Amsaalu Felleqe
Itophiyu babbaxxitino uurrinshuwa tantanate ragaanni seeda dirra kiirsiissinoha ikkirono loossate hayyonni, tekinolojetenni, tantanotenni, uurrinshuwa uytanno taalo ikkitino owaante ragaanni kaajjado uurrinshuwa heedhusekkinni keeshshitino. Gobbankera afantannori seeda dirra kiirsiissino uurrinshuwa giddonni mitte IFDR Gumurukete komishiineeti. Tenne uurrinshara babbaxxitino yannara babbaxxino su’ma uynanna keeshshitino. Mite yannara umose dandiite uurritanni; mito woyteno woloota uurrinshuwa ledo waanxanna 134 dirra kiirsiissino uurrinshaati.
Tini uurrinsha xaa yannara baxxinohunni illacha tugge loossanni noo handaara lainohunni Komishiinete komishiinericha ikkinohu kalaa Debele Qaabeta qixxaawote kifilenke ledo keeshsho assino. Dancha nabbawate yanna!
Bakkalcho:- Komishiine xaa yannara baxxinohunni loossate tantano hayyo woyyeessate ragaanni hiittoonni loossanni afantanno?
Komishiiner Debele፡– Komishiinenniti qara qara sokko yine worroonniti no. Kuri mereerinni mitte, Itophiyunnita eotenna fulote laalcho lainohunni gumurukete owaante aate. Laynkihu, eote daddali amanyooti burqisanno eo guuta ikkino garinni gumulate. Sayikkihunni, kontirobaandenna seerilmale daddalo qorqorate loossaati. Baxxinohunni, kontirobaandenna seerimalu daddali gobbanke miinji aana kalaqqanno xiiwonna gawajjo jawa ikkitinota anfoonnihura komishiinennita jawa sokko assine seerunni worroonni biddissi garinni loonsanni hee’noonni.
Bakkalcho፡– Tini komishiine assitino tantanote soorronni woy rifoormenni daggino soorro no?
Kalaa Debele፡– Itophiyu gobbanke, mootimmate safi’rate ragaanni seeda dirra kiirsiissinote. Konni ragaanni tayxenni 134 diri albaanni hanafe gobbankera tantannoonniri lamala uurrinshuwa mereerinni mitte Gumurukete uurrinshaati. Tenne uurrinshara yanna baala babbaxxitino su’muwa su’minanna keeshshinoonni.
Gargarooshshu uurrtinsha lede lamala qara qara gobboomitte uurrinshuwa mereerinni mitte Gumurukete yini geeshsha kaajjado uurrinsha ikka hoogginohu mayiraati? yaannohunni 2010M.D goofimarchinni hanafe soorrote loossa giddora e’noonni. Konni garinni, mitte yannanni babbaxxitino soorrote loossa hanafankenni duuchu handaarinni woyyaabbino soorro dagginota la’noommo.
Ajuujate deerrinnino worroonnihu 2025M.D Itophiyu qansooti addaxxitannota duuchu gari dhuka gatamarroonnita; qansootaho taalo ikkitino owaante aa dandiitannota; Itophiyu qansooti hasatto wonshitannonna kasseenya lossitannoti Gumurukete uurrinsha gatamaranteenna la’’ate.
Bakkalcho፡– Handaarunni yannitte hayyo (tekinolooje) horoonsi’ratenni gobbate jiro hafanfarretenni ikko moorunni gatisa dandiinoonni gara xawisinke.
Komishiiner Debele፡– Yannitte hayyo horoonsi’ne loosate gara diru dirunkunni keennanni. Ninke calla ikkinummokkinni LPI (Logistics Performance Index) garinni kalqoomu baanke ogeeyyenna Itophiyaho heedhannori; lawishshaho, ninke gobbaanni ikkitinori; Hodhishshunna Loojistikete ministeere massagganno bissa abbitino soorro keennanni. Sai dirira mittu dirinni calla waagu deerrinni 500 miliyoone birri ale jiro gatisate dandiinoonniha ikkanna handaarunni owaante uytanno ogeeyyeno buuxxinonna farcidhinoho.
Umihunni, yannite hayyo horoonsi’ranke owaatamaano harancho yanna giddo hasiissanno owaante afidhanno gede assino.
