Qiddist Gezaheny
Giwirinnu laalcho buru hee’reennanni gobbayidi dikkora soyantenni qineessine soya woyyaawino miinja gatamarate dandiissannota ammannanni. Mootimma Itophiyaho babbaxxitino basera giwirinnu laalcho qineessinanni paarke gatamartannohu konni korkaatinniiti. Qineessinikkinni gobbayidi dikkora sonkanniri buna, gatinna gummate laalo, malawunna wolootano Gibrinnu laalcho xaa yannara qineessine gobba giddonna gobbayidi gobbuwara shiqisha hanaffino. Konninnino gobba ledonnita gobbayidi soorro afidhanno; ledonniti loosu kaayyono kalaqantanno.
Itophiyu gatamarantinore gibrinnu laalcho qineessinanni paarkuwa laalchonna laalchimma lexxitanno gede, loosidhe galtinori horonsiraanchimma buuxisatenna loosu kaayyo kalaqantano gede assatenni qara qeecha fulanni nooha ikkanna baxxinohunni babbaxxitino kalqete gobbuwanni fultino Investerra gobba e’e loosa dandiitannota hala’lado kaayyo kalaqqanni afantanno. Gobbayidi investerranni ledote gobba giddo laashshaano addi addi handaarrara bobbaha dandiitanno gede waalcho fantino.
Gibrinnu laalcho qineessinanni paarkuwa e’e qineessinoonnire gubrinnu laalchuwa qixeessatenni loosi aana bobbakkino gobba giddo laashshaano mereerinni Bulbulaho gibrinnu laalcho qineessinanni paarke giddo afamannohu ‘’Yaanaabi Shekka Nordik” yinanni Malawi mittoho.
“Yaanaabi Shekka Nordiki Malawi laalchosi jajju annira uyinohonna malawu Yaanaabiho” yaatenni su’misi daafira xawisannohu kubbaaniyu safaanchinna anni kalaa Biniyaam Bulchaho. Kalaa Biniyaami kumunni kiirranni loosidhe galtino dagawiinni laalcho gamba asse ximbiiwaminohanna deerrasi agadhino laalcho gobbayidi dikkora shiqishanni afamanno kubbaaniyaati.
Yaanaabi budillaancho malawo malawate harinsho yannaasincho hayyowa soorrate millisanni nooha daddalu uurrinsha ikkase coyi`rannohu kalaa Biniyaami; uurrinshu gobba giddo yannaasincho malawo malawate harinshonni laashshinanniha malawunna gagu shiqisho kalqoomu dikkote hasatto wonshanno garinni shiqishannota xawisanno.
Kubbaaniyu malawunna gagu laalcho qineessatenni, usuratenna gobbayidi dikkora soyaatenni balaxaancho ikkinota kayisannohu kalaa Biniyaami; konne handaara karsamasira albaanni dartete keeshshinotanna wolootu loosu handaarra aana bobbahe keeshshinota hasaawinonke. Addis Abebu quchumira Merkaatote ilame lophinohu kalaa Biniyaami; dartetenni gobbasinni fulinohu anjenni layinki dirimi rososi jeefisi yannara ikkinota kayisanno. Dartete keeshshinohuno Norweyeteeti. Hakko mare rosatenni ledote shiimu loosinni hanafe umisi loossano loosino.
15 dirrara dartete keeshshino gobba Norweye galagale hige gowaminokki hocco, kaameellanna woloota uduunne gobbayidinni gobba giddora soyaate loosi aana bobbahe keeshshino. Bobbahino loosu handaarinni kalaqantannoti loosu kaayyonna gobbate miinju lopho ajjinota ikkase ammanatenni malawu loosi giddora e’’inota kalaa Biniyaami xawisanno. Ikkollana gobba giddora eessanno laalchi mereerinni hoccoota xaa geeshsha eessanni afamanno.
Babbaxxino laalcho gobba giddora eessatenni gobbaanni Itophiyunniha ikkino laalcho gobbayidi gobbuwa soyaate hedannohu kalaa Biniyaami; daddalosi halashshe loosate Itophiyaho gatamarantinore Gibrinnu laalcho qineessinanni paarkuwa dorshasi assi’rinno. Itophiyu Malawi kalqoomu dikkora heewisamaancho ikke shiqanno gede dandiissate Oromiyu qoqqowira afamanno Bulbula Gibrinnu laalcho qineessinanni paarke giddo malawunna gagu laalcho qineessatenni gobbayidi dikkora shiqishanni afamanno.
“Yaanaabi Shekka Nirdik” yinanni malawi loosu giddora ei yannara IFEDR xaphoomu ministirchi dokter Abiy Ahimedihu maassiise faninota xawisannohu kalaa Biniyaami; Kubbaaniyu lowo hexxo tungoonniha ikkasi xawisanno. Gobbate miinja lossatenna gobba egensiisate widoonni luphiima qeecha fulannotano coyi’ranno. Handaaru haammata loosidhe galtinore beeqqisiisa dandaannoha ikkasi xawise; loosu kaayyo kalaqonnino haammata qansoota beeqqisiisate dandiisannota xawisinno.
