Qiddist Gezaheny
Heeshshote xoollenni qansootu gawajjamannokki gede heeshsho irkisatenna dikkote iibbabbo ga’labbisate addi addi hayyo kalanqe loonsanni hee’noonni. Deerra deerranko afantannoti mittimmate maamari latishshi Ejenseno tenne sokko gumulsate uurritinote. Mittimmate maamari latishshi ejenseno qoqqowu deerrinni konne looso aliidimmatenni massagatenni hundaseenni haammata mittimmate loosi maamarra tantante babbaxxinoha industiretenna gibrinnu laalcho qansootu taalo ikkino waaginni afidhanno gede qineessate sokko amadde loossanni afantanno.
Ninkeno Sidaamu qoqqowo hinge luuncaambe qoqqowunniti mittimmate maamari latishshi ejense tungoonnise yawo garinni dikko ga’labbisatenna dagoomu heeshsho irkisate assitanni noo millimmonna labbanno hajubba aana Qoqqowu Mittimmate Maamari Latishshi Ejense Qaru Dayirektere kalaa Taammiraat Hariso ledo assinoommo keeshsho aanino garinni niwaawete qineessine shiqinshoommo. Dancha nabbawate yanna!
Bakkalcho:- Qoqqowunniti mittimmate loosi Ejense qarunni gumultanno loossa maati?
Kalaa Taammiraat:- Ejensenke qarunni loossannohu mitte dagannita latishshunna danchu gashshooti xa’mo dawarate uurritino uurrinsha gede dagoomaho mittimmate loosi maamari loosi maati yaannohu aana huwanyo kalaqa; tantananna daga uurrinsha kalaqidhe gutu hasattonsa wonshi’rate assitanno sharronni woxensanna wolqansa gamba assidhe mitteenni halante loosatenni dawaro afi’ra dandiitanno gede injoo kalaqqanno uurrinshuwa kalaqatenna kuri uurrinshuwa dhuka xaawate aana loossanno. Konni garinni xaa geeshsha Sidaami giddo 2159 ikkitannoti mittimmate loosi maamarra babbaxxitino handaarranni tantanantinori no. Kuri maamarra doorsha assidhannohu umihunni mittu gibrinnaho; layinkihunni suuqotenna liqoote mittimmate loosi maamarraati; sayikkiti geexaanote mittimmate loosi maamarra ikkitanna; konni gobbaanni addi addi daninni tantannanniri mittimmate loosi maamarra heedhanno.
Kuri shoolunku daninni tantannanni maamarra giddonsa hala’lado miilla kalaqidhe loosu aana afantanno. Loonsanni loossa mereerinni; gibrinnu laalchonna laalchimma lossate assinanni sharrora eo shiqishate. Gibrinnu eo yinanni woyte dooramino wixanna bushshu harishsha shiqishshannori mittimmate loosi maamarra heedhanno. Konni gobbaanni laalcho laashshidhinoriwiinni iillino laalcho haadhe dikko shiqishshannori heedhanno. Konni gobbaanni laalchu iillanno woyte sagalimmate horonsi’nannihano ikkiro industirete ikkanno laalcho baadiyyetenni gamba assine quchummatenna dikkoranna gobbaydi dikkuwarano soyaate looso loosate. Kuni bununni kayse hiikkunni gidu dani geeshsha; Gaashe, Hayixe, Badala, Qamadenna woloottano gidu dana loosidhe galtinoriwiinni haa’ne dikkote shiqishate looso loonsanni.
Wole kayinni Abukaado, saadate laalchooti yinoonnire Adonna woloottano maamarrate widoonni shiqinshanni. Togo assatenni afi’nanniri maati yiniro mereeroho wole anga e’ukkinni laashshaano uminsanni gamba assite horonsi’raanonniwa shiqishshanno woyte umihunni laalchu isilanchimma agarantanno; layinkihunni kayinni doogimale kalaqantannoti waagu lexxo ajjanno. Tantantino garinni gamba yite laalchonsa dikko shiqishidhanno woyteno laalchonsa woyyaawino waagira hirtanno; woyyaawino woxi huluullo nookkiha loosidhe galtinori kiise eanno kaayyo kalaqantanno.
