Kalqenkera afantanno kakkachuullinna “ane hedo calla” yitanno hallanyooti manna shaatenni mixonsanna hedonsa duhisiisate wo`naallo assitanno. Tini wolquwa konne assitannohu hedonsa polotikunninna hedote sharronni qeela dandiitannokkita hattono polotiku dikkonni adhamooshshunna waagu noosikkita huwattannohuraati.
Hedote batinyimma eltote. Baca hedo heedhanno woyte woyyinoha doodhate kaayyo aanno. Woyyitino hedo qole gobbanna daga jiroonsitanno; keerenna ga`labbo dirrisate dandiissanno. Hedote batinyimma duqqate hasira hooga kayinni bunshetenna gibbote doogo ikkinohura keeru hoongira korkaata ikkatenni daganna gobba qarru aana tuganno. Kakkachimma gotti yitanno gedeno kaayyo aanno.
Hiikko garinnino hedo hedotenni ikkinnina wolqatenninna shootenni gumulsate wo`naala gara dikkitino. Hedo hedotenni qeelate qole egennono busulleno hayyono xa`manno. Egenno, busullenna hayyo hoogguro hedo wolqatenni duhisiisate wo`naallo assinannihura adhinanni qafono shoo ikkitannohura shetto duuchunkura iillitanno. Konni daafira tenne hunotenna kakkachimmate doogo effira hasiisanno. Korkaatuno hedote badooshshe wolqatenni tirate wo`naala woy gumula bunshete ikkinnina tiro dinose. Manna urdetenni shaa dandiinirono hedonna mixo kayinni dishaanno. Hedonna mixo hedotenninna mixotenni qeela hoongiro qole qeelamaanchu shiiho.
Sa`u lamalara hedo hedotenni qeela hoogginori qodhitino kakkachuulli jireenyu paarte Amaaru qoqqowi sinu borro mini sooreessa kalaa Girma Yeshixila aliyye Shewa zoone baxxino darga Menz Guaas yinanni qooxeessira loosoho millisanni noo yannara gawajjo iillishshe lubbo xoqoltino.
Xaphoomu ministirchi dokiter Abiy Ahmed saysino dadillu sokkanni “Babbadooshshe qajeeltino doogonni tira bude ikkino sanira, hedotenni baxxinkeha baala urdetenni ammansiisate ka“a kakkachimmate birxichaati. Ilame lophinowa, ninkenni baxxitino hedo heda dinosi yite ammantanno kakkachuulli gumultino saalsiissanno shoonna kakkachimma yannatenni sharramme huna hoongummoro mimmito gudate iillishannonketa buuxisannoho” yiino.
Mittu manchita lubbo xoqolatenni manchunnita hedonna mixo hunanna qeela dandiinannikkita; xaa yannara babbadooshshe hasaawunninna malamatenni tirranni akatinna amanyooti hee`reenna wolqatenni hedonna mixo duhisiisate assinanni wo`naallo kakkachimmatenna bunshete assoote ikkinota buuxisannoho. Hiitte yannarano hedonsanna mixonsa wolqatenni duhisiisate wo`naaltanno wolqubba mamooteno ikkiro dagitte adhamooshshi dinonsa.
Kakkachuullu wolqubba hedote aliidimmara hedotenni sharramate doodhantenni roore urdetenni manna shaa busullete gede adhitino. Ikkolla ikkinnina kuni assooti insa qeelama buuxisannoho ikkinnina; seeru aliidimma buuxantinonna hedote batinyimma ayirrisantanno gobba uurrisate hananfoonni wo`naalshanna hodho uurrisa didandiitanno. Korkaatuno shitannohu mannaho ikkinnina gobba reekkissanno hedonna mixo dikkinona. Addintanni konni sanira togoo laooshshi diloosanno. Albillichono diloosanno.
Xa hee`noommo 21ki sanira babbadooshshe hasaawunninna amaalammetenni tira dandiinanna urde tirote furcho gede horonsi`ra hexxo noosikkita leellishannoho. Konni albaannino kakkachuullu wolqubba muraancho doogonni billoonye amadate gongo`mishshinokki kinchi dino. Manna shaa doorsha assi`ransa kayinni hedonsa daganniwa adhamooshshu noosikkita buuxisate gobbaanni horo diheedhannosi.
Kuri kakkachuullunna bushuuddu wolqubba qajeeltino doogonni polotiku harinshonsa gumulsa dandiitannokkirenna aye woyteno kiphonna gaance kalaqatenni ajandansa gumulsiisate urde kayissanno yannate polotiku qajeellenni qarrubbansa hasaawunni tidhate dhuki noonsakki; duuchu dagoomi mitteenni hee`ranno Itophiya gottimmatenni dirrisatenna mittimma diigate sharrantanno gobbate diinnaati. Hedotenni baxxino mancho hedotenni sharrame, laooshshunni baxxinoha laooshshunni sharramme hasaawanna roortannota woyyitannota gobbatenna dagate guma laaltanno hedo halashshanna kaajjisha dandiinanni ayirrado ikkinoha manchi beetto shaate geeshsha haransa qeelamansaati buuxissannohu.
Kalaa Girma aana gumulantino shoo gobbankera leeltanni noo kakkachimmanna bunshete laooshshenna laooshshunni burqitanno bunshete assootubba luphiima jawajjo giddora eessitankera dandiitannotano leellishannoho. Xaphooma manna shaa ikkinnina hedonna illacha shaa didandiinanni!
Bakkalcho Dotteessa 26, 2015 M.D Hamuse
