Qiddist Gezaheny
12 diri albaanni safote kincho tungoonniti bayiriidi Abbayi kofatto gatamarshi Itophiyu daganninna baxillaano kaajjado irkonni 90 anga xibbuunni ale iilla dandiitino. Garanko Itophiyu techora iillinohu baalunkuri injiinoha ikkeenna ikkinokkiti addaho.
Techo barri geeshsha kofattote aana xaaddanni keeshshitino mitiimma jawaatturono dagase kaajjado uurrinshanninna mootimmase murci’raanchimmanni qarra baala sa’ne techora iillinoonni. Baxxinohunni Gibitsete widoonnino ikko Itophiyu lopho hasidhannokki woloottu gobbayidi gobbuwanna uurrinshuwa widoonni worrannita hiittenne guffa sa’ne techora iilla dandiinoonni.
Konni gedensaannino kofatto gatamarante jeefanta geeshsha mitiimma hooggannokki daafira rosantino murci’raanchimmanni sa’nannita ammannanni. Konnirano batinye Itophiyu dagawa kofatto kofatto calla ikkasenni sa’e lowo tiro afidhinoha ikkanna, naaxxilleno, caabbichono hurbaateno ikka hanaffino.
110 Miliyoone ali daga afidhino Itophiyi tenne bayira kofatto la’annohuno ikko agadhitannohu kayinni lowo quqquxonni ikkasinni safote kincho worroonni barra babbaxxitino qixxaawonni ayirrissanno; ayirrissannino keeshshitino. Itophiyu Pireesete Uurrinshano kofattonniha 12ki diro lainohunni noo akata bayirridi Itophiyu hiddaasete kofatto dagate beeqqo qineesso borro mini qara Dayirekitere Dr. Aregaaawi Berihehu ledo assitino hasaawa tenne lamala Gaazeexinkera niwaawete shiqinshoommo.
Bakkalcho:- Soorrote albaanni bayiriidi Abbayi kofatto aana leeltanno mitiimmubba ma labbanno?
Dr. Aregaawi:- Tenne kofatto hendanni woyte lowo mitiimma xaaddannoti addaho; hananfoonnihuno lowo qarrinni ledooti. Abbayi laga konfe owaantete hosiisate hendoonnihu techo ikkikkinni Atse H/Sillaase albaanni ikkinoti anfoonnite. Ikkollana lowo xeertinye hara didandiinoonni.
Gurchunni Atse H/Sillaase lowo xeertinye hara dandiinonkanni. Togo yinanni woyte darga xiinxallisiisatenna ogeeyyete leellishate geeshsha looso loosiisino. Ikkirono hatte yannara dhuku nookki daafira mamirano iilla didandiinoonni.
Hattono Dargete yannarano konne looso loosate hendoonninkanni. Ikkollana wolqate hajo ikkeenna hara didandiinoonni. Kofatto Yaadiginni hanafante techo 12ki diro amaddino yaate. Yannate hananfoonnihuno uminke sharronni, jironni, egennonninna wolqanni loonseemmo yitanno hedonniiti. Kofattote wolu poletiku laooshshi noonkanni.
Hatte yannara hendoonnihu sumimmete hoonge qiissanno yitanno hedono amadinonkanni. Hattono ikkeenna kofatto hananfi; yannate noo paarlaami hakkeeshshi baajeette xa’mitanno pirojekite kaajjishshukkinni mulla hananfanni gede assini. Daga kayinni kofatto lowo geeshsha hasidhannohura irkonsa loosunni leellishshu. Borrote mini loosaasinennino dagate ayyaana amadde ka’inohura loosu aana hossara dandiitino.
Kofattote aana noota giddoyidi xiiwo fula dandiinoonni. Womaashshu dhukano ikko egennote hajo fula dandiinoonni. Yaadigi yannara haammata foonqe noonkanni. Baxxinohunni mussinnu ledo amadisiisaminohunni baino coyi nooti ayeerano maaxantino hajo di ikkitino. Gedenso kayinni soorro harunsine baxxinohunni Dr. Abiy Ahimedi widoonni soorro daggara dandiitino. Xaphoomu ministirchi tenne kofatto aana luphiima qeecha fulino. Illacha uyinoonnihura noo foonqeno taashshi’nara dandiinoonni. Kuni ikkasinni dagano xiibbanninna kaa’looshshuno sufanni dayinohura techora iillinara dandiinoommo.
