Saihu sasu diri kawa soorrote giddo afantannoti gobbanke mootimmanna dagate halammenni babbaxxitinota latishshunna danchu gashshooti loossa hanafante gumulantanni no; xe’neno heedhuro. Gobbankera dagatenni ammanamooshshe afidhino mootimma safi’rateno Ella 14/2013M.Dra harinsoonnihu 6kihu xaphoomu doorshi konni albaanni harinsoonni doorshuwanni akatisino harinshosino baxxitino garinni hanafame gumulamino. Dagankeno latishshunna adassote woyyaanbera assitanni noo beeqqo ledo doorshaho hasidhinohura huuro aatenni gobbankera dimokiraasete harinshora agarranninsa qeecha fultino garanna labbanno yannate hajubba lainohunni Sidaamu dagoomu qoqqowi mootimmate xaadooshshi biiro sooreessa ikinohu kalaa Filiphoos Naahomihu ledo Bakkalcho gaazeexi assino keeshsho aananno garinni shiqinshoommo. Dancha nabbawate yanna!
Bakkalcho:- Xaphi yino garinni tayxe harinsihu gobboomunna qoqqowu doorshi Sidaamu dagoomu qoqqowu deerriinni hiittoonni hanafame gumulami?
Kalaa Filiphoos:- Gobbankera harinsoonni doorsha ninke calla ikkinummokkinni laihu baalunku farci’ranno garinni lowo geeshsha daga ammantinohanna dimokiraasaawe ikkinoha, adassono agaramino doorshaati. Addintanni Itophiyimma qeeltino doorshaati. Kuni doorshi xaphoomunni gobbanke gedeno, Sidaami gedeno lowo geesshsha ammanamooshshu noosi doorsha assine fulloonniho yee adheemo.
Bakkalcho:- Tayxe doorsha albaanni gobbankera harinsoonni doorshuwanni baxxinoha assannosiri no yite adhatto?
Kalaa Filiphoos:- Bashsho ammanamooshshu nookki doorshaati ka’ne assinanni sa’noonnihu. Sa’u doorshuwa harinsanni yannara dagate huuro mooranna yawaawula leeltanno. Hettisamaano paartuwa fugate assooti leellanno. Lowo geeshsha coicha ikkinokki doorshu harinshooti leellannohu. Konni dirinni harinsoonni doorshi kayinni mitte hoolamano nookkiha daga hasidhinohanna woyyannoe yitinoha ammantino doorshaati assite sa’noonnihuna kuni doorshi albihunni baxxinoho yeeti umi’yanni adha dandeemmohu.
Bakkalcho:- Konni doorshinni Itophiyimma qeeltino yaa tirose maati? Tenne gobboomitte hedonni xawisate hendoonniri maati?
Kalaa Filiphoos:- Tini yaa gobbanke xa hee’noommo yanna giddo lamu babbaxxino jifo giddo noo yannaati. Hakkuno umikkihunni haaroo’mate kofatto looso gudate harinsho aana gobbaydi gobbuwa Itophiyu tenne gobboomitte pirojekte ikkitinota haaroo’mate kofatto guddannokki gede giddoonninna gobbaannino angansa wortanni hekko kalaqqanni noo yanna giddooti hee’noommohu. Wolu garinni ninke qasiisotenni xaandeemmo gobbuwano ninkera danchu laooshshsi noonsakki yanna giddooti hee’noommohu.
Layinkimeeshsho rakko meessire labbanni amate unuuna ga’mitannori gedeeri lawishshaho HWHT nna labbannori tenne gobba sa’u 27 dirrarra hasidhu gede anga micciirte gashshsitu gedensaanni kadote gashshsootensa effidhe gibbino daganke assitino millimillonni biilloonyinsanni ka’u kawa biilloonye hoongummontenni tenne gobbano cancinshanni hunneemmo; ninke hoongummoro gobba tini diigantanno yitanno raginni gobbankera ola kayissanna xaa geeshshano co’o yinokkirichi noota baalunku anfoommotena; konne lamunku qarrisino coy giddo heedheeti gobbanke higaawe mootimma safi’rate doorsha harissinohu.
