho:- Wondo Gennetete quchumira dureeyye dagge loosi’rate injoo may no yinanni?
Kalaa Irdaachew:- Quchumaho dagge loosi’rate hasidhanno dureeyyeno ikkito ninkeno xa’minanni hee’noommohu Wondo Gennete daa’’atote (turizimete) mereersha ikkasi kaiminni roorenkanni loosi’ne gumaamma ikkinanni yine illacha tungoonnihu daa’’ataano goshooshateno ikko eo lossi’rate babbaxxitino looje minniro, hoteella minniro, wolootta daddalu loossannino hattonni dureeyye quchuma bobbakke loosidhuro gumaamma ikkitannota hendanni.
Bakkalcho:- Quchumaho investimentete handaarranni dagge loosi’rate hasidhanno dureeyyera qixxeessinoonni base no?
Kalaa Irdaachew:- Quchumu umisinni gashshootunni tantanamihu muli yanna kawa ikkinohura albaanni konni handaarira yine qixxeessate baatto ruukkadotenka. Xaa yannara quchumu gashshooti deerrinni loonsanni hee’noommohu quchumunnihu dannu hala’lanni nooha ikkinohura qoqqowu quchumunna konistiraakshinete biiro, baattote latishshinna quchumu maazzagaajji ledo ikkatenni quchumaho investimentete ikkitanno baattonna bayicho badatenni qixxeessate looso loonsanni hee’noommo. Wole ragaannino Wondo Gennetete woradinni onte olluubba quchuminke ledo qasiisotenni xaaddannota ikkasenni olluubbate teessaano ledo hasaanbanni quchumu baattote ofolla garanna akata bande anfi gedensaanni pilaanete aana worroonni garinni badate loosira illachinsheeti loonsanni hee’noommohu.
Quchumunnihu haaro pilaane aana hoteella, looje, wolootuno investimentuwa hiikko hasiissannoro worroonni garinni xiinxallo assinanni hee’noonni. Amandoonnihu baajeetete diri goofimarchirano investimentete handaarinni dureeyyete woshshatto assate balaxote qixxaawo assinanni hee’noommo.
Bakkalcho:- Quchumu qooxeessira qasiisotenni xaaddannoti baadiyyete olluubbara dubbonna haqqe dollanni hee’noonni; seeru gobbaanni ikkino garinni kaartu noonsakki minna minantanni noona; seeru gobbaanni ikkitino assootubba gargarate loonsanni hee’noonniri no?
Kalaa Irdaachew:- Quchumaho xaa yannara seeru gobbaanni ikkino garinni minantanno minna hala’litanni dagginoti jawu qarri gede la’nara hasiissanno hajooti. Quchumu konni albaanni illacha tungoonniha ikka hoogasi kaiminni doogimale minantino minna batidhe leellitanno. Kuni kayinni quchumu pilaane fajjitannohu gobbaanni ikkeeti leellannohu. Quchumaho seeru gobbaanni ikkino garinni minna minantanno gede korkaata ikkinohu pilaanete hoongenni ikkanna xa qixxaabbinoti haaro pilaane xaa geeshsha kalaqantino assootubbanna qarra tirate dandiissitannote yine hendanni. Kuni noo gedeenni hee’reennanni xaa geeshsha seerimale doogonni horrante amadantino baattonna seerimale ikkino garinni minantino minna pilaane fajjitanno garinni taashshote qaafo adhinanniha ikkanno.
Albaanni afatennino ikko afa hoogatenni quchumaho kalaqaminore seeri-male assootubba taashshate dagate ledono hasaawa assinoonni. Konni gedensaanni seerimale ikkino garinni amadantino minna agursiinsanni hayyo, horrantino baattonna seeru gobbaanni minantino minna wodhote garinni taashshateno uurrinsha amandoonni garaati noohu. Konni garinni maazzagaajju mininni fajjo afi’nikkinni hiikko garinnino minna minnannikki gede assinanni hee’noonni.
Quchumu doyichora afantanno tulluwara xaa yannara seeru gobbaanni ikkino garinni baatto horratenni minna minantanni noo garaati noohu. Muli yanna giddono haaro pilaane garinni kuri tulluwa quchumu giddora higge xaphi yitannota ikkitinohura mageeshshi minna doogimale minantinoronna seeru gobbaanni ikkino garinni horrante amadantino baatto badatenna taashshote qaafo adhate looso loonsanni. Haaro pilaane giddo amadantinohano ikkiro xaa yannara kayinni qochumu gashshooti hundaanni gashshatenna qorqorsha assa dihananfoonni baseeti. Xaa yannara minna hala’ladunni minantanni noohu loosidhe galtinori anga noo baattooti yaannohunniiti. Konnira muli yanna gedensaanni baalunkuri seerunni calla ikkanno gede assinanni.
Tini baatto kayinni mite mootimmannite gattinotino loosidhe galtinorinni amadante afanatannote. Togoohu seerimalu assooti quchumahonna qooxeessaho hala’lannokki gede ninkeno wiinamunni pilaane fajjitanno garinni gashshate loosonke hanafeemmoha ikkanno.
Dubbonna jajjabba haqqeno hasiisannokki garinni dollanni hee’noonni garaati noohu. Kuni assootino loosidhe galtinori qooxeessu quchumu hundaanni ikkikkinni balaxxe baatto amadate assitanno assoote ikkasi buunxoonnihura togoo assooti konni gedensaanni sufannokki gede haja la’annonsa bissanna qooxeessu teessaano ledo hasaanbe raga worroonni. Ikkollana quchumu qoqqowo bande anfe gashshina geeshsha maaxame togoo assoote harisannohuno dihee’ranno yine dihendanni. Konni gedensaanni kayinni pilaanete garinni gashshinannihura quchumaho baxxino garinni seerimale ikkino garinni baatto horranna minna mina gattanno. Togoo assootinni quchumu mereero shentoonni geeshshi ikkannona quchumu qooxeessirano gargarate loosi kaajje sufanno.
