Amsaalu Felleqe
Fayyimmate owaante yaa manchi beetti mancho ikkasinni afi’ra hasiissannosi owaanteeti; yaanno. Fayyimmate owaante wolu garinni xawinsanni woyte mannihimmate owaanteeti yaanno techohu wosinchinke. Konni kaiminni, manchi beetti ayimmanna mayimma bandikkinni aa hasiissanno owaante ikkitinotanna; gargarooshshunnita ikkito wole ragaannino fayyimma bowirtanno gede, hurrennita, gatamarshunnita haranchonna seeda yannarano harunsine owaante ikkito manchi beetti baalaho taalo ikkino garinni shooshanqetenni aa hasiissanno.
Fayyimmate owaante isilanchimma agarantino garinni manchi beettira aa fayyimmate ogeeyyewiinni ikko handaara massagganno bissawiinni agarranni yawo ikkase ammannanni. Kaimunni hanafe qajeelinohu fayyimmate handaarinni seeda yanna loosunna owaantete gade noosihu wosinchinke; dagoomaho hasiissannotinna uynanniti fayyimmate owaante hiikko deerrira iillitinoro yanna yannantenni hashsha ikko barra harunsinanni, la’nanninna towaantanni ha’ra duuchanka woyte hasiissannota ikkase duu’re hedosi woranno.
Ilame lophinohu Sidaamu qoqqowi Booni gaangaawi woradiraati. Dirisi rosoho iilli yannara Bashiiro Uminna Laynki Dirimi Rosi Mine 1ki-8ki kifile geeshsha harunsino. Hakkiinnino, 9ki kifile rososi Arbagoona jawiidi laynki dirimi rosi mine; 10ki-12ki kifile geeshsha kayinni Alatta Wondo jawiidi Laynki Dirimi Rosi Mine harunsi gedensaanni maatrikete fonqolo adhe Arbamincete Fayyimmate Kolleejjenni xagisaanchimmate ogimmanni (Nursing) dipiloomunni maassamino.
Umikki digiresino fayyimmate rosi handaarinni Jimmu Yuniversitenni maassaminoha ikkanna; laynki digiresi kayinni Hawaasi Yuniversitenni xaginaatunna Fayyimmate Sayinse Kolleejjenni maassamino. Wolu garinnino gashshootu handaarinni gobbaydi Yuniversitenni laynki digiresi harunse maassamino.
Qajeelino rosi handaarinnino 1995M.D Arbagoonu woradira Shaafaamo yinanni kilinikera looso hanafino, aantetenni Booni gaangaawi woradi Fayyimmate borro mini ogeessanna laynki, hattono qara borrote mini sooreessano ikke owaatino. Gedensaannino hakkiichonni woradu Paartete borro mini sooreessa hattono woradu gashshaanchono ikke owaatinoha ikkanna qoqqowu tantanora albaanni Sidaami zoone Fayyimmate Biddishshi sooreessano ikke loosino.
Sidaami qoqqowo ikki gedensaanni kayinni Qoqqowu Fayyimmate Biiro Laynki Biirote Sooreessanna Fayyimmate Pirogiraame Handaari Massagaancho ikke xaa geeshsha owaatanni afamanno. Kalaa Belayneh Beqqele yaamamanno. Kalaa Belayneh Beqqele, qajeelinohu ogimmate handaarinni loosino loossanna xaa yannara qoqqowoho fayyimmate handaari owaante halashshinanni dagoomu fayyimma agarsiisatenna keeraanonna laashshaano dagooma kalaqate loonsanni hee’noonni loossa lainohunni xawishsha aanni qixxaawote kifilenke ledo keeshsho assino. Lamalate wosinchinke ledo noonke keeshsho aananno garinni nabbawaanonkera shiqinshoommo.
Bakkalcho:- Sidaamu qoqqowo woloottu qoqqowubbanni heewinsanni woyte xaa yannara rakko ikkitino xisso yine bandoonniti no? Nooro hiittonni gargarranni hee’noonni?
Kalaa Belayneh:- Fayyimma danna diafidhino. Sidaama fayya heedhuro wolowano taraabbanno. Wolewano fayya heedhuro Sidaamira taraabbe daa gattannokkita ikkitino daafira; kalqete gede ikko gobbate gede xa hee’noommo yannara duucha fayya mitiimma ikkitanni leeltanno.
