Qiddist Gezaheny
Illo annase qaaqqimmatenni hooggino. Konninni kainohunni amase isenna wolootta rosuuwase shiimaaddare daddaltanni lossitinonsa. Togoonnino ikkiro amase barra dikkote hosse hashshi roso rosse oososenni taalo jawu gumira iillitino.. kunino qole oosose lossate widoonni woyyaabbinota assinose. Lee ooso mereerinni Meqdesi shiimiidite woyi ilamuraanchote. ‘’Ama’ya lawishsha’yaati’’ yitannoti Meqdesi; mitte mittenti qaafose amase safoseeti.
Amase doogimaru daddalinni ka’e lubbose sa’u barri geeshsha ECA loosaasinchimmatenni loossino. Rosoho luphiima bayicho uytannoti tini ama oosose rosunni soorro abbitannota ammante hashsha barra yitukkinni daafurtanno. Konninni kainohunni baalanti oosose rosunni gummaamma ikkitino.
Bayiruuddise mereero lophase mini giddo noo mitiimmubba garunni affannokki gede assitinoseta coyidhannoti Meqdesi; amansa ‘’Meyaate ooso yaamantinannikki gede’’ yaatenni danchu akatoominni massagantanno gede assitinonsahura techo seyoote birxicho iillitino. Uminna layinki dirimi rosisinsanni gummaamma ikkitino rosaano mereerinni Meqdesi qarunni kullannite.
Meqdesi shetto hanaffinohu seyoose safo ikkitinoti amase Ise Yuniversite kaxxitu yannara afalete dhibbinni xissama hanaffu yannaraati. Ikkollana ama tenne xissose ledose hosse galtanno ila muraancho qaaqqosera leellishi’ra dihasidhino. Xissose kaajjado ikkiturono Meqdesi affe yaaddote giddora e’anokki gede cincatenni sayissannonkanni. Ikkeennano jeefote geeshsha xissose maaxira didandiitino. ‘’waajjinoonniri iillanno…’ yinanninte gede ikkeenna gedeno mannu aalo ikkitu.
Tini yanna maa’niidi Meqdesira lowo geeshsha ayirritanno yannaati. Korkaatuno amase dadille duqqa didandiitino. Yannate luphi yino deerrinni xissantinotanna lame dirrara shettote giddo keeshshite hakkunni gedensaanni hee’rate wirro sharro hanaffinota kayissanno.
Meqdesi layinkimeeshsho umose adabbe amase kultannose coye baala gumulate wo’naaltannonkanni. Umi coyi ‘’Meyaate ooso yiisiissinoonte’’e’’ yitannote. Konni daafira tenne xono labbanno yaatto ise heeshsho assidhe woloottaho lawishsha ikkate sharrantu. Amase lubbo fooliishshiishateno seyoo doorshase assite adhitu. Marketing Manajmentete rosu golinni umi digrese danchu guminni amaddu.
Umi digre gedensaanni Addis Abebaho Kotebe Kolleeje qooxeessira afamanno umi dirimi rosi mine rosiisaanchimmate looso mite yite hanaffu. Aanteteno hakkonni Piyaassu qooxeessira afamanno mittu mootimmate rosi mine mitto diro rosiissu. Kuni bayichi kayinni isera wole roso uyiinoseho. Korkaatuno macciishshitannoti buximate dhagge lowo geeshsha dadillissannote. Duqqa dandiinanni gedeetano di ikkitino.
Mitto widoonni affinokki heeshshote gooro fultinota ikkiturono wole widoonni kayinni barru tuqa dadillitanno coyi xaadannose gede assinoseho. Konni daafira hakko rosi mininni fulte wole mootimmate rosi mine soorridhu. Ikkollana martinowano ikkiro baxxitino dhagge dixaaddinose; qarru danasi soorre agarinose ikkinnina.
Haaro e’inohu rosu mini mitte kaa’looshshu uurrinsha kaa’litannonsari HIV/AIDS xissamaano qaaqquulli noowaati. Shettonsa akkimalete; lowo geeshsha mararsitanno. Duuchanka woyte hindiiddidhanni hasaawissannonsa. Kuni kayinni tiro ikkinokkita affino. Dagoomu qarri lowo geeshsha jawa ikkinota huwatte umise qeecha fulate mudhitu.