Gobbayidi xiiwo kayinni Gibitsenna Gibitsete dukkisaano ikkitanna; kofatto gufisate assitinokkiri dino yaa dandiinanni. Kofatto gufisate duuchu garinni wo’naaltino. Waajjishiishatenni hanaffe agawo tunganni gede assiisate geeshsha iillitino. Baxxinohunni kalqoomu kaa’laano uurrinshuwa hi’naancho harinshonni Itophiyu aana kayisiisatenni hanaffe lowo geeshsha daafurtino. Konni gobbaanni olu wolqanni dannanke sa’e e’’atenna kofattono diigate gobbayidi wolquwa ledo ikkatenni wo’naaltino.
Insara badheenni gama Arawetenna Awuropu wolquwa no; hattono Ameeriku mootimmano no. Wole widoonni kalqete baanke mixote deerrinni wolootaho assitannonte gede Itophiyano kaa’la hasiissannase dikaa’litino. Anfinte gede kalqete baanke badhera gattino gobbuwa mereerima deerra dagganno gede kaa’lo assa balaxote mixoseeti. Ikkollana hatto assate hasatto dinose. Mitte saante nafa uyitara dibaxxino. Konnirano kuri labbinori batinye gobbayidi xiiwo no yaa dandiinanni.
Ikkeenna Itophiyu daga konne baala qarra dandiite hinko ga’midhe kofattote assa hasiissannonsa irko assatenni beeqqitino. Qaaqquullunni kayisse geerru geeshsha kaa’lo assatenni kofatto xa iillitino deerra iilla dandiitino. Konnira kofattote sayikki doyicho waa garunni wonshine shoolki doyichora reekkammeemmo yanna aana iillino. Hattono lame maashinnanni sase maashinewa Elektirikete wolqa kalanqeemmo akati kalaqamino. Konnira Abbayi kofatto badhera higgannokki, gufisantannokkinna umose gargadhitannota ikkitino.
Bakkalcho:- Soorrote wolqa xiiwo qeelte fulate hadhino doogonna leellishshino murci’raanchimma hiittoonni xawinsanni?
Dr. Aregaawi:- Yaadigi yanna xiiwo haammatate. Kuri giddonni mitte poletiku xiiwooti. Yaadigi mootimma giddo mussinnunni wo’mitinotinna fugganno mootimma noohura fuga gibbannoti batinye wolqa noonkanni. Ani hatte yannara gobbaanni hee’reemmohura Yaadigi giwate geeshsha kofattote gatamarshi aana lowo beeqqo dinoo’’enkanni. Kayinnilla batinye gibbo noota qaageemmo. Yaadigi kai gedensaanni qiiddino irko wirro ka’ara dadiitino.
Soorrote gedensaanni kakkaooshshu lexxeenna kofattote assinanni irko luphi yiino deerra iillitanni daggino. Xaphoomunni xa tenne kofatto dancha illenni la’’annokkihu Itophiyu qansichi no yaa didandeemmo. Baalunku danchummatenni la’’anno kofattooti. Kofatto qeelantenna jeefante, Elektirike kalaqante gobbanke qansooti heeshsho soorranteenna la’’a hasidhannokki daga dino. Konni daafira kofattote aana gibbo kayissanno wolqa dino yaa dandiinanni.
Bakkalcho;- Kofattote gatamarsha rahotenni jeefisate gatamarshu qooxeessira noo kakkaooshshe hiittoonni xawinsanni?
Dr. Aregaawi:- Kofattote aana noo kakkooshshinna hakko qooxeessira noo daga kofattote dancha macciishshamme noonsa. Korkaatuno kofatto noo qooxeessira heedhanno daga basetenni ka’u yannara wirro qolle uurrinsoonninsa. Qoteho noo safote latishshi loossa heedhanno gede assine mixotenni loonsoonni. Konnirano tenneeti yinanni gibbo nooha dilawannoe.
Korkaatuno leeltannoti roore anga irkotenkanni. Miteekke gamunnino ikkiro yaaddo heedhurono basete ikkado adawu wolqa, ikkado gargarooshshunna Federaalete polise wolqa noo daafira yaaddo tenneeti yinannita di ikkitino. Kofattote aanano xaaddanno mitiimma nooha dilawannoe. Dagganno mitiimmano dino.
Bakkalcho:- Kofatto meessi wolqanni gatamarantanni nooha ikkase ledo amadaminohunni wo’manti daga gatamarshaho assitanni noo kaa’lo albiwiinni ma labbanno?