Xaphi assine kalqete gede la’nanni woyte gobbankeno lophitanni noo gobba ikkase kaiminni taraabbanno dhiwanna gobbankera ikkito qoqqowinkerano togoo mitiimmubba heedhanno. Taraabbannota calla ikkitukkinni taraabbanno dhiwannano no. Xa hee’noommo yannarano Sidaami qoqqowo ikke tantamara albaannino ikko qoqqowo ikki kawa hala’lado daga noowa ikkasinni taraabbannonna tarabbannokki dhiwanna daganke giddo lexxitanni dagganni noota ikkite leeltanno.
Wole ragaannino, dano no. Mannu kalaqeenna hattono kalaqamunni dagganno dano no. Fayyano hakko bikkinni kalaqantanno; ba’inotino galagalte higganno fayyano no. Kuri baalu xa hee’noommo yannara manchi beettira fayyimmate mitiimmanna rakko ikka dandiitanno yine bande hakko bikkinni mixi’ne loonsanni hee’noommo.
Xa hee’noommo yannara gobbate gede la’nanni woyte Sidaami qoqqowi hala’lado fayyimmate uurrinshuwanna hala’ladu rosino manni noo qooxeessaati. Wole ragaanni, loonseno iillate lowonta mitiinsitanno yinanni gedee qooxeessubba noowa dikkino.
Konni kaiminni, handaarunni loonse daganke fayyimma agarsiisate injo may noonke yinanni woyte; qooxeessu xeertinyi, ogeeyyetenna uurrinshuwate qixxaawo, mootimmate loosu polise, dagate fayyimma agarantanno gede mootimma hale ikkite assitanni noo millimillo baala irkote. Kuri baala kaima assatenni maa loonsanni hee’noommo yaannoha la’nummoro; hiikko garinni dagoomaho owaante uynanni hee’noommo yaannoha la’’ate wo’naalloommo garaati noohu.
Xa dagate qarrubba hiikko garinniiti tira hasiisannohu? yaannoha xa hee’noommohu loosu gafinkenni seekkine la’noommo. Handaarunni loonsanni dangummo harinshonni tirroonni qarrubba no; tirroonnikki qarrubbano hattonni; kayinni tirranniri mitticho hajo tirriro woleno tira dandaannoha ikka noosi. Istiraateejike massagaanono ikka hasiissanno. Istiraateejike ikkitino hajubbano tirranni hasa hasiisanno kaiminni fayyimmate owaante hayyo seekkine kaajjisha hasiissannota Biirote gede bande hasaamboommo.
Kalqete fayyimmate uurrinsha dagoomu fayyimma agarranna dagoomaho soqqamme guma abbinanni doogo maati? yitannota wortino wodho no. Tenne kalqoomunnita fayyimmate owaante wodho kaima assino garinni laafanna kaajjado waate bande; laafa midaado tirranni hayyo Kalqete Fayyimmate Uurrinsha wortino garinni lee jajjabbanna qara qara ikkitino hajubba bande xaa yannara loonsanni hee’noommo garaati noohu.
Umihunni, fayyimmansa bowirtinore keeraano qansoota; gobbate gede fayyimmate ragaanni noo ajuuja; keeraano; loosoho bobbakkannore; hattono Jireenya buuxisiisa dandiitanno qansoota kalanqe la’’ate yitannote. Fayyimmate handaarinni qoqqowinke gede noo ajuujano tenneeti.
Konne assinanniha ikkiro, umihunni, fayyimmate gashshootu amanyooti maa lawanno? yaaannoho. Fayyimmate gashshootu amanyooti gobbate xa hee’noommo yannara maatetenni hananfe fayyimma agarate. Fayyimmate owaante afi’rate qoosso yineemmo woyte maatete fayyimma agaratenni hanafanno.
Maatete fayyimma agaratenni hananfanniha ikkiro mitticho doogo fayyimmate ekisteenshiine pirogiraameeti. Konni ragaanni, fayyimmate ekisteenshiine pirogiraame kaajjinshanni. Tenne pirogiraame kaajjinshanniha ikkiro tenne hee’noommo yannara gobbanke gede jawa illacha tunge loonsanni hee’noonniti umikki deerrinni fayyimmate owaante uytanno uurrinshubba woy kaajjado ikka noonsa.