“Ximbiiwaminoha Itophiyu malawo gobbayidi dikko giddo mayira diafi’nanni?” yaanno kaiminni konni loosi giddora e’’inota kayisannohu kalaa Biniyaami; Itophiyu Malawi ximbiiwame qixxaawikkinni hatte gede dobbayidi dikkora shiqanni keeshshinota xawise; xaa yannara kayinni malawu ximbiiwame gaguno hattonni addinni qixxaawe gobbayidi dikkora shiqanni afamannota coyi’rino. Konninnino gobba afidhannoti gobbayidi soorro erotenni lexxitanni dagginnota qummi assino.
‘‘Itophiyu Malawi ximbiiwame deerrasi agadhino garinni danchu waaginni hirama dandaanno gedenna gobbayidi dikkora afamanno gede assa dandiinoommohu umi korkaati wodaninni ikkitino hasattonniiti” yaannohu kalaa Biniyaami; noo dhuki mageeshshihoro gobba giddonna gobbayidi dobbuwara noo hasatto ma labbannoro laashshaano ikkitino loosidhe galtino daga ledo xiinxallatenni bande loosu giddora e’noonnita coyi’ranno.
Konni kaiminni loosidhe galtinore horonsiraano assa dandiinanni yitanno muro aana iilline murciraanchimmatenni loosu giddora e’noonnita xawisanno. Maano ikkiro wodaninni ikkitino hasattonni loosate hendiro loosa dandiinannita huwachishinno. Kalaa Biniyaami loosu korkaatinni gobbara harino yannara Itophiyu Malawo shiimu birrinni Barmeellete worre ximbiimbikkinni gobbayidi dikkora hirranna laa’’anno;lawanno garinni konne malawo waajjuullu muxxe waaginni hirtanni horonsiraano ikkitanna laino.
Kunino techo malawo qineesse gobbayidi dikkora soyaate kakkayisinosiha wole korkaata ikkinotano dimaaxino. Loosu giddora easira albaanni lophitino gobbuwa malawo hiitto assite ximbiibbannoronna baxxinore maricho leddannoro xiinxallino. Xiinxallotennino malawo garunni ximbiibbanno maashine hasiissannota buuxe yannaasincho maashine eesse wolootu gede ximbiiwamino malawo gobbayidi dikkora shiqishanni afamanno.
Xaa yannara shiimu waaginni gobbayidi dikkora shiqannoha Malawu laalcho gatisatenni ximbiiwamino malawo woyyaawino waaginni babbaxxitino kalqete gobbuwa shiqishanni afamannohu kalaa Biniyaami; dikkote iillono Jaappaane lede Awuroppunna Ameeriku geeshsha illannota qummi assino. Yaanaabi Shekka Nirdiki Malawi harancho yanna giddo dikkote giddora e’’e heewisamaancho ikka dandiinio.
Itophiyaho babbaxxitino basenni malawo xinqe gamba asse Bulbulaho gibrinnu lalcho qineessinanni paarkera qixxeessannota qummi assinohu kalaa Biniyaami; baalante gobbate kifillanni malawo afi’ranno. Lawishshaho; Guji, Nono, Ilubabor, Masha, Shekka, Bonga, Aliyye gobbate kifilerano hattonni Seqoxaho, Awwinna wolootu malawo malabbanno qooxeessubbanni gamba asse kalaqamu amadosi agadhino garinni ximbiiwe. Giddosi amadino gaganna Baakrteeriya yanaasincho maashine horonsi’re bade coicha gobbayidi gobbuwara hasamanno malawo laashshanni afamannota huwachishinno.
Lophitino gobbuwa harunsitanno deerra harunse hasiissanno maashine horonsire kalqoomu deerrasi agadhinoha Malawu laalcho gobbayidi dikkora shiqishanni afamannota kayisinohu kalaa Biniyaami; malawunni ledote Itophiyu giddo rosamino su’minni Sefef yine woshshinanniha ximbiiwame fulanno ishine qineesse gobbayidi dikkora soyanni afamannota xawisinno.
Gaguno lowo geeshsha hasamannota coyi’rannohu kalaa Biniyaami; ‘’Gagu umisi handaara afi’rino’’ yaanno. Gagu ximbiiwame gobbayidi dikkora shiqasinni babbaxxitinori gobbayidi gobbuwa lowo owaantera hosiisidhanni afantannota kulanno. Lawishshaho; xaginaateho, albu maaskera, qiwaatetenna wolootu hajubbara waajjuullu horonsidhanni afantannota egensiisino.
Awuroppu gobbuwara, Ameerikahonna Jaappaanete malawonna gaga hala’ladunni iillishshanni afantannota qummi assinohu kalaa Biniyaami; wolootta haaruudde dikkote iillo afi’ranni afamannota xawisino. kuri mereerinni Awuroppaho haaruudde gobbuwanna mereerimu soojjaatirano hasamaancho ikkanni dayinota coyi’rino. Konnirano dikko hasate looso hala’ladunni loosino.