Laynkihunni, owaante afi’rate albi hayyonni horoonsidhanni fushshitara dandiitannoha woxu fulo gatissino. Owatamaano yannitte hayyo horoonsidhe noo basera heedhe hasidhanno uduunne hajajatenna Gumuruketenni owaante afi’ra dandiitanno hayyo kalaqantino.
Rifoorme tekinolooje calla ikkitukkinni woloottano baca woyyeessote loossa gumultino. Konni albaanni noo harinshonni xawadimma nookki garinni loonsannire soorratenni xawadimma kalanqoonni. Lawishshaho, mashalaqqe balanxe afi’rate qoosso; mittu manchi uduunnichu gobbate giddora eara albaanni balaxe Gumuruke xa’me mashalaqqe afi’ranno. Kuni kayinni lowo daafurinna woxu fulo gatisannoho.
Bakkalcho፡– Kalqomu dikko hembeelantanno yannara Gumuruke eonna fulote laalchi aana loossanno loosinni heeshshote iibbabbo/Huunfe/ ajishate ragaanni umise qeechi noosena; konni ragaanni Komishiine hiittoonni loossanni afantanno?
Komishiiner Debele፡- Loossanke giddonni mittu loossanke halashshate. Kunino, qansootu yannanna hasiiannokki woxu fulo gatisanno. Loossate gara, wodhonna biddissuwa hattono mitte mittenti loossa qansootaho noonsa horo luphiimate yine loonsanni hee’noommo. Albaanni loosu aana keehshsino lallawano haaroonsinoommo.
Kaargo terminaalenni woy diilallote doogo widoonni dayno uduunni keeshsha noosihu 10 barrira calla ikkinota lallawu giddo worroommo. Konne gumullummo woyteno hasiissanno owaante aa noonke. Lawishshaho, uduunnu gobbaydinni daye dirrannowa iillanno woyte onlaynetenni uduunnu annira egensiinsanni. Loosinsa dani garinni konnira tantanoommori loosu kifilla noonke. Kunino mitto loojistikse irkinseemmonna heeshshote iibbabbo shotinseemnmo doogooti.
B a k k a l c h o ፡ – K o m i s h i i n e n n i h u woluno qaru loosi seerimale daddalo ( k o n t i ro b a a n d e ) g a r g a r a t e n n a ; kontirobaandete daddali xaa yannara lexxanninso ajanni dayno yinanni?
Komishiiner Debele፡– Kontirobaandenna seerimalu daddali gobbate gede jawa jifo ikkinoho. Gobbankera jawa jifo gede assine la’’a hasiissannoho. Uurrinshankera soorro (rifoorme) harinsammora albaanni kontirobaandete millimmora angansa worte loossannori bacu mannooti noohura; amandoommo yitannorino; horonsidhannorino kuri bissa ikkitinohura tini hajo lowo yannara tuqu xaadooshshiwano dishiqqannonkanni.
Rifoorme harinsi gedensaanni kayinni kontirobaande qara hajo assinoonnihu mittichu korkaati; umihunni, rumuxxe keeshshino assooti dagate faajjetenni reqecci yaanno gede assinoonni. Konni garinni albaanni maaxante kontirobaande loossanni keeshshitino bissa faajjetenni afantanno gede ikkino. Konni kaiminni kontirobaandete daddalaanonna mootimmate bissa mereero sumimme hooggu. Konne korkaata gaa’lite horoonsi’neemmo yitino bissano ka’e bobbakku. Mulqinenna mulqisiinse duree’ma rosicho ikkite keeshshitinoti qaangannite. Konni garinni fuloteno ikko eote daddali konbtirobaande loosira bobbakku.
Bakkalcho፡– Xaa geeshshano baxxinohunni, Sudaanete, Moyaaletenna Toogo Caale qorqorshu xaawubbara; Affaaretenna wolootta qooxeessuwara kontirobaandenna seerimalu daddali uurra hoogate korkaati maati yaatto?