Umikki deerri fayyimmate owaante uytanno uurrinshuwa garunni kaajjinshiha ikkiro Awuropu kiiro 2035 garinni baalunku qansichi fayyimma agaranteenna mannu taalo owaante afi’ranno gede assine la’neemmo yineeti ajuuja amande ha’nanni hee’noonnihu. Hattenne buuxisiinseemmoha ikkiro, mitte fayyimmate gashshootu amanyoote wodhote garinni gashsha hasiissanno. Fayyimmate gashshoote wodhote garinni massagate lowo injo no. Umiti, gobbanke Itophiyu, gobbanke massagaano fayyimmate handaarira jawa illacha tugge loossanno gede assinoonni.
Lawishshaho, Qoqqowinke safami yannara qoqqowu pirezidaantichi fayyimmate uurrinshuwa halashshate raganni jawa illacha tugino. Fayyimmate uurrinshuwara hasiisannore wonshinanni gede lowo jiro gaammooni. Amuwunna qaaqquullu fayyimma woyyeessate ragaanni ajanni ajeenna mittu dirinni calla 40 miliyoone ale ikkino woxinni 35 Ambulaansubba hirre bebbeenkoonni. Kuni yaa, gashshitanni noo mootimma fayyimmate handaari loossa massagate jawa illacha tugge loossanni noota leellishannoho. Gobboomu deerrinnino la’niro hattonni jawa illacha tunge loonsanni hee’noonnita la’’a dandiinanni.
Baxxinohunni, qoqqowinke deerrinni fayyimmate handaari loossa kaajjishatenna dagoomaho uynanni owaante massagate loossa hiittoonni gumulantanni no? yaannohunni woraddate, fayyimmate mereershubbara, Hospitaallate hattono xaphi assine la’nanni woyte fayyimmate uurrinshuwa waaxo maricho labbano yaannoha Biironke deerrinni seekkine la’’ate wo’naalloommo.
Fayyimmate handaarinni dagoomaho uynanni owaante taalo ikkino garinni iillishate hasiisiro deerru deerrunkunni xa’mamooshshu noo amanyoote kalanqanni ha’ra hasiissanno. Konni garinni xa’mamooshshu noo amanyoote kalanqanni ha’nummoha ikkiro mitto ragaanni hasi’nannita fayyimmate owaante amanyoote gatamara dandiinannita illacha tunge loonsanni hee’noommo.
Handaarunni deerru deerrunkunni noori albisaano massagaano massagonsa qeecha ikkadimmatenni fultannoha ikkiro; dagate e’ino woyyo garunni fula dandiitanno; tungoonni mixono hasiisanno garinni gumula dandiitanno. Konni bikkinnino, dagoomunniha fayyimmate qarrubba tira dandiisiissanno massago kalaqa hasiissanno yaannohunni jawa illacha tunge loonsanni hee’noonni. Handaarunni xe’nenna laanfe noowa bandanni taashshate looso loonsoonni.
Wole kayinni fayyimmate handaarira nooti mannu wolqa ikkadonna guuta assate. Konni garinni e’ino yawonsa garunni fultanno gedeeta mannu wolqa woy handaaru ogeeyye kalaqatenni ledo amadisiisaminohunni ogeeyyennita ikkadimmansanna xe’nensa bandanna loosu aana heedheennanni xe’nensa wonshidhanno qajeelsha aa; loossate sokko aa; uynoonni sokko gumulamase keena; hattono tenne harinsho giddo ogeeyye xe’nensa wonshidhanni hadhanno gedenna dagate ammanamatenni owaattanno gede assate loossa hala’ladunni loonsanni hee’noommo.
Tini wolqa, yaano fayyimmate ogeeyye annimmatenni aamante dagoomaho soqqamate ragaanni gatto noore taashshinanni ha’nanni hee’noonni. Wole kayinni, dagankera xaggate shiqisho ledo amadisiisaminohunni xaggate anje, owaatamaanote kasseenyi anjenna labbino gungumme noore bande loonsanni hee’noommoha ikkanna; tenne yannara Sidaami gede xaggate anje dino yaa dandiinanni.