Dr. Aregaawi:- Daga kofattote assitanni noo irko maala’lisanno garinni yanna yannatenni lexxitanni daggino. Xaa geeshsha noo harinshonni daga assitanno kaa’lo hendanni woyte daga 17 Biliyoone birri ale kaa’lo assitinno. Tini kaa’lono Boonde hidhatenni, “8100 A” harancho borrote sokkanni assinanni irkonninna hattono gagasoho wodhinanni Piinenni afi’noonnite. Irko xaano suffe afantanno; diru dirunkunnino lexxitanni dagginote.
Lawishshaho; anga bilbilinni ‘8100 A” aana assinanniti shiimaadda irko woy assinanni fulooti. Ikkirono konni woxe gamba assate loosi aana assinanni irko aganu aganunni lexxitanni daggino. Konni daafira mittu agani giddo 12 Miliyoone birri geeshsha gamba assinanni. Konninnino dagate beeqqo techo geeshsha lexxitanni no.
Daga togoo gobbate gatamarshira hosanno loosira garunni kaa’lantanno. Daga gobbansa baxatenni aleenni heedhanni noo akkimale heeshshonni rahotenni fula hasidhanno. Konnirano “Tini kofatto hananfoommo loosooti; jeefisa noonke; gobbanke lopha noose” yaanno ayyaaninni irko kaajjishshe suffino ikkinnina irko assatenni badhera di higgino. Baxxinohunni lophitino yinanni gobbuwa qotira diramate agaramannonsa baala fulate qixxaabbinoreeti yaa dandiinanni.
Bakkalcho:- Muli yannanni Gibitse Abbayi kofatto hajo Arawete Liige uurrinshu illacha ikkitanno gede assiissino; tini harinsho Afriku qarrira Afriku tiro yitanno mixo xiibbannote; Gibitse togoo illacha worase abbitanno xiiwo heedhanno?
Dr. Aregaawi:- Gibitse ninke aana ka’’a hanaffinohu di techooti. Konni alba 640 M.D Kaaleebiuu gashshooti yannara duumu baari widoonni dagge horritino. Ikkollana, higginohu qeelanteeti. Hatte yannanni kayisse Itophiyaho goxxe diegentino. Ajuujansa kayinni Abbayi amadate. Xaano konne illachansa gumu’late sharronsa siffe afantanno.
Konni daafira tenne lamala giddo hajo Arawete Liigewa massa kunni albi illachinsa ledo amadantannote. Togooti akkala halchonsa sa’ino halchonsa ledo amadantanno. Kuni akati albillitteno hee’ranno. Korkaatuno insa hasatto Abbayi qaccetenni qaccete geeshsha amadde Sinayi halalla latisa, Israeelete waa hira, Arawete waa hira, Sawudi Arabiyu halalla wayinni wonshate. Konni daafira wo’manka woyte sharronsa suffanno ikkinnina digoxxanno.
Xa kayinni Arawete liigenni daansa Afriku mittimma babbadatenna hajo Afriku mittimmanni fushshate hedatenniiti. Korkaatuno babbaxxitinori Arawete gobbuwa Afriku gobbuwa ledo xaadooshshu noonsa. Mittu wolunni woyyanno xaadoshshi noonsa. Konne xaadooshshe hiiqqite e’’atenni Afriku mittimma daafursateeti. Xaa yannara anfinte gede muli yannanni Piritoriyaho la’nummo garinni mittimma Afriku qarra Afrikaho yaanno uminni qarra tirtanni afantanno.
Ameerikunna Awuropu widoonni wo’naaltu; kayinnilla heddinori di ikkinonsa. Konni daafira xa goofimarchu wo’naalshansa Arawete widoonni assitino. Arawe kayinni kofattonke aana eessaansari dino. Ninke Arawete nadaaje uurrisa woyi xorshinannikki gede assa didandiineemmo; di assinoommono. Hatto assineemmo korkaatino dino. Konni daafira ninke wayi aana insa eessannonsari di hee’ranno. Ninke waano ikko bushsha seera harunsine hasi’noommo garinni horonsi’ra dandiineemmo. Xaa geeshshano ninke laanfe ikkinnina ayino hoolankera didandaanno.
Garanko albinni hananfe Gibitsete hasatto anfoommo. Xaa geeshsha dandiinummo garinni waanke horonsi’ra hooganke ninke laanfeeti. Isinni ane lao garinni, Gibitse kaasa xa’mira noonke yee hedeemmo. Insa waankenna bushshanke seeda dirrara adhitanni keeshshitino. Insa afi’noommo bushshanna waanke wodaninsa gede gawalo nookkiha adhite latissino laalchinni gobbayidi dikko afidhanni no.