Albaanni Koviidi-19 fayya taraawo hala’litu yannarano doorsha harinsanni yanna seedinsoonniti xawoho. Xa kayinni doorsha harisa umisenni wolu doorshi nookki hajo ikkite leeltino. Doorsha harinsanniha ikkiro kayinni tini lamenti jajjabba jifo ille fushshite agadhitinote yaate. Tenne lamente qarrubba giddono hee’ne gobbankera doorsha assa hasiissanno; harinsanni doorshino Itophiyu qeelannoho yineeti hananfoonnihu. Kunino yaa Itophiyu doodhinohu massagannoho yaate. Albaanni sayinsiha ontenka doorsha anfoommo hiittoonni assinanni dagate ammanamooshshi nookkiha sa’noonni gara. Kuni 6ki doorshi kayinni daga doodhitinoha ikkannonna qeeltannotino paarte ikkitukkinni qeeltinoti Itophiyu dagaati. Doodhinohuno qeelinohu Itophiyaho. Konne ikkino daafira Itophiyu qeelino yaa ayino anga worinokki garinni daga umisenni doodhitinoha ikkino daafiraati Itophiyu qeelino yinannihu.
Xaa yanna gobbanke mootimma massaganni afamannohu ayirradu xaphoomu ministerichi wo’ma woyte kayisannonte gede konni diri giddo Itophiya qeelannoha assanno doorsha harinseemmo yaanno woyte mitte xiiwono nookkiha; biilloonyu aana keeshshate yineenna daga ammantinokki garinni qeelloommona yaate dagate huuro awaawura nookkiha; Itophiyu sayisi’rino gumulo ayirritanno dirooti ikka noosihu yineeti illacha tunge loonsoonnihu. Tini hedono gafa gantino. Xa hee’noommo yanna giddo doorshu ledo amadaminohunni mitte gibbon, cancuno baxxinori kalaqaminorino dino. Daganke lawinonsaha doodhitino. Doorshu boorde xaphooma ikkinoha doorshu guma xawissannoti noo gede heedheenanni xa noo harinshonni la’’ate dandiinoommohu Itophiyu doodhino; doodheno qeelino. Qeeltinotino Itophiyu daga ikkinohuraati; Itophiyu qeelino yinannihu.
Bakkalcho:- Itophiyu qeelanno gede Sidaami dagoomu qoqqowi deerrinni fulloonni qeecha hiittoonni xawisatto?
Kalaa Filiphoosi:- Sidaamu dagoomu qoqqowi mootimma qoqqowunni tanatanantinohu muli yanna giddooti. Kuni qoqqowi xaa yannara albaanni noo qoqqowubba xawissanno garinni Itophiyu giddo umikkihono 10kihono. Kunino yaa tonnenti qoqqowubba xaaddanno woyte Sidaami qoqqowo umikkihono tonnikkihono yineeti woshshineemmohu yitanniiti xawissannohu. Togono yitannohu albaanni noo qoqqowubba baalante mereerinni loosunni, adassotenni, babbaxxitino latishshu loossanni, Itophiyaho assinanniti dagatenna gobbate mittimmanna latishshu loossa millimillo baalantera Sidaamu dagoomu qoqqowi mootimma beeqqose umikkite yiteeti adhitannohu. Tenne yitannorino wolootu la’annokereeti. 10kkiho yinannihuno Federeeshiinete amaale mine Itophiyu 10ki qoqqowooti yine woshshinanniha ikkino daafiraati. Sidaamu dagoomu qoqqowi xaphoomunni leellannohu togoo laooshshinniiti.
Tenne giddo hee’reenna doorsha harinsi yannara qoqqowu wolootu dannunni xaandanni qoqqowubba ledono ba’re kalanqeenna hasaanbanni halamme loonsanni sa’noonni. Qoqqowinke qaru quchumirano ikko qoqqowoho baalante qooxeessuwara mittuno adassote qarri kalaqamannokki gede Sidaamino umisi keeraanchimma agadhe Itophiyaho hale ikkanno gede assate loossaati kaajjinshe loonsoonnihu.