Qoqqowoho xaggate hidho ledo amadisiisaminohunni xibbuunni 90% ale ikkino garinni xagga hidha dandiitannore fayyimmate uurrinshubba woraddate gashshootubbannino ikko qoqqowu mootimmanni kaajjinshoonni garaati noohu.
Bakkalcho:- Qoqqowoho xaa yannara fayyimmate uurrinshuwanna owaante hattono iillonna isilanchimma deerra hiittoonni xawisatto?
Kalaa Belayneh:- Fayyimmate iillo ledo amadisiisaminohunni Qoqqowoho xaa yannara xaphoomunni 135 Fayyimmate mereershubba no. Muli yanna giddo maassiinsanniri ledo tini kiiro 148 ikkitanno. 151 fayyimmate keelli no. Tenne yannara mootimmanniti 15 umi dirimi Hospitaalla, Xaphooma Hospitaalla kiirotenni 5 hattono 1 Riferaale Hospitaale xaphoomunni 21 mootimmate Hospitaalla xaa yannara owaante uytanni afantanno. Wole kayinni muli yanna giddo ijaarshu looso hananfoonniti 1 Hospitaale no.
Fayyimmate uurrinshuwa iillonna aantetenni daganke kiironni ledo amadisiinse la’nanni woyte umi dirimi Hospitaalla iillo ragaanni foonqe no. Konni ragaanni leeltino foonqe mootimma yanna yannantenni foonqe tirtanni hadhanni no. Fayyimmate mereershubba la’niro qoqqowu mootimma safantu kawa kiirotenni 13 ikkannoha haaru garinni ijaarsine xe’ne noowa wonshate loonsanni hee’noonni. Isilanchimmate widoonni dagankera tenne yannara babbaxxitinoti fayyimmate dano kalaqantanni noota kaima assatenni qarrubba tirate loonsanni hee’noonni.
Isilanchimma agarate fayyimmate ekisteenshiinenna fayyimmate keellubbanna mereershubbara xaphooma owaantubba uytanno ogeeyyeno gaammanni hee’noonni. Baadiyyete qooxeessubbra fayyimmate ekisteenshiine kaajjinshe ha’nanni hee’noonniha ikkanna; quchummate kayinni fayyimmate gaamo yineenna fayyimate uurrinshuwara calla ikkikkinni mito mitowa daallasu aana goxxe deantino xissamaano hasse iillitannonna awuuttannore fayyimmate ogeeyye qineessine gaamotenni loonsanni loosi danchu garinni ha’ranni no.
Fayyimmate mereershubbano isilanchimma buuxisiissanno hayyo aana illachishshanno garinni massanganni hee’noonni. Hospitaallate ragaannino isilanchimma noose owaante aate widoonni albaanni xaphooma owaante uytannori xaa yannara kayinni handaaru handaarunkunni qajeelino manni dagankera rakko ikkite daggannota taraabbannonna taraabbannokki fayya ledo amadisiisaminohunni qarrubba tirtanno gede assinanni hee’noonni.
Lawishshaho, xaa yannara Hawaasi quchumira Riferaale Hospiataale hundaanni Kaanserete mereersha fanneenna owaante uytanno gede assinanni hee’noonni. Woloottano babbaxxitinota amuwunna qaaqquulleho baxxino garinni hasiissanno owaantubba uynanni gede assinanni he’noonni. Konni gobbaannino, dagoomu qooxeessinsara noo Hospitaallara, baxxinohunnino xaphooma Hospitaallara woyyitino owaante afidhanno gede luphi yitino ogimma afidhino ogeeyye gaammanni hee’noonni.
Bakkalcho:-Taraabbannokki xibbuwa giddonni dagate waagunnino ikko xissotenni hekko kalaqqannoti Mulu xissooti. Konnirano albisa Yirgaalamete Hospitaale widoonni muli barri giddo xagisa hananfannita xawinsoonnina konini ledo amadisiisse awisinke hanni?
Kalaa Belayneh:-Muli yanna giddo taraabbannokki dhiwanna taraabbanno dhiwannanni ledo rabbe dagginoha ikkasenni mitte jawa mitiimma mulu xissooti. Xaa yannara Sidaamano ikko gobbate gede dagoomuno hala’ladunni mulu xissora reqeccaawanno gari kalaqaminohura; hattono dagankehu fayyimmansa towaaxxate budi hasiisanno bikkinni lophinoha ikka hoogasinni, mannu tarabbanno dhibbuwa malaatta afikkinni quuxxote dhibbira reqeccaawanni nooha kaima assatenni Yirgaalamete Hospitaalera mule hayishshinanni mereersha fanate hasiisanno uduunnenna maashine wonshineenna muli yanna giddo dagate owaante uytanno yine agarranni.
