Abrahaam Saamueel
Baadiyyete olliinni kae gobboomunna kalqete deerrinni dodanshotenni macca Atileetichaati. Qoleno Kaaliiqasi baxannoho; waajjannoho. Konnira lawannona, Kaaliiqino dihuninosina techo geeshsha guffa baala saysannasi lubbotenni abbinosi. Kuni macca Atileetichi sa’u muli barrubbara dhaggesinna sayisino doogo xawisannoha maxaafa borreesse nabbawaanote kuneetina yee shiqishino. Maxaafasino, “Jifamino kaajjille” yaanno uminni borreessino.
Togo yaano jifote giddoonni kaajjillu; kaajjillu giddoonni qeelle noota leellishannoho. Kuni Atileetichi su`ma gobboommunna kalqete deerrinni macca`ne qorri assitukkinni digatannona konne bareedanna janna Sidaamu giddo mu’rinoha Bakkalcho Gaazeexi seyoote gafira wosincho assine shiqinshoommo. Ki`neno seekkitine dhaggesi nabbabbine guma adhitinanni yine agarreemmo. Su’masi Xibbuu Roorricha Atileeti Belayne Deensamo yaamamanno. Ilame lophinohu, albi woshshattonni Sidaamu Awuraajjira, Borrichu Worada, Yaanaase Arke Olliiraati. Boode yanna annisi wole irshu baatto halashi`rara yee alba hee`rannowiinni Yaanaase Arkenni Shabbadiini Worada Diiramo Afaraaru olliira abbeennasi hakko hee`ra hanaffu. Lophosino wolootu baadiyyete ooso gedeete.
Kuni Xibbuu Roorrichi Atileeti Belayne Deensamo, anjesiinni haammata guffa saino. Amiweello ikke lophino. Rososino 13 diriiniti hanafinohu. 1967M.D qooxeesssira hakkonni hanafi. Rososi 7km xeerti`ranno rosi mine rosanni saino. Rosono rosanni techora iillishinosi isporteno hanfino. Roso Diiramo Boccosi, Midire Gannatete, Lakkotenna Yirgaalamete Quchumira 1ki-9ki kifile geeshsha rosino. Hakkonni gedensaanni rosu mini Lekkate kowaase gaamo godo’laancho assine doorreenna rosu mine riqiwe woradu deerrinni godo`leno saino. Worada riqiwe godo`latenni haammata yannara duucha rosu minna qeeltinotano hasaawino.
Xibbuu Roorrichi Atileeti Belayne Deensamo roso rosanni hee`re Lekkate kaase godo`lanna lekkate hiiqqamme iillitusi. Hakko goxinowa here ga`a iilla hasiissannosi ajuuja xawissino hedo daggeennasi Kaaliiqa huucci`rino; Kaaliiqino huuccattosi macciishshe lekkasi dhaawisi. Hakkiinni hanafe rososi sufe Lekkate Kowaase godo`le gatturono wole ispoorte widira wodanasi qoli. Rosiisaanchisi, “Ispoorte Lekkate kowaase calla dikkitino” yee wole dodanshote ispoorte wo`naalanno gede kulisi. 100, 800, 1500m dodanshote heewo noohura heewisama dandaatto yee kulisi. Konnira, dodanshote ispoorte rosu mine hee`re hanafinota qaagiissino. Xibbuu Roorrichi Belayne Deensamo, rosu mine riqibbe heewisantanno rosaano ledo 800m, 1000m,na 500m dodate millimmo hanafino; heewisame umihanna laynkiha, sayikkiha ikkanni qeele saino.
Rosu minna ledo noosi heewonni borreessiisino guma kaima assine woraddatenna Awuraajjaho doorame heewisamanni gumaamo ikke sainotano buuxisino. Hakkono rososi rosanni hee`re dodanshote heewo rosu mine riqiwe duucha yanna heewisamino. Konni gedensaanni Gobboomu Itophiyu Gawarete Mittimma heewora Sidaami Awuraajja riqiwe 1974M.D heewisamate filamino. Konni albaanni dodannohu 800m na 1500 meetire ikkanna; tini heewo dagguta 10,000 meetirena bocu maaratoonera heewisamara borreesaminota qummeessino. 10, kumiranna bocu maaratoonera lamente heewonni heewisame umiha fulino. Qoleno wirro woradasi riqiwe Awuraajjaho heewisame 8 woradi xaadinowa laynkiha fulino.