Mitte qaaqquullu aana danchumma loossanno uurrinsha giddo dagoomittete hajubba loosaasinchimmanni loosa hanaffu. Hakkiinnino qaaqquulle mine minenka martanni towaatanna maatensa ledo xaadisate looso loosa suffu. Uurrinsha Addis Abebaho 4 kiilo qooxeessira noota ikkasenni 4 kiilora nooha buximate bikka la’’atenna qaaqquullu noo deerra buuxate kaayyo uytinose.
Meqdesi konni loosisenni wole dana afi’rino qarra la’ino. Baaluri aleenni dadillisannoserinna wodanase madiissinori kayinni Yuniversitete rosaano hashsha hashsha e’’o afi’rate hashshi galte loosi aana bobbakkino ooso hajooti. kuni baalu babbaxxitino loosunna heeshshote tunceenyinni la’ino coyi heeshshote faashose mittowa qoltanno gede assinose.
CCF Kanada yinanni danchumma loossanno uurrinsha giddo qaxaramasenni wo’manka Itophiya doyatenni loonsanni looso la’’ate kaayyo afidhu. Konninnino Addis Abebunni aleenni birxe fultino buxima nookkiti mitte baseno nookkita huwattu. Tenne harinsho giddo buxima konni deerrinni nooha ikkiro gobbanke dureeyye ma loossannaati tini baala daga buximate giddo noohu? yitanno xa’mo dawarate dureeyye gamba yitannowaati yitinno mitte hoteele giddo qaxarantu.
Hoteelete giddo honnse agannara assitino keeshshonni mittu barrinni 100 kumi birri geeshsha baattanno dureeyye mitto xibbe birra hoogge doogimaroho ubbino buxane ledo heewisiisa surrese aleenni ikkiteennase wole looso hasi’ra hanaffu. Kunninnino Afriku mittimma hundaanni afantanno danchu gashshooti golinni massagantanno uurrinsha aana marte fooliishshidhu.
Afriku 2063 mixo hiittoonni gumulle gobba soorra dandiinanni yite heda hanaffu. Konninnino gobba haammatu wedelli baxxinohunni meentu batiranno gobba ikkasenni kuri dagoomu bissa kaa’latenna insa aana loonse soorro abbate mitiinsannori batinyuri nookkita ammante looso hanaffu.
Tenne yannara Ingilizete gobbara layinki digrese ‘’Leading Innovation and Change’’ yinanni rosu golinni adhitinoti Meqdesi; konne roso harunsate kakkayisinoseri; Itophiyu qarri maatiro la’’atenni uurrinshuwate bude, loosu bude, xaphoomunni noota budu soorro xiinxallatenni ‘’Ashshaagaari’’ yinanni uurrinsha uurrisse loosateeti. Heddinonte gede ‘’Ashshaagaari’’ uurrinsha uurrisidhu.
Urrinshanniti qara hedo ilama mittuwinni wolewa soorratenni gobba reekkisate. Ilama sa’anno hedo abbitanno gede dhuku gatamarshi aana loossanno. Uurrinshate giddo babbaxxino roso massagaanote aa hanaffu. ‘’Massagaanchimmate yinanni woyte meessaneete hawate; dagate hee’rate’’ yite ammantanno ilama kalaqate. Ani massagaancho ikkoommahu mayiraati?, massagooshsheho dawumma doogo garaho?, daga owaatanni noomma doogo daganniwa hiittoonni la’’antanno? Yitanno xa’mubba qolanno massagaancho kalaqate dandiissannote. Konninnino batinyoota qajeelsate looso loonsoonni yitanno Meqdesi.
Addis Abebu quchumi gashshooti dagitte owaantenna mannu jiro gashshooti biiro ledo qinaabbe 50 kume ikkitanno daga qajeelsa dandiitinoti uurrinsha; qajeelshunnino mootimmate loosaasine qarra tiratenni gummaamma loosaasine kalaqate xaa geeshsha sette Ministerete loosu minna iilla dandiitinota xawissanno.
‘’Ama’ya ooso’yara asale tuge disa’’eemma yite mine mi’nate seeda dirra agadhitino. Ninkeno asale agurre sa’neemmokki gede bobbankoommo handaarinni ikkado looso loosa hasiissannonke’’ yite ammantannoti Meqdesi; xa sayikki digrese ‘Midiation and Coflict Resolution’ yinanni rosu golinni harunsitanni afantanno. Xaa geeshsha massagaano qajeelsitanni keeshshiturono xa kayinni daga dagate ledo, maate maatete ledo hiittoonni sumuu yite hee’ra dandiitannoro huwattinokki yanna aana hee’noommoha ikkasinni konne qarra tira hasidhanno.