Komishiiner Debele፡– Xaa yannarano kontirobaande gobbankera jaw aqarra ikkiteeti noohu. Investimentete, daddalu amanyootira xaphooma seeru doogonni harinsanni daddalira jawa jifo ikkitino. Sai 2011M.D hananfe kontirobaandenna seerimale daddalo gargarate loossa kaajjinshe loonsanni dangoonni. Qorqorano dandiinoonni. Gobbanke dhaggenni kontirobaande qorqoratenni qaafo adhine ajishate dandiinoonni yannaati.
Assinoonni qorqorshinninna adhinoonni kaajjado qaafonni woyyaambe daggino; gumano maareekkisiinsoonni. Lawishshaho, 2011M.D komishiine xaphoomunni eonna fulote seerimale daddalonna seeru garinni lawinse harinsanniha kontirobaandete daddalo qorqoratenni 9.8 biliyoone birra hendanni uduunne amadate dandiinoonni.
2012M.D kayinni qorqorate dhukanke lossatenni 26.2 biliyoone birra fushshanno uduunne amandoonni. 2013M.D hattonni
qorqorate dhukanke kaajjishatenni 36.7 biliyoone birra fushshanno uduunne amande eo assinoonni. 2014M.D kayinni 50 biliyoone iillino. Amandoommohu 2015M.D sai 6 agani giddo calla 40.7 biliyoone qorqora dandiinoonni.
Bakkalcho:- Kontirobaandete daddali lexxanna qorqorshunni eo assinannihuno lexxanni harasi maa leellishanno?
Komishiiner Debele፡– Tini harinsho lame hajubba leellishshannote. Umihunni, gobba eo ikkitannotinna gobbaydira fultanno kontirbaandenni jawu garinni jifantanni nootaati. Wolu garinni, kayinni jawaante loonsummoro guma abbineemmota leellishannoho. Kontirobaandete daddalira bobbakkinori batinyinna loossansa halashshitino gari hattono dhuka kalaqidhino gari luphi yinoho. Bidhattonna assootu hee’rirono yanna yannantenni loonsanni loosi lexxanni daynota leellishannoho. Babbandeno la’’a dandiinanni. Lawishshaho, eo ikkitanno kontirobaande umose dandiitinote.
Gobbate giddora e’annotinna gobbara fultanno kontirobaandenna seeru doogonni harinsanni daddalo gaa’line gumullannihu duuchaho. Konni giddonni kontirobaande calla la’nummoro 2011M.D 1.3 biliyoone birra ikkanna; 2012M.D kayinni 2.14 hattono 2014M.D 4.284 biliyooneetinkanni. Tayxe 2015M.D umikki bocu dirinni 4.2 biliyoone birra hendanni uduunne qorqora dandiinoonni.
Bakkalcho፡– Gobbanke baaru furcho dinosena; konni deerrinni kontirobaandenna seerimalu daddali hala’lasi gobbate aana albillicho kalaqara dandaanno gawajjo hiittoonni gargara dandiinanni yite hedatto?
Komishiiner Debele፡– Gobbaydira fultanno kontirobaande, yaano gobbate giddonni gobbaydira sonkanni laalchi gobba afi’ra hasiissannose eo hoogganno gede assatenni tirfe afi’rate assinanni honqooqimmaati. Konnira, 2011M.D 334.8 miliyoone birra hendanniha gobbara fulanni noo uduunne amada dandiinoonniha ikkanna; 2012M.D 294 miliyoone birra hendanniha; 2013M.D kayinni 633.8 miliyoone birra hendannire gobbara fulanno uduunne qorqorroommo. 2015M.D sa’u 6 agannara calla 1 biliyoone 184 miliyoone birra hendannire lawishshaho, gibirinnu laalcho, shiilo hattono gorro saadanna faafiriku laalchonna jallaagissanno xagga amada dandiinoonni.
Bakkalcho፡– Kontirobaandete daddalo gobbate hobbaatinna qooxeessaho afantannori dhaggete diinna ragaanni hiittoonni la’nanni? Haammata gobbuwano kontirobaandete daddali korkaatinni cancishaanote reqeccaabbe danote ubbanna la’nannina ninke gobbara lawinori xaadannokki gede hiittoonni loossinanni heedhinoonni?