Addis Ababaho Itophiyaho baalante qooxeessuwanni filante daggino heewisamaano ledo Taaxeqi Olu Baycho yine woshshinanniwa isino afamino. Hakko baycho konni albaanni su`munni calla afino Atileetoota Shaambelli Biqila, Maammo Wolde, Mirutsi Yifxerinna woloottano xaadate kaayyono afi`rino. Kunino lowo hagiirre kalaqinosi. Umi yannara Itophiya yaannoha tuutta uddidhe doddannore daa’’ata isira jawa hagiirre kalaqqinosi. Sidaamu Awuraajja riqiwe 10,000 6kiha, bocu maaratoonera 5kiha ikke fulino. Hakiinni haammata heewo lekkasira koatte nookkiha carete doogoranna kolishsho asfaaltera dode qeelino. Gedensaanni 1976M.D Addis Ababa daate korkaata ikkinosihu Federaalete Poolise qixirete egensiishsha fushshiteenna heewisame sa’’aasiiti. Addis Ababa dayi gedensaanni Lagadaadi pooliisete qajeelshu minira massinoonnisi. Lagadaadi
Poolisete qajeelshi mereersha 6 agani geeshsha qajeele 1976M.D maassame konni quchunikura gaamame loosino.Addis Ababu istaadiyeemera 10,000 meetire xeertinyinni heewisame 3kiha fulino. Konne dancha guma borreesiisasinni gobba isi aana hexxo assitu; qolteno Tonnu Roorricha assite mootoonsitusi. Lagadaad Poolisete qajeelshi mereershinni fule Addis Ababu Quchumi Poolise miila ikke qaxarami. Loosono mite yee Kaazaanchisi hanafino.
Ikkollana, isi ispoortete heewonni borreessiisino guminni Poolisete looso wo`munni wo`ma agure ispoortete widira higanno gede assinisi. 10,000meetirenna bocu maaratoonera abbino guma la`ne Poolisete Gobboomu Ispoortete heewora doorreenna (Omedila) yinanni kilawera 1977M.D einota hasaawino. Konni gedensaanni Abbebe Biqilihunna Omeedilu qaaggote maraatoone qixxeessinoonnita wo`ma 42km heewo 300 heewisamaano mereerinni 13kiha ikke fulino. Konne guma seekkite buuxxinori qajeelshaano Omeedilunni Itophiyu Gobboomu ispootete gaamora dooramanno gede assitusi. Konni gedensaanni Belayne, Jaapaane Tookiyo ha`re kalqete kibirewosene hiiqqino macca Atileetichi Porchugaalete qansichi Kaarloosi Loopeezi ledo heewo hanfi. Dodansho hanafe 30km geeshsha iilli yannara goo’ro amaddusi. Angannire afi`rannohu uynoonni kiironni borreessinoonni daafira afi`ra didandiino.
Agannore hasi`ranni hee`reenna, badheenni shoolu dagge iillitusi. Isino anga uyikkinni ledonsa doda hanafi. Jeefote mittu Taanzaaniyu Atileetchi ledo heewo iibbishe heewisami. Ku`u alba rosinonte gede iso balaxe istaadiyeeme umiha ikke e’’e fulino. Belayne kayinni 2kiha ikke 2 saatenna 8 xiqqeessini qeela dandiino. Abbebe Mokkoniinihu 3kiha ikke qeelino. 2 saatenna 8 xiqqeessi Itophiyu kibire wosene ikke borreesami. Tini heewo Belaynera waalcho qoleno afamishsha uytinosi. Hakkiinni heewosi sufe Rooterdaame Hoolaandete 1978M.D lamu Itophiyu heewisamaano callootu woloota hunte hadhe Abbebe umkiha; Belayne layinkiha ikke heewo qeelino. Hakkinni sufe 1978M.D Moskote xaano massaganni keeshshi gedensaanni 2 saatenna 14 xiqqessinni umiha ikke fulino.