Konni gobbaannino, babbaxxitino Hospitaalla woyyitino owaantubba afidhanno gede assinanni hee’noonni. Fayyimmate uurrinshuwa tuqishshi lexxanni ha’ri kiironni dagoomu hee’rannowiinni xeerti’rikkinni qooxeessinsara hasiissannota fayyimmate owaantubba afidhanno gede injo kalanqanni hee’noonni.
Bakkalcho:- Fayyimmate loosi addintanni illachishannohu amuwunna qaaqquullu reyoo ajishate aanaati. Qoqqowu deerrinni amuwunna marqu qaaqquulli reyo ajishate loossa hiittoonni xawisatto?
Kalaa Belayneh:– Mitte gobba woy qooxeessu lophino yine bikkinannihu amuwunna qaaqquullu reyo ajjurooti. Konni ragaanni gobbanke suffinoha lophote timora e’ino sheemaate diru iillikkinni balaxxe gumultino yaa dandiinanni. Amuwu reyo gargarre gatinsannitinna gargarre gatinsannikkiti no. Sidaami giddono ikkiro amuwu reyo xaano no. Ikkollana, wolootta qoqqowubbanni heewinsiro amuwu reyo qoqqowinkera lowohunni ajjanni daggino.
Qoqowoho xaa yannara xibbuunni 90% ale ikkitanno fayimmate mereershubbara godowii noo amuwi daye fooliishshi’ranno; ilate albaanni noo owaante afi’rannowa kalanqoonni. Qaaqquullunna amuwu reyo ajishate maatete damboowishshi horo jawa qeecha afi’rino. Sidaami gede la’nummoro xaa yannara xaphooma maatete damboowishshi loosi xibbuunni 90% ale iillino.
Kunino, amuwu reyo xibbuunni 30% hattono marqu qaaqquulli reyo xibbuunni 20% xeisanno. Handaaru uurrinshuwano isilanchimma afidhino owaantubba dagoomaho uytanno garinni loonsanni hee’noonniha ikkirono; xaano amuwu reyo mixote garinni ajishate didandiinoonni.
Mitte amano ilate korkaatinni reya dinose; mittu qaaqqino ilamanni hee’renni owaantete mitiimmanninna afa hoongetenni reyaa dinosi yaannohunni amandoommo mixo kaajjinshe sufino garinni loosa hasiissannonkeri baca loossa agartannonke.
Bakkalcho:- Woxu wolqa anjenni hasiissannota xaginaatu owaante afi’rate dandiitannokki qansoota hiikko garinni irkinsanni hee’noonni?
Kalaa Belayneh:- Fayyimmate owaante baalunku qansootira taalo ikkino garinni uynannite. Xa hee’noommo yannarano buxichu woy woxu wolqa anje noosihu minesi gatannokki gede; loosi’re uurrinshunni eo afi’rannokki mannira dagooma hanqaffino fayyimmate wowenni owaante uynanni hee’noonni. Baata dandaannohu bikkisinni baatanno gede qeechineenna owaante afi’ranno gede assinanni hee’noonni.
Wole ragaanni kayinni, baaxxate wolqa noonsakkiri wowete miilla ikkitanno gede assatenni woradunna qoqqowu mootimma woxu fulonsa baattanno gede assinanni irkinsanniiti hee’noonnihu. Xaa yannara Sidaami giddo noota fayyimmate uurrinshuwa la’niro barru giddo dagge owaante afidhannori mereerinni xibbuunni 90% ikkannori dagooma hanqaffino fayyimmate wowe miila ikkitino mannaati. Ikkollana, tenne owaante ragaanni wowete miila ikkanno gede dagoomaho huwanyootu aana loonsanniri bacuri no.
Bakkalcho:- Ledonke assootto keeshshora qixxaawote kifilenke su’minni galateemmo.
Kalaa Belayneh:– Anino galateemmo.
Bakkalcho Ella 15, 2015 M.D