Doorsha harisate albaannino balaxote doorshu qixxaawo loossa loonsoonni. Balaxote doorshi loossa qoqqowu deerrinni komite uurrinseenna yanna yannantenni keennanni loonsoonni garaati noohu. Doorshu barra loonsannireno addinni mixi’noonni. Doorshaho huuro uyini gedensaanni heedhanno loossano baxxinohunni dagate mashalaqqete xe’ne heedhannokki gede babbaxxitinota tuqu xaadooshshuwa horonsi’ne dagate xaadooshshinna miidiyu komite uurrinseenna baalante dagate tantano geeshsha dirrite loossanno gede assinoonni.
Woleno adassote komite uurrinseenna mittowano halaalaancho ikkinokkinna dagate keeraanchimmanna ga’labbo booreessatenni daganke qarru giddo tugganno ikkito kalaqantannokki gede mule uurrite harunsitanninna gargarate loosono la’annonsa bissa ledo halamne loonsanni sa’noonni.
Sayikkitino loossate hasiisannore wonshitannoti lojistikete komite uurrinseenna doorshu harinsho loossa garunni fulatenni bilchaatunna mitturino canco kalaqannori nookki garinni Sidaamu qoqqowino 6kiha xaphooma doorsha garunni doodhe fulino garaati noohu. Konninnino qoqqqowinke mootimma gobbate assitino kaa’lo jawate.
Bakkalcho:- Albillichono qoqqowu daga ikkito gobbankera baalanti daga hasiissanno mashalaqqe afidhann latishshunna danchu gashshooti loossanni agarranninsa qeecha fultanno gede qoqqowu deerrinni tuqu xaadooshshuwa hiittoonni massanganni hee’noonni?
Kalaa Filiphoos:- Tuqu xaadooshshi uurrinshuwa dagate illetenna maccate. Shoolkiti mootimmate wolqaatino yinanni. Konni deerrinni jawaata tuqu xaadooshshuwa loossa loosa hasiissanno. Konnira lame coyeeti loonsannihu. Umikkihu tuqu xaadooshshuwa umonsa ikkadimma noonsare assate; layinkihu kayinni tuqu xaadooshshuwa tantanate. Sidaamahono xaa geeshsha umisiha ikkinoha jawaata tuqu xaadooshshi uurrinsha tantanate hende loonsanni hee’noonni. Xa hee’noommo deerrinni kayinni qoqqowu giddo afantanno miidiyubba hanqafatenni dagankera mashalaqqete xe’ne kalaqantannokki gede assate mittimmatenni qinaanbe loosate massanganni hee’noommo.
Xaa geeshsha hee’noommo harinsho giddono manna latishshahonna mittimmate kakkayisate, sumiimmete qarrubba heedhannokki gede assate loossano jawu garinniiti loonsanni hee’noonnihu.
Anfinte gede Itophiyu Pireesete Uurrinshara tayixe dirinni Sidaamu afiinni attamo hananfoonnihu ‘’Bakkalcho’’ yaamamanno gaazeexino setti settita qoqqowo, gobbatenna kalqete ikkannore borrotenni dagankera iillishshanni no; tinino mitte attamote miidiyi uurrinshaati yineeti adha dandiineemmohu.
Layinkimeeshshihunnino Sidaamu Miidiyu Neeti worke dagankera mashalaqqe iillishate looso jawu garinni loossanniiti afantannohu. Sidaamu televizhiineno lamalate giddo Maakisanyo, Hamusenna Qidaamete barra sase saate horonsidhe dagankera sayissanni noo mashalaqqe addintanni naandanninna jawaatte sufa hasiissannote. Raadoonete ragaannino Bansi FM, Shaashamannete FM nna Irgaalamete afantannoti Sidaamu raadooneno daganke mashalaqqetenni xeertidhannokki gede assate ragaannino jawa qeechaati fultanni noohu.