Babbaxxitino kalqete goobbuwa Burtukaane, Mango,Zayitenna wolereno sokkanno; kuni baalu ninke bushshinna wayinni laashshinoonni laalchooti. Ninke jironni gobbayidi soorro wodaninsa gede afidhino. Kuni baalu ninke assinammora dandiineemmohonkanni. Kayinnilla waanke konfe wodani gede horonsi’ra didandiinoommo. Konni daafira mitto widoonni ninke laanfenna cee’maati yee hedeemmo.
Bakkalcho:- Abbayi kofatto tayixe 12ki diro amaddino. Daga tenne kofattora assitino kaa’lo luphiima ikkitinoti anfoonnite; konni gedensaanni dagatewiinni mayi agaramanno?
Dr. Aregaawi:- Daga wodaninni beeqqitanni afantanno; tini gobbanke lata noose; buximatenna shettotenni fula noose yite dandaaminsare assitanni afantanno; assitinono. Daga shettotenni fultannoti mitte furcho tenne kofattooti yite millissanni noohu hasattonsanniiti. Baalunku tenne kofatto aana sumudasi worara sharro assanni no; konneno barru barrunkunni la’nanni hee’noommo.
Garanko! Sumudansa wodaninni ikkitino hasattonni kakka’e wortanni afantanno. Ani tenne kofatto aana sumuda’ya woroommo yitanno hasattonna macciishshamme jawate. Tini macciishshamme kayinni gobba giddonna gobbayidi gobbuwarano ikkiro noote.
Dhuku hoonginninna loosu batinyinni gobbayidita garunni qineessa didandiinoommo; xa kayinni tenne hala’ladunni sufisiisate wo’naallanni afammeemmo. Wo’manta gobbaanni heedhanno qansoota mittoonsatenna qinaabbe kaa’liitanno gede assate amandoommo mixo no; tenne mixo gumulsate loonsanni hee’noommo. Shiima aganna gedensaanni wirro kayinse millinseemmo.
Gobbayidi gobbuwara kayinni xaggeeffachishanno coyi Itophiyu baxillaano assitanno kaa’lo no. konni giddo kayinni waajjuullunna koliidu Isiyu qansooti no. kuri Itophiyu qansoota seekkite affinohura “Itophiyu miicamino; loosamanni noori suwashsho di ikkino” yaatenni Itophiyaho irko assitanno. Gibtsete harinsho gara di ikkitino yitannori haammatu gobbayidi qansooti noohura insa xaadisate wo’naallanni hee’noommo.
Halaale coyi’rate xaa geeshsha ninke aleenni kaa’litannonkerinna halantannori no yaa dandiinanni. Baxxinohunni ninke aleenni huluullante noo halaale egensiisate borreessitannorinna yekkeerantannori no. Babbaxxitino jajjabba ba’rera ninke gede ikkite yekkeerantannonkeri no. Insa qineessate sharro assinanni hee’noommo. Konni daafira tenne baala sharro illachi kofatto konne deerra iillishshino yaa dandiinanni. Konne deerra iillasi kayinni hajo gooffino yaa di ikkino. Elektirikete wolqa kalaqa hanafoonni.
Togo ikkiro daga xawaabba afidhanno. 80 anga xibbuunni ale ikkitanno daganke Elektirikete xawaabba diafidhanno. Togo yaa hundi wari harinshonni xa qaafa didandiinanni. Baalanka coye Elektiriketenni loonsanni yanna aanaati hee’noommohu yaa dandiinanni. Togo yinanni woyte kayinni irshunni hananfe Faabriku geeshsha noo loosi Elektirikete wolqa xa’mannoho. Konnirano hakko deerra iillinanni gede gatino looso mitteenni jeefisa noonke.
Konninni ledote kayinni kofatto lolahu abbanno shaafinninna ishininni gawajjantannokkinna seeda diro afidhanno gede hattono waayi hasi’nanni bikkinni du’namanno gede qooxeessa dubbunni diwa agarantannonke. Daga tenne hajo aana xaa geeshsha beeqqitanni afantanno. Xa Abbayi laayyo aana noo daga qooxeessa agaratenni beeqqitanno. Baxxinohunni qooxeessa dubbunni diwate beeqqo assitanno. Kofatto lolahu haa’re massanno ishininna shaafinni agara umisenni mitto looso ikkitinohura konni aana loosa hasiissanno.
Bakkalcho:- Oottonke hala’ladu xawishshira wodaninni galanteemmo.
Dr. Aregaawi:- Anino galateemmo.
Bakkalcho Badheessa 28, 2015 M.D Hamuse
