Qiddist Gezaheny
Safaminkunni tonnu diri ale kiirsiisinohu “Iko Griin” kalaqamunnihu du’namaanchu harishshi IFEDR gibirrinnu ministerenni ikkadimmate buuxo tajete woraqata afi’rinoho. Qarra tirtanno teknolooje yaamamatenni boowetenna Culku meedaaliya ba’raarino. 2007 M.Dni gobboomu deerrinni luphiima sayinsete kalaqo handaarinni culku meedaaliyanna boowete baraarsha adhara dandiino. Halantino mangistuwa latishshu qixxaawo uurrinshanni faranjootu 2015ni dooramino loosu kalaqo handaarinni qeelaanchonna “diilallote gade soorro ledo sumuu yitanno tekinolooje” baraarsha adhino.
Kalaa Kebbede Laaqewu “Iko Griin” kalaqamu du’namaanchu harishshi kubbaaniyi safaanchonna qara loosu harisaanchooti. Kalaa Kebbede kubbaaniyisi batinye mitiimmubba sa’’e gumaho iillinota coyi’ranno. Xaa yannara “Iko Griin” yaamaminoha du’namaancho kalaqamu harishsha loosidhe galtinorira tiro ikkatenni jawa kaa’lo assanni afamanno.
Kubbaaniyu laalcho dikkote giddora eessate jawaata sharro xa’minosita kayisannohu kalaa Kebbede; Iko Griin kalaqamu du’namaanchu harishshi tonnu duru ale diro kirisiissinotanna kalaqote hedosi halashshate illete leellinoha assate seeda daafurunna wo’naalshu dirra sayisinota coyi’ranno.
Lowo daafuri gedensaanni “Iko Griin” kalaqamunniha du’namaancho harishsha loosidhe galtino dagara shiqisha dandiinota coyi’rannohu kalaa Kebbede; baatto loosidhe galtino maatenni ilamasinni qarra seekke afino. Konnira furcho ikkate hedanno woyte leeltinosi hedo loosidhe galtinori qarra gatisa dandaannohu kalaqamu du’namaanchu harishshinni ikkinota huwatanno. Kalaqamunniha du’namaancho harishsha loosate dagginosi hedo kaima assatenni Teknolooje horonsi’re babbaxxitino hedo hedino. Handaaraho hasiissanno xiinxallono assino.
Lattinokki baatto gummaame ikka dandiitannohu harishsha horonsi’niro ikkinota seekke afinohu kalaa Kebbede; Iko Griin kalaqamunniha du’namaancho harishsha gibrinna kaa’lara dandaannohanna handaarunni xiiwo kalaqate dandiissanno hedo amade dayinoha ikkinota coyi’ranno. Tenne hedo gumulateno hodhishshinke seedahonna daafursannoha ikkinota kayisatenni baxxinohunni uurrinshu rosisinni ledote seeda yannasi xiinxallotenni sayisatenni addi addi qajeelsha adhe hattono hayyote irko handaaru xiinxallanowiinni afi’rate kaayyo afi’rinota hasaawinonke.
Xaa yannara bushshu harishshinni ledote loosidhe galtinorira kaa’lanno yinoha gobba giddo laashsha dandiinoonniha kalaqamunniha du’namaancho harishsha haa’re shiqa dandiinohu kalaa Kebbede; Iko Griin kalaqamunnihu du’namaanchu harishshi bushshu harishsha riqiwe owaatannoha ikkanna horonsirate harinsho aana calla badooshshu hee’rasi coyi’ranno. Isi yaatto garinni; laalchu haaro ikkasinni daganniwa massine egensiisatenna rosiisate mitiimma jawate. Ikkeennano laalchu umisi umisinni egensiisenna seeda yanna gedensaanni dikko fulara dandiino.
‘umo hedo calla ikkinohu Iko Griini kalaqamunnihu du’namaanchu harishshi hedo loosu widira soorrine guma la’’a dandiinoonni laalchooti” yaannohu kalaa Kebbede; kalaqamunniha du’namaancho harishsha laashshate qarunni kalaqamunni afi’nannire saadatenna mu’rote fudanna fuguda (የእንስሳትና የዕጽዋት ተረፈ ምርቶች) e’’ote gede horonsi’nannita coyi’ranno. Isi yaatto garinni; kubbaaniyu harishsha loosate wo’munni wo’ma gobba giddo afamannoha bura uduunne horonsi’ranno. Kunino gobbayidi soorro xa’mannoha ikkinokkihura dooramaancho assannosi. Kunninni ledote harishsha qixxeessate horonsi’nanni hayyo wo’manti annimate qoosso noonsare ikkansa Iko Giriini baxxannoha assannosi. Iko Griini Itophiyu surrete jajji biilloonyinni surrete qoosso afancha uyinoonnisi callicho kubbaaniyaati.