Konni gobbaannino baalunku angara afamannohu dijitaale miidiyi yaano Feesibuuketenni, Telegiraametenni, Insatagiraametenna Yutuubetenni daganke babbaxxitino mashalaqqe afidhanno gede assinanniiti hee’noommohu. Qoqqowinkera xaa yannara Telegiraamenna Feesibuuke jawu garinni horonsi’ratenni mashalaqqe sayinsanniiti hee’noommohu. Eeli geeshsha nooti mootimmate taqqano tenne lamenta dijitaale miidiyubba horonsidhanni mitte mittenta millimillo dagankera iillishshanno gede assinanni hee’noonni garaati noohu.
Bakkalcho:- Gobbanke harissa doorshi gobbankera kipho kalaqantannohanna halaalaancho di-ikkannoho yitanni su’ma hunate wo’naaltanni keeshshiture gobbaydi miidiyubba hiittoonni keenitto?
Kalaa Filiphoos:- Gobbaydi gobbuwa umikkihunni gobba micciirte gashshatenna hasidhu gede hajajjaraati hasidhannohu. Ninke buximate giddo keeshshinummoro insa kayinni horonsidhanninna ninke insa anga la’nanni hee’neemmo gedeeti jawa hasattonsa. Hasattonsa baala Itophiyaho kaajjadonna umose dandiitino mootimma kalaqantannokkinna buximatenni fultino daga heedhannokki gedeeti. Kayinnilla Itophiya xaa yannara massagganni noo mootimma umose dandiitinotenna hasidhu gede angase micciirte gashshatenna soqqate hasidhannorira angase uyitinokkita ikkitinohura kuri gobbuwa babbaxxitino hekko kalaqqanniiti afantannohu. Anfinte gede gobbanke harissara ka’ino doorsha halaalaanchonna keeraancho di’ikkannoho yitanni Awuroppu mittimma dange dila’neemmo; doorshuno ikka dinosi yitanniiti keeshshitinohu. Kayinnilla doorrannihu gobbankera; doorshuno Itophiyu daga doodhitannoha ikkinohuraati doorsha harinsoonnihu.
Hakkonni gedensaannino Itophiyu giddo afantannoti Siivikete maamarranna gobbayidinnino doorsha la’annori dagge towaatte hallanya uurrinshuwano doorshu harinsho towaatte la’ino. Miidiyubbansano Aljeziirunna wolootuno baasu dagge doorshu harinsho la’urono kayinnilla insa hasidhino garinni ikkikkinni doorshu danchummatenni, coicha ikke halaalaanchonna dagatenni ammanamooshshu nooha ikkeeti gumulaminohu. Insa bushu su’minni kayisate hasidhurono hasattonsa wo’ma hoogginota affuti doorshu dimokiraasaawete yitanni odeessitannaati macciishshatenna la’’ate dandiinoommohu. Konni doorshinni gobbaydi miidiyubba gobbanke su’ma hunate hasidhanno hasatto wo’ma hooggeenna Itophiyu hasatto kayinni wo’miteennaati la’’ate dandiinoommohu.
Sidaami yaattonni ‘’Anna itino moyichi beettono itara kajjeelanno’’ yinanninte gede albinkunni Itophiya buximate giddo keeshshiishshunte gede xaano 21ki sanira afantanno ilamanna mootimmankeno bi’ree gede hasidhu gede assite anga qiqqishshe gashshsitara hasidhanno wolquwa hasattonsa diwo’mitino. Doorshu Itophiyu daga qeeltinoho; dhaggete doorshaati.
Bakkalcho:- Doorshu gedensaanni albilichono latishshahonna keereho hattono hanafantino pirojektuwara qoqqowu daga beeqqaanchimma buuxisiisate mootimma hiittoonni loossanno yine agarranni?