Konninni ledote, suuqotenna liqoote mittimmate loosi maamarra la’nanni woyteno baadiyyeteno ikko quchummate uminsa uurrinshara woxensa suuqidhe uminsa uurrinshanni qolte liqii’rate hasatto noonsa miilla tantanante suuqidhanno gede assate looso loonsanni. Konni loosinnino liqii’rate hasatto noonsari suuqidhino bikkinni liqoo afidhanno injoo kalaqate loosono loonsanni hee’noonni. Xaphoomunni gibrinnu laalcho bati’rinokki waaginni mittimmate loosi maamarra horonsi’raanote shiqishshanno gede assate looso loonsanni hee’noonni. Xaphi assine la’nanni woyte tini uurrinshubba waagu lexxonna heeshshote oolto gargartannota hattono suuqidhe liqoo adha hasidhannori dagoomu bissa tenne uurrinshuwa widoonni higge liqoo adhitanno gede assatenni dagoomu woyyaabbino heeshsho hee’ranno gede assinanni sharrora hasiissanno irko assatenni qeechase fulate loossanno uurrinshaati.
Bakkalcho:- Ejense gibrinnu laalchonna liqoo shiqishatenna geexaanote maamarra widoonni dagoomu heeshsho irkisate assitanno irkonni qoqqowu garinni la’nanni woyte dagooma garunni irkissanni no yaa dandiinanni?
Kalaa Taammiraat:- Xaa geeshsha noo harinshonni umihunni gibrinnu laalcho dikko shiqishate ledo amadisiisaminohunni tayxe dirinni 35 Miliyoone kuntaala shoe buna gamba assinanni gedeeti mixo amandoonnihu. Konni giddonni 26.9 Miliyoone kuntaala shoe buna gamba assinoonni. Kuni gobbara sonkanni buna ikkinohura gamba assine soyate injeessinanni hee’noonni. Layinkihunni gide gamba assate loosooti loonsannihu. Roore anga gamba assinannihu goyirete gide ikkinohura tini yanna gide gannanni hee’noonni yanna ikkasenni; xaa yannarano gide gamba assinanni hee’noonni. Sayikki doyicho diru loosi yannara hala’lado hanafo no yitanno ammana nooe.
Aantete 50 kume kuntaala gide tayxe dirinni gamba assate mixo noonke. Wole kayinni suuqote ledo amadisiisaminohunni bocu diri mixonke lainohunni 74.4 miliyoone eo gamba assinanni yine hendoonnihu giddonni 60.3 Miliyoone eo gamba assa dandiinoonni. Liqoo injeessate miillate akata suuqotenna liqoote mittimmate loosi maamarra widoonni 122.8 Miliyoone birra miillate liqiissinanni yine hende 170 Miliyoone liqoote injoo kalaqa dandiinoonni. Kuni woxi baadiyyetenna quchumaho heedhannori woxe balaxxe suuqidhe liqiidhanno miillara uyinoonni woxeeti. Konni gobbaanni baalunku dani mittimmate loosi maamarra diru dirunkunni loossanno loosinni dagganno tirfenni horonsi’raano ikkitanno harinsho kalanqanni. Mittu diri giddo assinoonni millimmonni 216 Miliyoone ikkanno woxe tirfe afi’noonnihunni wixa wixi’ne 232 Miliyoone birra tirfe afi’noonni.
Konni gobbaanni geexaanote mittimmate loosi maamarra widoonni loonsanni loossa lainohunni Gibrinnu laalchono ikko wolootta laalchuwa shiqishate looso loonsanni. Sukkaare, Zaytenna Qamadete bullee dikko shiqinshanni. Ledoteno, ayyaannate yannara kalaqantannoha dikkote iibbabbo gargarate maamarra uminsa uurrinshara calla ikkikkinni maamaru gobbaanni dukkana qanseenna miila ikkitinokki daga ayyaanu yannara dikkote hasamanno laalcho gamba assite shiqishshanno harinsho kalanqanni daafira konni garinni lawishshaho sai Gannu ayyaanira Alatta Wondo, Daayye, Yirgaalametenna Hawaasi quchummara tiro noo looso loonse sa’noonniha ikkasinni qara qara loossa kuri labbanno.
Bakkalcho:- Sa’u lee aganna loosu jeefishsha hiittoonni keentini? mixo’nenni mageeshsha gumula dandiitini?
