Qiddist Gezaheny
Hala’lado maate giddo 6kiha ikke ilamino. Baadiyyete heeshsho baca leellishshannote hige. Buxima anjenni baca leellishshinosi; hexxo mursiisannori doogosi aana bati’rirono uwe digatino; roorenkanni uwinowiinni ganga’ne wolqa lexxe ka’’ate gobbaanni. Heeshshosi giddo xaaddannosi mitiimmubba hexxo mursiissannota ikkitukkinni rosiisse sa’inosi. Qaaqqimmate giddoonni maatete amaale macciishshano techora iillishshinosita dideino.
Angasira mitturi nookkiha ammanate ledo albillitte ajuujasi alba qole xeertise la’’anno woyte mitte mereerima kilinike giddo doktorootu, nersootunna kaimu womaashshi leellannosi. Halchosi hasatto calla ikkite digattino; addanko techo ammanatenni alba qole laino kilinikeno ikkito ogeeyye halchote calla digattino. Kiirotenni amadino ogeeyye erotenni xaa yannara hundasiinni afantanno. Hasattosi ammanatenna sharrote ledo ledante guma laalte techo umisinni sa’’e dagoomaho gatanno gede dandiissinosi. Sidaamu qoqqowi Lakkote quchumira afantanno Rihobooti mereerima kilinike anni kalaa Eeliyaas Shittayehu.
Ilamasinna lophosi Sidaamu qoqqowi ofollonna daa’’attote base ikkino Hawaasi quchuminni 64 KM xeertinyi aana afamanno Alatta wondi woradiraati. Dirisi fidalla kiirate iilli woyteno ilamino qooxeessira Gidiwotenna Shaichu olluubbara afantanno umi dirimi rosi minnara e’’e rosinoha ikkanna layinkinna jawiidi dirimi rosono Alatta wondi quchumira afamanno jawiidi layinki diriminna qixxaawote rosi mine harunsino.
Aanteteno 12 gobboomu fonqolo adhe ikkado guma afi’rasinni Addis Ababu Yuniversitera fayyimmate rosi golinni Nersingete ogimma qajeelino. Nersingete roso Dipoloomunni jeefise fulihu gedensaanni Wodiidi Oomo Zoone giddo afamanno Daasenech Nyangatoomi yinanni qooxeessira umisi hasattonni xa’mire gaamame lamu diri geeshsha loosihu gedensaanni rosu kaayyo afi’re Hawaasi Yuniversitera digiretenni roso hanafino;hakkiichinnino dagoomu fayyimma rosu golinni hawaasi Yuniversitenni Digiresi adhihu gedensaanni addi addi korkaatinni Wodiidi Oomo zoone galagale higikkinni hakkonni Hawaasa gaamame gatino.
Kalaa Eeliyaasi techo iillino deerrira maatesi qeechi luphiima ikkinota dimaaxino;baxxinohunni annisi amaalenna huuccatto.”Techo hee’ranni noommohu anni’ya ajuujaati. Albillittete heeshsho’ya anni’ya misiletenni worino garinni kuneeti laoommo. May hee’rella la’’a anni’ya” yaanni annisi isira ajuujino ajuuja hindiiddotenni xawisanno.
‘’Ani ilame lophoommohu baadiyye ikkasinni maate ooso yannatenni rosu mine eessate kakkaooshshinsa ajinoha ikkirono, anni’ya kayinni rosunni soorrameemmonna lopheemmo gede amaaletenni, huuccattotenni lowo geeshsha daafurino. Ama’yano hattonni. Anni’ya techo lubbote hee’re iilloommo deerra laoommero tashshi yaannoenkanni; kayinni di ikkino. Techo ani itanni noommohuno anni’ya buddeenaati” yaatenni maatesi irko xawisanno. “Coyinke aana anni’ya ane calla ikkikkinni roduuwi’yano rosu gobbaanni ikkitannokki gede rosinohu uwe gatannokkita seekke kulanni suwise lossinonke. Anninke ane ledo 12 ooso ilino; baalunku rosunni soorramanna lopha dandiineemmo gede dandaamisi bikkinni kulannonkenkanni.