Hala’litanni daggino dikkora ikkado laalcho shiqisha dandiinanni gede loosidhe galtinori ledo mittimmatenni loosanni afamannoha ikkanna baxxinohunni loosidhe galtinori yannaasincho kosho afidhannonna laashshitanno gede gobbayidi uurrinshuwa ledo loosanni afamannotaati kalaa Biniyaami xawisinohu.
Kumunni kiirranno loosidhe galtino daga ledo loosannota qummi assinohu kalaa Biniyaami; Yaanaabi Shekka Nordiki Malawo afi’rannohu mittimmate loosi yuniyeenuwa widoonni ikkinota xawisanno. Base basente afantannori mittimmate loosi Yuniyeenna widoonni mitto mittonka loosi’re galinoha irkisatenna harunsatenni hattono qajeelsha aatenni laalchonna laalchimma lexxitanno gede assinanni hee’noonnita xawisanno.
Kalaa Biniyaami xawishshi garinni; mittu mittunku loosi’re galinohuwinni malawo haa’ra dandiinannikkihura Yuniyeennate widoonni malawo gamba assinanni. Xaa yannara Yaanaabi Shekka Nordiki malawo honse Yuniyeenna ledo sumimme kalaqe malawo hidhanni afamanno. Sumimmete gobbaanni babbaxxitino Yuniyeennawiinni malawo adhanno. Mitte mittente Yuniyeene giddo 500-700 geeshsha iillitanno miilla hee’ransanni xaphoomunni kumunni kiirranni loosidhe galtino daga ledo loosanni afamanno.
Malawo malabbe shiqishshannore kumunni kiirrannire loosidhe galtino daga lendanna Bulbulaho gibrinnu laalcho qineessinanni paarke giddo 60 ikkitanno qansootira loosu kaayyo kalaqa dandiinohu kalaa Biniyaami; xaphoomunni kumunni kiirranni qansootira loosu kaayyo kalaqa dandiinotano xawisino.
Kubbaaniyu dagoomittete yawo fulate widoonni malawo malabbanno daga gummaamma ikkitanno gede yannaasincho koshonna qajeelsha aatenni assanno irkonna harunsonni ledote gobbayidi uurrinshuwa ledo ikkatenni addi addi qooxeessubbara afantanno wedellira yannaasincho kosho aate wo’naalanni afamanno. Lame budillaancho diidu kosho afi’rino mittu wedellichira lame yannaasincho kosho lede aatenni roore malawa dandaanno gede assinanni; kunninnino 500-1000 geeshsha ikkitanno wedelli horonsiraano ikkitannota kalaa Biniyaami hasaawinonke.
Itophiyu 100 kume toone malawo malawate dhuka afidhino yaannohu kalaa Biniyaami; Yaanaabi Shekka Nordiki Malawi mitte sa’’aate giddo 1 kume 250 kg malawo qineessate dhuka afi’rinota qummi assanno. Aantete loososi halashshe Soojjaati Afrikira malawunna gummate laalo qineessatenni usuratenna gobba giddonni sa’’e gobbara soyaate balaxaancho ikkate mixo noosita qummi assino.
Bulbula Gibrinnu laalcho qineessinanni paarke noo qooxeessi ledote laalcho laashshate injaannoha ikkasi coyi’rannohu kalaa Biniyaami; qarunni malawonna gaga qineesse gobbayidi dikkora shiqishannohu Yaanaabi Shekka Nordiki Malawi; qooxeessaho hala’ladunni laashshinannita gummate laalo qineesse ledote handaari giddora e’’inota qummi assino.
Isi yaatto garinni qooxeessaho batinyunni afantannore Paappaya, Goranna wolootano gummate laalo loosidhe galtinoriwiinni gamba asse qineesse qixxeessenna usure dikkote shiqishate looso hanafino. Xaa yannara noosi mixono gobba giddo dikkora shiqisha ikkanna aantino lamenna sase dirra giddo gobba giddonni sa’’e qachu gobbuwara shiqishate hedo amade loosanni afamannota qummi assino. Laalchu roore anga ooso horonsidhannoha ikkasinni shotunni daabbote aana buurre intara dandiinanni laalcho ikkinota huwachishanno.
Gummatenni ledote daabbote aana buurranni chokkolaata qixxeessine dikko shiqinshanni hee’noonni yaannohu kalaa Biniyaami; kuni laalchi gobbayidinni e’’anno laalcho riqiwa dandaannoha ikkasi xawisanno. Uyitanno horo haammata ikkitinota kayise; baxxinohunni gobbayidi soorro gatisatenni hattono loosu kaayyo kalaqate widoonni assanno kaa’lo luphiimate yaanno.
Bakkalcho Ella 15, 2015 M.D