Kalaa Taammiraat:- Sa’u lee aganna giddo gumulloonni loossa xaphi assine la’nanni woyte konni alba tantanante noore kaajjisha, haaro mittimmate loosi maamarra tantananna kurino loosu giddora eessine gummaamma assinanni harinshooti amandoonnihu. Konni garinni ninke mittu diri giddo ledonnire 136 mittimmate loosi maamarra tantanneemmo yine mixo amande 170 mittimmate loosi maamarra tantanne
haaro 22 kume ikkitanno miilla leda dandiinoommo. Tini gumulono mittu diri giddo amandoommo mixo lewu agani giddo jeefisa dandiinoommota leellishshannote. Konni gobbaanni qara qara loossanke ledo amadisiisaminohunni tayxe diro qoqqowu mootimma garinni millimillote bare qixxeessine woraddate geeshsha dirrine mittimmate loosi maamarra tantanne 22 kume ikkitannore haaro miilla leda dandiinoommo. Kuni jeefishshi jawaante konni aleenni loonsummoro kawiinni roorino looso loosa dandiineemmota la’’a dandiinoommoho.
Baxxinohunni kaynni suuqotenna liqoote tantano halashshate widoonni noore la’nanni woyte xaano ikkiro daganke giddo milli yaannoha woxu bikkanna suuqisiinsoonniha la’nanni woyte konni aleenni loosa hasiissannota keennoommo. Konni daafira dagate giddo millimillote bare qixxeessine kakkayishshu looso loosatenni hala’ladu woxi gamba yaanno gede miillano gamba assitino woxe mitiimma xaaddannonsa yannara liqiidhanno gede suuqote bikka halashshate loosa hasiissannota keennoommo.
Bakkalcho:- Mittimmate loosi maamarra shiima eonni heeshshonsa massaggannore dagoomu bissa irkisate laalcho taalo ikkino waaginni garunni iillishatenni dagate mitiimma tirtanni no yaa dandiinanni?
Kalaa Taammiraat:- Konni alba mittimmate loosi maamarra tantanantanno yannara hala’lado miilla amadde tantanamate ledo amadisiisaminohunni laanfe leeltannonkanni. Miillate anje heedhanno woyte amadde e’anno woxino dikkonniha ikkanno daafira woxu dhuki anjeno xaaddannonsa. Konninni gobbaanni mittu maamari daga kaima asse tantanamino illacha seekke huwata hasiissannosi. Maamarra shiima kiiro amadde tantanantanno woyte woxu dhukinsa ajinoha ikkanno daafira lowo laalcho amadate mitii’mitanna la’nanni.
Tayxe dirinni qoqqowu akati garinni tira hasiissanno yine amandoonnihu mittimmate loosi maamarra giddo noota miillate kiiro lowohunni halashsha; halashsha calla ikkikkinni woyyaabbino guto adhite ikkado looso loosate dandiisiisanno woxe adhitanno gede miilla leda; konni gobbaanni kayinni xuxxulu maamarra kiirotenni batidhe loosu giddora e’ukkinni heedhannore Sase Shoole maamarra mittowa qolle kiironsa ajinshe dhuka afidhino maamarra kalaqate aana illacha tunge loonsoommo daafira sai lewu agani giddo Hawaasi quchumira, Alatta Wondonna Daayye lowo geeshsha woyyaawino loosi loosaminota keennoommo. Xaano ikkiro loosama hasiissannori batinyuri nootano huwantoommo.
Kiirotenni calla batinye ikkite dhuka afidhinokki maamarra batisantenni dandaamiro noowa heedheennanni kaajjisha hakkonni; gobbaanni kayinni sase shoole maamarra gamba assine mitto dhuka afi’rino maamara uurrisate. Haaro tantannanni maamarrano ikkituro hala’lado miillanna ikkado woxu wolqa amadde loosu giddora ea noonsa yitanno hedo aana illachinshe loonsanni hee’noonni.
Lawishshaho, mootimmate loosaasine tantannummo woyte 400-500 geeshshi miilla amadanno maamara tantannanni ha’nummo woyte miliyoonete ale woxu wolqa amadde loosu giddora ea dandiitannore mittimmate loosi maamarra tantanankenni haaro tantannoommo qooxeessubbara jawaata mittimmate loosi maamarra baxxinohunni geexaanote maamarra fultanni noota la’noommo. Hattono baalante tantanonni illete leellannore ikkinohura kuri maamarra xa amandoommo garinni Industirete ledo mittoonsa; daga irkisara dandaanno laalchu sirchi aana xiinxallo assate ha’nanni hee’noommo harinsho kaajjado ikkasenni laalcho amada dandiitinohu konninni kainohunniiti. Kuni loosino kaajje sufanno.