Kalaa Filiphoos:- Gobbanke xaa yannara soorrote giddooti noohu. Albaanni hanafanturono hakkiichonni uurrite gattinoti latishshu pirojektuwa harancho yanna giddo loosante goofatenni dagoomaho horo uyitanno gede gobboomunna qoqqowubbate mootimma deerrinnino kaajjado massago assinanna xaa yannara pirojektuwa rake gooffanno harinshooti la’nanni hee’noommohu.
Haaro pirojektuwano bi’ree gede hanafanturono woxeno, wolqano yannano itte ba’annota ikkitukkinni harancho yanna giddo loosanteenna dagoomu horonsi’ranno gedeeti assinanni afammannihu. Lawishshahono Addis Ababaho, wolootu qoqqowubbarano ikko nike Sidaamu qoqqowira loonsanni hee’noonni pirojektuwano la’’a dandiinanni; konni diri giddono jawa loosooti loonsanni hee’noonnihu.
Harinsoonni doorshiha xaphooma guma doorshu boorde faajje assitannoti noo gedeenni heedheena; tini xa noo mootimma doorshunni qeelte mootimma safidhe gobba gashshate kaayyo afidhuro mootimmate deerrinni kuni jawaate ha’ranno yitannoti heedhannoe. Doorsha ikkiro daga doodhitino; gatinohu doorantino mootimma safi’rate harinshooti.
Daganke kayinni albansa latishshu widira qola hasiissannota agarranni. Tini gobba soorrantannonna woyyaabbanno gede hasi’niro mittu mittunku qansichi heeshsho woyyaawa noose. Mittu mittunku heeshsho woyyaabbara dandiitannohuno baalunku jawaate loosiro callaati. Safote latishshuwa halashshinoonni daafira calla gobba tini soorrantara didandiitanno. Mootimma dagatenna gobbate assitanno loossa umisenni jawa qeecha afidhara dandiitanno. Baalunku buximatenni fulate kayinni umosi qixxeesse loosanna sharrama hasiissanno. Tenne hee’noommo yannara daganna mootimma gutu hedonni sumuu yitanni halante loosa hasiissanno. Qaru coy kayinni mittu mittunku manchi loosanno loosinni jawaatinohanna kaajjinoha ikke latishshaho kakka’’a hasiissanno.
Xa roorenkanni hee’noommo yanna ninke qooxeessirano ikko woloota gobbanke alichaame qooxeessuwara goyi’rete loossa loonsanni yannaati. Hudetenni fulatenni sagaletenni umo dandaa calla ikkitukkinni buximatenni fulateno tenne hawadi yannara xeenu hafanfare baikkinni goyi’rete loosira dodama hasiissannonke yeemmo.
Rosannohuno rosisinni dancha guma abbannonna gobbanke qarra tirtanno hayyo kalaqate kaajje rosa hasiissanno. Gutunni wolaphate hasiisiro baalunku noo handaarinni gumaamo ikkate wo’naala hasiissanno. Mittu mittunku maareekkisiisanno gumi xaphi yeeti gutunni wolaphatenna jiroo’mate widira reekkannonkehu.
Bakkalcho:- Massagganni nootto mootimmanni mitticho paarteno riqibbeeti dagate soqqantanni noottohu; dooramateno heewisamoottohuna miteekke riqiwootto paarte qeelturo dagannita danchu gashshooti xa’mora dawaro qolate, baincho assootenna moora hattono gosoomotte hunate umikkinni hiittoonni loosatto?
Kalaa Filiphoos:- Ani heewisamoommohu jireenyu paarte riqiwe Gorche woradira; Gorche doorshu qoqqowiraati. Jeefoteno doorshunniha xaphooma guma kulleenna qeelate kaayyo afi’nummoha ikkiro dagankeha jawa danchu gashshooti qarrubba tiratenna latishshu xe’ne wo’mitanno gede assateno anewiinni agarrannieha assate qixxaawoommoho. Baincho assoote konni albaannino sharramanniiti dayoommohu. Dooramate shiqummo woradira gashshaancho ikkatennino hakkuyra woroonni noo taqqarano loosee fuloommoha ikka’yanni saummo yanna baalantera moora, muishsha sharramanniiti dayoommohu.