Tini sasenti Tookiyooti, Rooterdaamennitinna Moskote heewo Belayne gobboomuninna kalqetenni maccaha assitinosi. Belayne Deensamohu konni gedensanni Hiywoti Kabbadite ledo baxille hanafe minaannanna minaama ikkitu. Mine kalaqiri gedensaanni uurrisino rososi wirro 9ki hanafe kifilenni hashsha rosate borreessame rosa hanafi. 9ki-12ki geeshsha Ayyeri Xeenahonna 4 kiilora Miniliiki Rosi mine jeefisino. Hakko Rosanni heer`e xaano wirro Rooterdaame Hoolaande heewote ha`re heewisame 2 saatenna 12 xiqqeessinni umiha ikke qeelino.
4kiti Afiriku Shaampiyoone xaano dagguta doorame Keeniyaho ha`re umiha ikke fulino. Chaynu gobbarano heewisame beeqqi gedensaanni shiimare xissamino daafira hakko gumaamo ikkikkinni gatino. Hakkiinni sufe umisi mini noosikki daafira woxe gamba asse Kotebe qoxeessira mine hidhi. Hakkono boode yanna keeshshe mooraano qarrissuta Boole mare hidhe hee’ra hanafino. Jaapaanete Fokaakaho xaano heewo nootera ha`re ikkado millimillo assinokki daafira ontikkiha ikke fulino.
Konni gedensaanni xaano Rooterdaamete heewo nootera harara albaanni alba borreessiisino guma la`ne Xibbuu Roorricha assine mootoonsinoonnisi.. Belayne konne xibbuu roorrichimmate suusa adhi gedensaanni konni ka`a qeelate calla ikkikkinni kibirewosene hiiqqe dayeemmo yee qaale e’’e 23 dirira amadante keeshshitino riikeerde hiiqqe 2 saatenna 06 xiqqeessinninna 50 lipheessinni Rooterdaamete umiha fulino. Abbebe Biqilihu riikeerde wirro Itophiyu angara qolino. Porchugaalete qansichi Kaarloosi Lopeezita kibire wosene hiiqqe umisita assi’rino. Konni daafiraati bayra qaaqqosi albi su`ma soorre Kibirewosen yee su’minohu.
Wole barra wirro Jaapaane Fokaakaho heewisame massaganni harinoha nafa ikkiro, e`nanni waalcho so`re umiha fula hasiissannasi laynkiha fulino. 1981M.D. xaano hakko Jaapaante heewisame 2 saatenna 8 xiqqeessinni umiha fulino. Wole barrano Jaapaanete heewisame 3ki deerra amade qeelino. Marro xaano Jaapaanete qixxeessinoonni heewora 2 saatenna 11 xiqqeessinni umiha fulino. Hakkiini sufe xaano Beejingete, Tuuretenna Morokote heewisame dancha guma abbino.
Belayne Deensamohu duucha yannara heewisame jawa baraarsha adhino; gobbasihanna Sidaamu su`ma gotti assino. Konni gedensaanni iso dureessaho yite jaddo loossanno jaddaasini 50 kume abba hoogittoro atenna maatekki shineemmo yite waajjishiishshu gedensaanni bomba minisi aana tugge maatesinna iso shite hooggeenna huucci`ranno Kaaliiqi bombunni gatisinosi.
Minesi bomba ollinkunni Itophiyaho noosi heeshsho agure Ameerika ha`re hee`ra hanafino. Hakko mare looso mite yee garaajete mine agaraancho ikke qaxarame loosino. Kuni bareedu su`masi Ginesete Maxaafira borreesiisino. Rooterdaamete calla shoole hige qeelino.
Rooterdaamete Maraatoonete nugusa assine duucha baycho su`misinni su`minonni. Bareedu Atileetichi 7 hige umiha, 3 hige layinkiha, 3 hige sayikkiha ikke qeelino. Xaphoomunni baara wido heewisame 13 meedaaliya qeelino. Xibbuu Roorrichi Atileeti Belayne, 20 diri Ameerikaho keeshshi gedensaanni xaa yannara Itophiya dayee dagasi ledo xaadanni no. Konni Atileetichira seeda diro halchineemmo. Keerunni!
Bakkalcho Dotteessa 26, 2015 M.D Hamuse