Bakkalcho:- Geexaanote maamarra widoonni daannoha industirete laalcho baxxinohunni Zaytenna Sukkaare lawinore maamarra dagate garunni iillishshukkinni seeriweelo doogonni daddalu uurrinshuwara hirtannota dagoomu koffeenya kayisanna macciishshinanni; ejensete garinni togoo assoote qorqorate mageeshsha wo’naaltinoonni?, harunsine qaafo adhinoonniri heedhanno?
Kalaa Taammiraat:- Geexaanote maamarra tantanote qarri noonsare ikkituro togoo mitiimmara aamantanno. Togo yaa daddalu hasattonni maamara ikkite sukkaarenna zayte lawinore kawaanni afi’ne dancha tirfe afi’rate injoo maamarunni tantanamate yitanno hedo amande tantanammiro hattono kiirotenni ajino manni konni garinni tantanamiha ikkiro togoohu bainchu assootira reqeccaabbannota ejensete garinni keennoommo. Konnira kaimu mittimmate loosi maamari tantanamate hasiishshira gobbaanni ikkino laooshshinni uminsa hasatto wonshate uurritinore ikkitinohura tantano taashsha hasiissanno yaate.
Konnirano sai diro mootimmate garinni lawanno assoote woyyeessate looso loonsoonni. Anfinte gede laalchu daannohu daddalunna industirete biiro widoonnii. Biiro abbitinoha dagate iillishate harinsho la’nanni woyte 2014M.D albaanni noo harinshonni xuxxulu daddalaanono iillishshanno. Mittimmate loosi maamarrano qoqqowu dagara iillishshanno gedeeti uyinoonnihu. Kayinnilla, miilla iillisha hasiissannonsa dagara wo’munni wo’ma iillishshukkinni boodu mannira uyte wolewa qolansa jawa mitiimma ikkitinota keennanni dangoonni.
Xuxxulu daddalaano la’nanni woyteno mittimmate loosi maamarra assitannonte gede dagate uyne gundikkinni shiima uyne wolewa qolle soorrinanni harinsho xe’nete gede keennihu gedensaanni laalcho horonsidhanno dagoomu bissa baalantera mootimmate widoonni hige daanno laalcho mittimmate loosi widoonni calla qolle iillisha hasiissanno yaannohunni mootimma muro sayissino. Tenne muronni mootimma wortino faasho garinni dayno laalcho sukkaareno ikkito zayte hattono bullee haadhe dagate garunni iillishshanno harinsho kalanqoonni. Xaa yannara noo mitiimma yininte gede hashshanna tunsicho gaa’line dagate dayino laalcho wolewa qolle soorra ikkanna; konnira qara kaima ikkannohu hasattonna shiqisho taala hoogate qarraati. Hasatto hala’lado ikkiturono daanno laalchi kayinni bikkaminoha ikka laalchu duuchunkuwa taalo illannokki gede korkaata ikkitino. Xaano ikkiro co’ichimma heedhanno gede ikkado harunsonna irko assinanni.
Bakkalcho:- Mite mite ayyaanna dagganno woyte kageeshshi zaytenna sukkaare qoqqowo e’ino yine xawishsha uyinanni; daga kayinni laalcho adhitinokkita kultanno; togoo hajo hiittoonni araarsinanni?
Kalaa Taammiraat:- Laalchu qoqqowo eanno woyte umihunni qoqqowu garinni doyichotenni dagate kiiro garinni beehache harinsannaati eela hige dirrannohu. Ninke qeechi baxxinohunni mootimmate irkonni daanno gide albaanni mittoonsinoonniri mittimmate loosi maamarra kayissanno gede daddalunna industirete biiro widoonni sokka sa’eennaati maamarra kayissanno gede qineessineemmohu. Kayissinohano qolte miillansara garunni iillishshanno gedeeti ninkeno irkonna harunso assineemmohu. Laalchu daanno doogo ledo amadisiisaminohunni mite yannara laalchu e’’e iillanno yine hee’neenna babbaxxino korkaatinni daga hasidhino yannanni daye iilla hoogate mitiimmubba kalaqantanno. Ikkollana, laalcho maaxa lainohunni xa noo akatinni konni alba huluullammanni garinni ikkikkinni afamino garinni laalchu iillasi buunxanni harinshooti noohu.