Kalaqamu e’’onni loonsannihu Iko Griini kalaqamunnihu du’namaanchu harishshi hiittoo gawajjono di iillishanno. Horonsirate injiinoha, bushshu harishsha riqiwe hattono horote aana hosara dandaannoho. Aliyye Shewa qooxeessira Aleeltu Tolofa yinanni bayicho loonsannihu kuni harishshi tenne base doorroonni korkaati diilallote gadenna buru uduunni e’’onni loonsanniha ikkasi ledo amadaminohunni xiinxallote aana safammeeti. Laashshinanni ijaari Addis Ababunni lowontanni xeerti’rannoha ikka hoogasi hasiissanno e’’o baalante qoqqowubbanni abbate hattono laalcho baalante qoqqowubbara shotunni soyaate dandiisannoha mereersino bayicho ikkasi wole korkaataati.
“laalchu harinso lame coye hasidhanno” yaannohu kalaa Kebbede; umihu bura uduunne gamba assine hasi’nanni owaantera e’’o ikkitanno gede qixxeessate harinsho ikkase qummi assanno. Layinkihunni qixxaawinoha babbaxxinoha bura uduunne goofimarchu harinshowa eessanna hasi’nanni guma afira ikkasi qummi assanno. Tenne hainshonni Iko Griini jeefote gumi kalaqamunniha ikkinoha du’namaancho harishsha fushsha ikkinotanna konnirano babbaxxitinore yannaasinchonna biddissu maashinna horonsi’nanni yino.
Kubbaaniyu safaanchinna qaru loosu harisaanchi xawisanno garinni; Iko Giriini kalaqamunniha du’namaancho harishsha shiimunni jawu geeshsha baalunku dani shiilo amadinoha, baalunku gidu dani ledo sumuu yaannohanna laalchonna laalchimma luphi yino deerrinni lossannoho. Gidu dhibba gargadhate dhuka bowirsannoha ikkanna, baxxinohunni mannu loosino harishshinni afi’nannikkirenna shiimunni hasi’nanni shiilo amade sasu daninni horote aana hosara dandaanno.
Mannu loosinohanna Yuuriyanna Daap yinanni harishsha horonsi’rinohu mittu loosi’re galino manchi Iko Giriini ledotenni horonsi’riro laalchimmasi lessatenni ledote baattote shamme qolatenni harishshaho fultanno fulo harinshotenni ajaishanno. Konninni ledote laalchu dhibba gargadhanno gede assatenni kemikaalete fultanno fulo ajishanno. Kunino mitte hige lamenna sase horo aannoho. Fulote ragaannino hattonni Iko Giriini gobba giddo teknoloojenni laashshinanniha ikkasinni rosamino harishshinni aleenni waagisi taaloho. Iko Giriini kalaqamunniha ikkasinni fayyimmate ragaannino aanno horo sayikki horo ikkitanna daga fayyimmase agarantinota gatinna gummate laalo hattono addi addi gidu dana horonsidhanno gede assatenni horosi jawate.
Hiikkunni irshu loosira Iko Giriini lowo geeshsha sumuu yaannohanna gummaamo ikkinota kayisannohu kalaa Kebbede; baxxinohunni daraarote irshi Iko Giriini kalaqamunniha du’namaancho harishsha horonsiratenni lowo geeshsha gummaamma ikkitinota huwachishanno. Isi yaatto garinni; Iko Giriini gobbara sonkanni daraaro bikkansanna islanchimmansa lexxitanno gede assino. Duucha woyte daraarote baatto xaginaate hasidhannota ikkiturono Iko Giriini harinshotenni baatto xagissanni hadhanno. Konnirano roore anga daraarote irshi Iko Giriini horonsiratenni gummaamma ikka dandiitino.
Iko Giriini kalaqamunnihu du’namaanchu harishshi gobba giddo e’’onni gobba giddo teknoloojenni loosaminoha ikkasinni taalino waaginni wodani gede afi’rate dandiinanniha ikkanna gobba harishshaho fushshitannota luphiima fulo harinshotenni gatisate dandiissanno yinohu kalaa Kebbede; baxxinohunni harishotenni baattote shamme qolanni ha’rannoha ikkasinni heedhannosi horo lowote. Aanteteno laalcho halashshatenni wo’mante gobbara afantanno loosidhe galtino dagara kalaqamunniha du’namaancho harishsha iillishate loosannota coyi’rino.