Komishiiner Debele፡– Togoo ikkito duucha yannara la’nanni keeshshinoommo. Lawishshaho, gobbankera Aliyye qooxeessira olu kai yannara duuchu raginni gobbate giddora eannoha baca olu uduunne la’’a lowontanni maala’lissanno. Olu uduunnira calla umose dandiitinoti jawa sanade no. Wole widoonni, jallaagissanno xaggara umose dandiitino sanade no. Gawajjo jawate. Konnira qara bue kontirobaandistootu hasatto hee’rate. Korkaatuno, kontirobaandete daddalaano seeru doogo ikkikkinni seerimale doogo doodhitanno.
Seerimale doogonni daddala doodhitannohu mayraati yiniro; umihunni, qaraxonna taakise baattukkinni tirfe afi’rate hasattooti. Keeraancho ikkitinokki doogo durimmate hayyo gede assite la’’atenni; konnirano babbaxxitino hayyo horonsidhanno.
Umihunni, qachu gobbuwanni ledo xaandanni danni hala’lado ikkanna uurrinshuwanke kayinni laafate. Konne gara uduunne gobbara fushshateno ikko eessate horoonsidhanno. Federaalete uurrinshuwa woraddateno ikko zoonnate hattono qoqqowubbatenna quchummate gashshootubbara afantannori mootimmate uurrinshuwa hasi’noonni deerrinni qorqorte seerimale harinsho uurrisate dhuki dinonsa. Roorenkanni, balaxxe mashalaqqe uytanni kontirobaandete daddalaano maaxxanni saysanna xa’mantannokki gede assatenni irkissannonsa.
Uurrinshuwa dhukansa lossidhe loossansa garunni loossanni uynoonninsa sokko fultara hasiisanno. Kontirobaandete korkaatinni gobbate aana kalaqantara dandiitanno dano gargarate ragaanni fula noonsa qeecha garunni fultara didandiitino. Ikkadimmano hooggino. Sa’u 6 agannara calla 700 kontirobaandete daddalinni bobbakkinore seeru hundaanni hosse xa’mantanno gede shiqinshoommo; kuri seeru garinni xa’mama noonsankanni. Ikkollana, hunonsa garinni diqorichinshoonni. Farci’raano noowa amande seeraho shiqinshirono hajo la’annonsa bissa widoonni garunni buunxe kisse fana hoogate foonqe leeltanno. Hajo garunni buunxe kisse hanafa hoongiro kayinni hasiisanno garinni yoo uyne qorichishate qarrisanno. Kuri baalu mitteenni kontirobaandete daddalaano dhuka kalaqidhanno gede kaa’linonsa.
Dikkono la’nummoro fanote. Dikko shiqinsheemmo laalchi anje no. Heeshshote iibbabbo aana kontirobaandete daddalaano no; la’anni no. Kuri bissa seeru doogonni eannore seekkite affino. Seeru doogonni eannori dikkote aana mannu hasatto wonshannokkirta affinohura tenne foonqe horoonsidhe qaraxonna taakise baattinokki uduunne shotu garinni gobbate giddora eessite dikkote shiqishshanno. Kontirobaandete daddalonsa babbaxxitino dogganni irkissannonsa bissanna gurcho yanna horoonsidhe dikkote shiqishshanno daafira seeru doogonni dadda’litanno bissa tugge sa’anni dikkote aana dhuku noonsare ikkitanno. Kuri baalu dikkote amanyoote la’’anna taashsha hasiissannota leellishannoreeti.
Xaa yannara la’nanni garinnino jallaagissanno xagga lowonta wajjishanno garinniiti gobbate giddora e’anni noohu. Duucha doogonni e’anno. Gobbate giddono hattonni ‘’Kaanaabis’’ yaamantannota jallaagissanno xagga laashshinanni hee’noonni. Kunino, ilama gawajjitannotinna gobbate lopho gufissannoti jallaagissanno xagga luphiimu deerrinni gobbate giddora e’anni noota leellishanno.
Bakkalcho፡– Jallaagisanno xagga gobbate aana iillishshara dandiitanno dano hiittoonni xawisatto? Qorqorshunna gargarooshshu loossana?