Bakkalcho:- Baadiyyete qooxeessubbara afantannori mittimmate loosi maamarra mereerinni lawishshaho Shabbadiini woradi Teelamo olliira maamaru buna laashshatenni sae addi addi dani gide laashshite shiqishate rosicho wolootu qooxeessubbara noo maamarrano harunsitanno gede jawaachishatenna sufisiisate akati mageeshshaati?
Kalaa Taammiraat:- Bunu laalchi aana bobbakkannori mittimmate loosi maamarra woxu dhuka afidhinoreeti. Loosoho injiitinoti iillino laalcho ataachinanni base hattono bunu daamminna halashsha dandiitanno baattono noonsareeti. Konni daafira ninkeno Ejensete garinni togoo maamarra ledote gide laashshite dagoomu heeshsho irkisa dandiitannota keennoommo.
Xaa geeshsha kuri maamarra buna gamba assitanni keeshshitinohura gide gamba assate widira ea hooggurono bunu looso xaphi assite ka’inohura buna laashshinanni woradda baalantera noo maamarra tayixe diro gide amadate qixxaabbanni afantanno. Ninkeno tenne hajo kaajjinshe keennoommo. Konni daafira togoo maamarra laashshate bikkansanna laashshitanno laalchi dana halashshitanno gede irkisatenni jawaachinshanni ha’neemmo harinshooti noohu.
Bakkalcho:- Ejensenniti aantete mixo’ne maati?
Kalaa Taammiraat:- Xaa yannara bocu diri loosu jeeffishsha keennoommo. Diroho amandoommo mixo boco yannanni jeefisa Ejensenke garinni uyinoonninke illacha guma gansiisa illachanke ikkinohura aantete konni aleenni hixamanyine loosa agarantannonke.
Baxxinohunni, mittimmate loosi maamarra kaajjisha; wo’manka loosu giddora eessanna horaameeyyimmansa buuxisiisa qara illachankeeti. Xa garunni jeefinsoommoha ikkirono diru mixo xaphi assinammo geeshsha loosu harinsho woyyeessatenna baincho assoote mittimmate loosi maamarra giddonni hunate ikkado harunsonna irko assatenni woyyeessa wole mixonkeeti. Layinkihunni, yannano tenne ikkitinohura lowo gide gamba assanna aantete sagalete gatto gargarate loosa jawa illachanke assi’ne loosate mixo amandoommo.
Sayikkihunni suuqo gamba assate hixamanyine loonseemmo; lewu agani giddo jeefinsoommo jeefonni sa’ino jeefo gattino yanna giddo gumula hasiissannonke yitanno mixo noonke. Shoolkihunni quchumu giddo heedhanno mittimmate loosi maamarra dhuka kaajjisha lowo illacha uyineemmo hajooti. Yirgaalametenna Lakkote quchummano haaroonsote giddora eessanna geexaanote loosi maamarra dhuka kaajjisha hasiissannonke qooxeessubbaati. Kuri maamarra dhuka kaajjinshummo bikkinni ledote laalcho amadate akati lexxanni ha’ranno. Maamarrate horonsiraanchimma lossate mittimmate loosi maamarra ogimmate irko assitanno wolqanni umonsa dandiite loosonsa halashshitanno injoo kalaqate loonsanni.
Industirete laalcho hasidhanno uurrinshuwarano maamarranke ikkado laalcho shiqishshanno gede dancha xaadooshshe kalaqate hananfoommo looso kaajjinshe ha’nanni heenoommo. Loosidhe galtino dagano mittimmate loosi maamarra isilanchimmasi agadhino laalcho shiqisha dandiitanno gede aantino Badheessu yannara harishshanna gidu sircho maamarra uminsa qixxeessa hoogguro nafa qixxeessitanno uurrinshuwa widoonni abbite beekkanno injoo kalaqa Ejensetewiinni agarantannota ikkitinohura kaajjinshe loonseemmoha ikkanno.
Bakkalcho:- Yannakki fajjite ledonke assootto keeshsho daafira galatinke wodaninniiti.
Kalaa Taammiraa:- Anino galateemmo
Bakkalcho Ammajje 9, 2015 M.D