Insa ninkera assitino coyi kulle difullanniho; Hatte yannara insa lowo baatooshshe baata hooggoommero techo ani konni garinni diwoshshameemmonkanni. Ninke mine oosono hala’lite ilantino daafira buxicho maate ooso ikkankenni hasi’ni yannara sagale afi’ra didandiinanni yaannohu kalaa Eeliyaasi; techo hatti yanna dhagge ikkite sa’urono anninke qeechi kayinni coyi’ne xawisa dandiinanniha di ikkino yaatenni annisi daafira lede kayisanno.
Kalaa Eeliyaasi anje lophosi gara lainohunni shiimare kayisanni; “Anera xaa yannara wolu manni gede kuwaasete baxilli dinoe; korkaatuno anje wolu oosichi gede kuwaase ga’ne,findiriiqe dilophoommo. Wole agurreenna fano yanna nafa dinoe” yaatenni xawisanno. Togo yinohuno boco yanna rosanni boco yanna maatesi kaa’late barri looso loosannota kulinonke. Soodimaro 11:00 sa’’aatenni fule wolqate looso loose shiima saante afi’re amasi irkisanno. Togo assannohuno annisi callu loose abbanno saante ikkitannokkihura maatesi e’’otenni kaa’late ikkinota coyi’ranno.
Konne calla di ikkino yaanno kalaa Eeliyaasi; Hoteellate ledo egenname ayyaannate yannara Haqale mure ayyaanu barra soodihunni lame sa’’aate geeshsha baalante Hoteellara haqale iillishanno; hattenne hirino saantenni maatesira sagale hire e’’annotano dimaaxinonke. Konne calla ikkikkinni woleno babbaxxino garinni jaalla’ya ledo gaamotenni looso loosanni hattono shiimaaddareno dadda’lanni maate’yara saante abbatenni kaa’leemmo. Togo assa’yanni maate’ya lowo geeshsha galattannoe. Kore baalare ikkeemmo woyte kayinni albillitte rosunni jawa deerra iilleemmota hedanniiti yaanni techo saino doogo woloottaho roso ikkitara kuneeti yee reqecci asse kulinonke.
Techoohu seyoote wosinchinke hattenne qarrunna buximate yannara albillitte ajuujasi daafira kulanni; mitte yannara rosisira qoteho addi addi coye yaano, Abukaado, Buna, Lukkuwanna wolereno daddala hanafinoha ikkanna;konni kaiminni hanafino daddalo halashshate hedo galtannosi. Mitte yannara xaadinosi coyi kayinni daddalunna Eeliyaasi hegerera baxxitanno gede assinno.
Kunino Eeliyaasi loose gamba assi’rinno birra mitturi gatikkinni mulqamanno. Kuni Eeliyaasira lowo geeshsha kaajjado coyeeti. Hattenne buximate yannara ite galate yee hanafino daddalinni afi’rino woxi angasinni adhamanno woyte heedhara dandiitanno macciishshamme shota di ikkitino. Konninnino lowo geeshsha dadillatenna hexxo murasinni kainohunni layinkimeeshsho daddale manna ikkannokkita umisira kulinota hasaawinonke.
Hakko barrinni kayise Eeliyaasi layinkita daddalu looso disufino. Korkaatuno wole daddalo haaro asse hanafate hediro nafa kaimaho ikkanno woxi angasira dino. Xa konni gedensaanni baatooshshiweelo afi’rara dandaannore hedanno woyte rosu doorshu nookki coye ikkasi ammananno. Tenne yannara mittu wodaninni hedosi mitte assi’re roso rosa hanafanno.
Konni garinni hanafino rosinni gedeno fayyimmate ogimma giddora e’’e xaa yannara dagoomasi owaatanni afamanno. Hatte yannara isi digresi loosino dagoomu fayyimma handaari roore anga xagisaanchimmate loosantenni aleenni addi addi basera mootoo’mate kaayyo hala’litannoha ikkirono, isi kayinni ogimmatenni loosa doorshasi assire lame diro loosihu gedensaanni umisinni Kilinike fa’ne loosa hanafanno.
Xaa yannarano “Rihobooti mereerima kilinike” yaamantino kilinikenna xagichu mine lakkote quchumira fa’ne dagate xaginaatu owaante aanni afamanno. Kalaa Eeliyaasi Bakkalcho Gaazeexi qixxaawote kifile ledo assino hasaawinni coyi’ranni; ; Xaa yannara wedellu jawiidi rosu uurrinshuwanni babbaxxitino ogimmanni qajeelte fulte ikkituta ikkite mootimmate mine qaxarama hasidhanno. Kuni busha ikka hoogirono danchumma kayinni ajjinote.