Woluno halantino mangustuwanni uyinoonnise rosu kaayyonni Jenevaho Dipiloomaasete roso rossanni nootanna tayxe dirinni jeefissannota kultinonke. Xaa geeshsha 135 kumi ali dagara qajeelsha uyitinotanna 146 meentira loosu kaayyo kalaqqinota xawissinonketi Meqdesi; uminke balchooma horonsi’ne noo mitiimma hasaambe tira dandiinanni doogo rosiisa, wedellu aana babbaxxitino hedeweelcho horonsi’ne rosiisa, budensa habbukkinni tenne yanna ejjeetto ikkitanno harinsho harunsitanno gede kakkayisate aana addi addi hedo kayisse wedella iillate wo’naaltanni afantanno.
Meqdesi xawissanno garinni; qajeelshu qajeelaanote akati garinni ikkanno. Lawishshaho; massagaano qajeeltannohu massagganno uurrinsha hiittoonni massaga noonsaro, loosaasinete ledo hee’ransara dandaanno xaadooshshe lainohunni huwanyo kalaqannoho; ‘Cotching’’ yinanni qajeelshaati adhitannohu. Konni gobbaanni wedellunniwa martanno woyte maa ikkanna maa loosa hasidhannoro affinokki daafira hakkore massaganna ille fantanno qixxaawo hanqafatenni qajeeltanno gede assinanni.
Wedellu qajeelshinni kayinni heeshsho massaga dandiitanno hayyo, meessineete ayirrisate aana, babbaxxitino xa’mo dawarate aana illachishshino hedo ka’anno. Xaa yannara addi addi Yuniversituwa ledo sumimme kalaqatenni Yuniversitete giddo noo qansooti dancha akatooma uddudhinore ikkitanno gede, umonsa affino ilama kalaqate loossanno gede loonsanni hee’noonni.
Meentu aanano, meentu waagansa garunni huwate loosanno gede dandiisate aanano loossannota xawissinoti Meqdesi; loosu kaayyo kalaqo meentoho calla uyine maate massaganno meento kalaqate Ashshaagaari uurrinsha widoonni hala’lado loossa gumulentanni afantanno. Xaa yannara uurrinshatenni illacha tunge loonsanni hee’noonni loossa mereerinni dancha maate ma labbanno yitanno hedo amadino loosooti.
Ilama loosantannohu mininniiti. Mitte mittente ilama shokkara xa’mamaano maatete. Xaa yannara maate oosicho itissinonna hayikkissino daafira calla mittore xeissukkinni lossitanni nooha lawannonsa. Ooso lossate dancha hedo balaxo uyinanni hajo ikkase maate huwata noonsa. Ooso winxoonninsahaati laaltannohu, konnira maate tenne hedote giddo worte loossitanno gede amaaltanno.
Uurrinshanke aju wedellira illacha uyitannoha ikkanna 13 diri ale ikkinonsa ooso amaddanno. Lamalatenni mitto barra qajeeltanno injoo kalanqoonni. Woluno Itophiyu rosiisaanote maamari widoonni rosiisaano qajeelsatenni rosaanonsawa iillitanno gede assinanni hee’noonni.
Ooso 16 diro wo’mannonsa yannara baalankare afira , Heddinowa rahotenni iilla hasidhanno. Konni daafira maatetewiinni qoropho hasiissannonsa. Harinshonsa illacha tunge harunsanna massaga hasiissanno yaatenni xawissanno.
Annimmanna amimma uddisiisanna rosiisa calla ikkikkinni ooso macciishshine taalo doogonni massagate. Ilama baukkinni qolate dandiisannoha mitto mittonka looso gumula hasiissanno. uwateno ikko ka’’ate qaru maatete amadooshshe ikkinohura illihu gedensaanni qaaqqimmate hasatto harunsatenni taashshate aana illachisha hasiissanno yitannoti goofimarchu sokkaseeti.
Eewanni maate oosote massagaano ikkitinohura ooso hasidhannore ikkite leellishatenni massaggansara hasiisanno yinanni ninkeno hedonke konne jeefinshummo.
Bakkalcho Ammajje 30, 2015 M.D Hamuse