Bakkalcho:- Quchumaho tayxe 2013M. Dra ikko sa’u dirrara hanafantinoti babbaxxitino pirojektuwa loosi ma deerrira iillino? Mageeshshi woxu fulonni loosantanni no?
Kalaa Irdaachew:- Tayxe dirinni gobbankera ikko quchuminkerano illacha tungoonni garinni pirojektuwa hanafa calla ikkikkinni loosante goofa hasiissanno yine worroonni faasho garinni ninkewano handaaru loossara baajeette amandi yannara illacha tungoonnihu hanafantino pirojektuwa loosi gumulamanno gedeeti.
Quchumu giddo sai dirira 850 meetire diichenna seesallicho kincho karate looso hananfeenna diizaynetenna isilanchimmate qarri kaiminni uurrite gattinot pirojekte tayxe dirinni wirro loosantanno gede assinoonni. 650 meetire diichenna seesallicho kincho karate loosi rooriidi anga loosame goofino. Konni loosi ledo amadisiisaminohunni woleno diizaynete aana qarra kalaqinohu 850 meetire diiche loosino goofino gedeeti. Woluno Masine yinanni baycho 340 meetire ikkanno diicheno loonse gundoonni. Tayxe jawa sharro assine Keellahono haaro 750 meetire diiche loosa hananfoonni; gumulosino xibbuunni 80 anga ale iillinshoonni. Kunino 2 bixxille 4 miiliyoone birra fulo assinoonniho. Xaa geeshsha loosu goofannonkanni Simintote shiqisho anje kaiminni gufi’reenna taxxi yinoho.
Kuni loosi hasi’noonni yannanni gumulama hoogasirano kaimu umikki yannara kontiraakterootu simintote waaga eeiistinohu mittu kuntaalira 400 birri waaginni ikkanna mereeronko 800nna hakkonni aleno lexxinohura kisaaru ganannoke yite agurte uurrisansa kaiminniiti. Uurrissuhunni sasu agani gedensaannino daddalunna industirete biro widoonni siminto irkotenni shiqqanno gede assineenna loosu wirro hanafame goofanno assinoonni. Wolootu Pirojektuwano hanafantino garinni mootimmano ikkito daga hasidhanno garinna yannanni gooffannokki gede guficho ikkannorino dibaino.
Bakkalcho:- Pirojektuwate tayxe dirinni xaphooma mageeshshi woxe fulo assini?
Kalaa Irdaachew:- Pirojektuwate yineemmo woyte lamu garinniti bande la’’a hasiissannohu. Umikkiha diichetena seesallicho kincho karate loosira sai diro hanafaminohura 8 miiliyoone ikkanno birra; haaro pilaane garinni haaruudde doogga fanate diigantino minnara 6 miiliyoone birra kaasa baantoonni. Tayxe rosu minna halashshate 4 bixxille 1 miiliyoone birra, dikkote baseno 1 bixxille 4 miiliyoone birrinni halashshate looso loonsoonni. Xaa yannara mootimma jawa illacha tugginohu wedellu gangalattanno mereershirano 300 kume birra amande gatamaratenna hasiisannore wonshate wo’naalloonni. Kurinna woloota loossara xaphooma 19 miiliyoone ale birra tayxe dirinni quchumahho babbaxxitino pirojektuwara fulo assinoonni.
Bakkalcho:- Wondo Gennetete quchuma muli yanna giddo lossate noo kaayyo maati yinanni?
Kalaa Irdaachew:- Quchuminke lophora jawa kaayyo gede la’nannihu eote. Eote wolqa luphi yitinota ikkitinohura gamba assinanni eo yanna yannatenni lossinanni hasiissanno loosara hosiinsiro quchuma woyyeessa dandiinanni. Wolu kayinni quchumu Hawaasi quchumira mule nooha ikkasinna qooxeessuno kalaqamu jironni latinoha ikkasi Wondo Gennetete quchumi lophora jawa kaayyonna injoo gede la’nanniho. Sayikki deerrinni quchumu teessaanonna qooxeesu dagano quchumu kuni rahe lophanno gede halchonsa jawa ikkitinohura dancha kaayyo gede adhine mootimmanna daga halanturo muli yanna dagate hasiisannohanna quchumaho soorro abba dandiitanno kaayyooti yine adhinannireeti.
Quchumu hasi’nanni yannanni lophannokki gede yaaddo ikkannohuno qooxeessaho sae sae kalaqamannohu ga’labbote booraambe qarraati. Tinino quchumaho investimente hasi’nanni garinni halashshate ragaanni jawa huluullo gede ka’anno hedooti. Wolu kayinni quchumaho eote buicho ikkino qooxeessaho giwirinnu laalcho ikkasenni laalchu anje heedhanno yannara eo hattonni ajjanno. Tenne yannara woloota latishshu loossa uurrinse baajeette damoozaho baatate gadachammanni ikkitono kalaqantanno. Latishshu loossa mitte yannara hanafante gumulantannota di-ikkitino; yanna adhitanno hajaati. Konni garinni ga’labbote mitiimmanna baajeettete anje tiranturo quchumu muli yanna giddo lopha ho’lannosiri dino.
Bakkalcho; Yannakki fajjite ledonke assootto keeshshora wodaninni galanteemmo.
Kalaa Irdaachew:- Anino galateemmo.
Bakkalcho Maaja 1/2013 M.D