Ikka noosihunna baalunku afara hasi’reemmo coyi wedellu mootimmate mine e’’ate ikkikkinni mootimmate mininni fulate sharrama noonsa. Baalunku mannira halcheemmori konneeti. Ani mootimmate mininni fulate qarru barrira yee maaxoommoha 28 kume birra baateeti fuloommohu. Korkaatuno digre’ya mootimma rosiissinoehura woyi owaantetenni woyi baatooshshunni mootimmate asale’ya qola nooehura yaate. Layinkihuno umi’ya kilinike fa’nate fajjo hasiissanno’’e.
Tini harinsho mootimmate mininni fulate lowo baatooshsheeti yee adheemmo. Aleenni kayisummonte gede xaa yannara mannu mootimmate mine qaxaramate seeriweelu garinni noosiha hiranno, lowo woxe baaxxanno; kuni co’ontanni sorote. Kowiicho wodanchitinara hasi’reemmori , duuchunku daddalaano ikkona yaa’ya di ikkino; korkaatuno daddalu umisi dandoonna egenno hasi’rannoha ikkinohura. Kayinnilla mootimmate mine calla loonsummokkinni yine meessaneete huxxa dihasiissanno. Yannatenni hasattonke hasi’ne harunsa roorenkanni horonsi’raancho assitanno.
Ani tenne yanna geeshsha qaxarame loosanni noommoha ikkoommero heeshsho’yanni ikkaduri hee’rannoeha dilawannoe; kayinnilla yannate injiinokki akati giddo hee’renni mudhe fula’yanni umi’yanni sa’’e wolootaho loosu kaayyo kalaqoommo. Techo ane woroonni 30 ikkitannori addi addi fayyimmate ogeeyyenna irkisaano loosaasine afantanno. Meessinni loosanna mootimmate mine qaxaramme loosa heewisiinsannire di ikkitino. Manchu beetti kakkaooshshunna dandoo heedhusiro umisi looso loosiro woyyannota kalaa Eeliyaasi lede huwachishanno.
Ledoteno albillitte ajuujasi lainohunni xawisanni; “Sidaamu jironna ooso dikiiranno” yee hanafanno. Umo hanafote xawise saummohe buximanni wo’munni wo’ma fuloommo yaa dandeemmo. Konni gedensano buxima sirchi’ya sirchi aana daggannokki gedeeti mixo’ya. Konnirano looso looseemmo. Kuni loosi ogimmatenni loonsanniha ikkino daafira bati’nanni ha’nanniha ikkinnina anjanniha di ikkino; maganuno kaa’lannoeta ammaneemmo.
Xaa yannara Rihobooti mereerima kilinike giddo wo’ma giddoyidi xisso xaginaate, ilshiishate owaante, labballo qaaqquulle ofoshshiishanna woleno xaphooma xaginaatu owaante uyinannita xawisinonkehu kalaa Eeliyaasi; duucha yannara buuxo assidhe ka’e xagicho hidhate dhuki hoogannonsari xaaddannosita kule hoongu assannota ane gobbaanni naqaashe nookki daafira qarraminohu Rohobooti Mereerima kilinike daye xagisi’rikkinni ha’rannokki gede danchummate loosonna irkisano ane wiinni baxxitannokki hajooti yiino.
Tenne hedosi duu’rate “Ani konni ka’a buxeemmohu qarraminoha kaa’loommokki barraati; buxichu busarchu hidhe xagisi’ra hooge hare lubbami barraati” yaanno. Ninkeno konne basete leelline buunxoommoha ikkanna; “Eeliyaasi Qarraataamu anna” yitanni naqqassinori dihooggino. “Hasatto, ammananna sharro heedhuro woyyaawino mancho ikkatenni hoolannori dino” Tini yaatto Heeshshosi massagooti. Tini sasenti ledosi kalaqantino ayimmasiiti.
Ninkeno kalaa Eeliyaasi heeshshote massago garaho yine ammanatenni hasattotenni calla afi’nanniri nookkitanna ikkannota ammanne hasiissanno sharro assiniro kalaqaanchuno kaa’latenni badhera higanokkita buuxinsammo’nera banxeemmo. Keerunni!
Bakkalcho Onkoleessa 10, 2015 M.D