Komishiiner Debele፡– Tini akkimale garinni gobbate giddora eessinanni hee’noonniti jallaagissanno xagga dagoomitte heeshsho luphiiama ikkino garinni hembeeltanno. Baxxinohunni, fayyimmate handaarinni loossanno bissa xiinxallo assituro danchaho. Haammata maateno konni korkaatinni dagoomitte heeshshonsa hembeelantino. Babbaxxitino rosi minnanna qooxeessahono jawa dano tugginota la’noonni. Kuni investimentete, laalchimmatenna dikkote aana dano kalaqannoho. Xaphoomunni, seerimalu daddalinna kontirobaande, hattono jallaagissanno xagga gobbate aana jawa dano tuggannoreeti. Yannitte hayyo (tekinolooje) horoonsi’ra, adhinanni qaafo kaajjisha, qinaambe loosate hayyo kalaqa ga’ara yine gashshi’nannikki hajooti. Baalinke hajo la’annonke yine loosa hoongummoro gobbate aana jawa qarra ganannoha ikkanno. Dagoomitte heeshsho aanano hattonni. Ninke uurrinshanke widoonni jawa illacha tunge loonsanni hee’noommo. Tenne ikkito gargarate loossanni lowo manni danotenni lubbamino. Uurrinshankeri loosu ogeeyyeno ikkito ga’labbote bissano lubbantino; gawajjantinono.
Ikkinohura, deerru deerrunkunni noo tantanonni hanafe haja la’annonsari mootimmate bissa illacha tugge loossara agarranni.
Mite mite kontirobaandete daddalaano kakkachuulleho. Amaddino kaameelinni manna kibbitanni shitanni hadhanno; ola fantanni keella tayisee sa’anno; lowo manna shite sa’anno. Kuni Wodiidi Ameerikinna Xaaliyaanaho la’noonniri shitt gaamo kalaqantinohu konni garinniiti. Ikkinohura, handaarunni kalaqantanni noo dano bidhachishshannota ikkitinohura gutunni gargara dandaa noonke.
Lawishshaho, shiilote handaarinni gobba afi’ra hasiissanno eo xibbuunni 63% ajjino. Caatete laalchinnino hattonni. Barru barrunkunni lowo caate amndanni giirre hunnanni. Tenne dano gargarate mootimmanniri loosu sooreeyye murcidhe loosa hoogguronna baalunku yawosi fula hoogiro ikkito gobbate aana dano tugganno deerrira iillitanni no. Halammenna qinaambe loosa hoongummoro gobbate aana hembeelammenna dano kalaqamate jawa korkaata ikkanno. Seerimale bissa wolqissuro seeru ba’’anno. Konnira seeru tiro hooganno. Seerimale doogonni millissanni wolqissanno bissa heedhanno woyte ilama danote ubbanno. Xaa yannara komishiine, deerru deerrunkunni noori ga’labbote tantanonna gobboomitte hobbaatu uurrinshuwanni ledo qinaabbe loossanni afantanno. Ikkollana, handaarunni agarroonni deerrinni guuta ikkinori dino. Albillichono lowo loosi agarannonke. Qorqorshunna gargarooshshu loossanke kaajjinshe sunfeemmoha ikkanno.
Kontirobaande qorqoratenna gargarate loosi tuqu xaadooshshira lallawatenninna mitte yannara assinanni gambooshshinni tiramannoha dikkino. Kontirobaandete daddali hashsha barra harinsanniha ikkinohura haja la’annonsari mootimmate bissa qinaabbe loosa noonsa. Gobbate giddora eessinanni daddali amanyootenke lainohunnino sa’u 6 agannara 90.2 biliyoone birra hende 87.1 biliyoone birra gamba assa dandiinoonni.
Kunino sai diri labbanno yannahu ledo heewisiinsanni woyte 34 biliyoone birrini rooranno. Gobbaydi dikkora sonnkanniha lainohunnino sa’u lee agannara 1 biliyoone 554 miliyoone doolare ale afi’noonni. Loosu harinshuwanni bainchu assootira angansa noonsare loosu basenni geegiissate geeshsha iillitino gumulo sayinsoonni. Sa’u lee agannara calla 446 loosu massagaanonna loosaasine aana qaafo adhinoonni.
Bakkalcho፡– Qixxaawote kifilenke ledo noohe keeshshora galateemmo.
Komishiiner Debele፡– Anino galateemmo.
Bakkalcho Ammajje 2, 2015 M.D Hamuse