Dagate uyinanni owaantenna soqqansho muishshunni coitte ikka hasiissanno. Tennera anewiinni agarrannita jawaata sharro assate qixxaawoommoho. Dagankera latishshu halashsho xe’ne no. Doogga, caabbichu, xalalu anganni way anje no. afi’rummo kaayyonnino dagate hasiisannori wo’manno gede loosa hasiissannoeta ammaneemmo. Konni gobbaannino daga’ya latishshaho kakkayisatenni buximanna badhe hinge gata hunate ilama rosoho jawaattinore ikkitanno gede afi’rummo injo baala horonsi’re looseemmo yitannoti nooe. Konni gedensaanni annu beettoho baatto iqqanna ha’nanni harinsho ajjanni dagginohura sayinsetenna tekinoloojetenni bilchaattino ilama kalaqate assinanni sharrora agarrannie qeecha fulate qixxaawo nooe.
Bakkalcho:- Xaphooma dagate kiiro giddonni luphi yitino kiiro amaddinota aja dume danchummatenna loossate kakkayisatenni uminsano woyyaabbe albillichono gobbansara agarranninsa qeecha fultanno gede hiittoonni loosa hasiissanno yite hedatto?
Kalaa Filiphoos:- Aja dume umonsa loosoho kakkayisa hasiissanno. Aja dume danchummatenna loossate qixxaabbinore assate ‘’Mind Set’’ woy buqqeensanni qixxaabbinore ikkitano gede loosa hasiissanno. Ilama egennotenninna loosunni lophitanno gede umonsa qixxeessitinore assa hasiissanno. Konnirano rosu isilancho ikkeenna rosanno beetti guma abbannoha ikka noosi. Dancha guma maareekkisiiseno sayinsenna tekinoloojetenni umosi shiqishe heewisamannoha ikkanno gede rosunna ogimmate qajeelshu uurrinshuwa halashshanna kaajjisha agarranni.
Qajeelsha adhitino qansooti kalaqqe loose umonsanna gobbansa soorritannore ikka hasiissannonsahura. Loosu kaayyo kayinni loosate umosi qixxeessino manniraati. Loosannore afino manni hasattosi jawa ikkitannohura mootimmano jawa kaayyo kalaqqanno. Umosi qixxeessinokkihura looso uyiniro assi’rannore afa hoogara dandaanno daafira balaxe qajeelinonna umosi qixxeessino manchi hasiisanno. Konni ragaanni qoqqowinkera konni diri giddono jawaata loossa loonsoonni; albillichono kaajjinshe sufinsanni.
Hawaasinna Irgaalamete industirete paarkuwano wo’ma wolqanni loosu giddora ea hanaffanno yannara 400 kumi ale mannu wolqa hasidhannohuranna woloottano Sidaami giddo jawa kaayyo noohura wedellu umonsa qixxeessa hasiissannonsa. Ninkeno dagate xaadooshshi gede agarranninkeha kakkayishshu loossa loonseemmo.
Bakkalcho:- Xaphi assite dagankera sayisatto sokka noohero kaayyo eemmohe.
Kalaa Filiphoos:- Daganke ayirradote, jawunna naaxxisanno budinna balchoomi noote. Umose, afoose, budese agadhite seeda yannara heedhinote; sharotennino techo wolaphitino dagaati. Daganke buximatenni fulatenna jiroo’mateno latishshaho gaada hasiissanno. Sidaama soorrineemmoha ikkiro aja dume baalanti soorrama hasiissanno; Daganke babbadannoha, mittimma diigannoha seekkite agadhitara hasiisanno. konnirano baalunku danchummate, mittimmate loossara, rosoho, latishshaho halamme loonso yitanno sokka saysa baxeemmo.
Bakkalcho:- Ledonke assootto keeshshora wodaninni galateemmo.
Kalaa Filiphoos:- Anino galateemmo.
Amsaalu Felleqe
Bakkalcho Ella 24 / 2013 M.D