Ijaaru safote latishshi wo’mino qooxeessira honse Hektaare baatto aana loosaminohonna hasi’nanni daninni halashsha dandiinanniha ikkasi xawisinnohu kalaa Kebbede; laashshate dhukisino konni bikkinni lophara dandaannota coyi’rino. Aantete laalcho qoqqowubbate laashshatenni loosidhe galtinori kalaqamunni harishsha qooxeessinsanni afi’ra dandiitanno gede assinanni yino. Konnirano balaxote qixxaawo looso loonsanninna halashshinanni base xa’mirinota egensiisino.
Iko Giriini techora iillanno gede maate, jaalunna babbaxxitino mannooti qeechi luphiimaho yaannohu loosu harisaanchi; baxxinohunni isi heeshsho roore yanna adhinota coyi’ranno. Hedo garunni gummaa’mitanno gede gobba giddonna gobbaanni noori batinyu manni qeechansa fultinota qummi asse; hedo lowo yanna, wolqa, woxenna egenno dunnoonnita batinyu manni daafuri ledote gumaati yaanno.
Seyoo bikkinannihu babbaxxitino doogonni ikkinota kayisannohu kalaa Kebbede; hedote deerrinni nooha Iko Giriini techo du’namaancho harishsha yaamamino laalchi hee’ranno gede assa umisenni mitte seyooti yaanno. Ikkeennano Iko Giriini lowohunni fonqolante sa’ino hedo ikkasenni shaaltannokki gede baalunku irko hasidhanno yino.
Luphi yitino gobbayidi soorronni gobbate giddora eessinannihu bushshu harishshi yanna yannatenni xaaddannosi anjenna waagu lexxo loosidhe galtino daga caacceessitannota ikkase ledo amadaminohunni tiro umo dandaate yaannohu kalaa Kebbede; baxxinohunni loosidhe galtinori umonsa kaa’latenni gobbayidinni e’’annoha bushshu harishsha kalaqamu harishshinni riqiwatenna Iko Giriini labbinore kalaqamunniha du’namaancho harishshi laashshaano halashshatenna egensiisatenni baalunku manni tirote biso ikkanno gede huwachishinno.
Iko Giriini gobba giddo laashshinanniha ikkasinni aleenni buru uduunni anje noosikkiha ikkasinni laalcho hasi’nanni bikkinni laashsha dandiinanni. Harishsha worrammihu buru uduunni gobbayidinni e’’annoha ikkasinni kalaqamunniha du’namaancho saamuna worranni jarikaana laashshate dandiisannohu buru uduunni shiqishonna wole coyubba injiituro laashshate dhuki anje diheedhannonke. Kubbaaniyu xaa yannara halashshate looso loosanni nooha ikkanna loosu jeefamiro aganunni lee Miliyoone Leetire kalaqamunniha du’namaancho harishsha laashshate dhuki hee’ranno.
Kubbaaniyu babbaxxitino doogonni haammata dagara loosu kaayyo kalaqa dandiinoha ikkanna umihunni bura uduunne shiqishatenni, laashshatenni, laalcho hirate loosi aana bobbakkino 300 ikkitanno qansootira loosu kaayyo kalaqara dandiino. Uurrinshunni qaxarinonsarinni ledote laalcho hala’ladunni hasi’nanni yannara ledonnire barru loosaasine qaxadhanno.
Dagoomittete yawo fulate widoonni kubbaaniyu gede qarra tirannohanna kalaqamunniha du’namaancho harishsha loosidhe galtinorira shiqisha dandaa hattono loosidhe galtinori aana guma abbate jawaatanni noo kubbaaniya ikkasi coyi’rannohu kalaa Kebbede; dhuka afidhinokki loosidhe galtino dagara harishsha baatooshshiweelo aatenni egensiisannota xawisino. qooxeessaho afantanno dagara gummaamma ikkitano gede qajeelsha aanno. Gobboomu hajubba aana mootimm aassitanno woshshattora rakkino dawaro qolanno.
“loosu kalaqaano duuchanka woyte qarra tirtannoreeti” yaannohu kalaa Kebbede; baalunku qarri ka’’annohu qooxeessunni ikkinota coyi’ranno. Konnirano ilamino qooxeessira Aliyye Shewa qooxeessira maatesi lede qooxeessaho afantannore loosidhe galtino daga qarra huwate tirote ikkanno gede kalaqamunniha du’namaancho harishsha dikkote shiqisha dandiinota coyi’rano. Iko Giriini baalunku dani kaashshira yaano mini giddi daraarora, gati muronna gummate laalora, baalunku gidu daniranna chiginyete horonsira dandiinanni. Laalcho mitte liitirenni hananfe 200 Liitire geeshsha qixxeessine shiqinshanni.
Bakkalcho Ella 22, 2015
