Yoonaas Adaayye (PHD)
Gobboomitte Amaalamme Ko/Lay/Komishiinere
Qiddist Gezaheny
Yoonaas Adaayye (PhD) gobboomitte amaalamme komishiine laynki komishiinerichaati. Ogimmasinni keerunna hobbaatu rosiisaanchonna fullahaancho ikkanna; Addis Ababu yuniversitera Keerunna Hobbaatu xiinxallo uurrinsha dayrekiterimmatenni massagino. Illachasino keeru gatamarshira; hattono gaance tirranni hayyonna hobbaatu aana assitinota babbaxxitino xiinxallo harisatenni nabbawate iillishino.
Keerunna hobbaatu xiinxallaanchi Yoonaas Adaayye (PhD); Ingilizete afii xiinxallonni jawiidi rosu uurrinsha rososi Addis Ababu yuniversitera hanafe gumulatenni; kalqoomu xaadooshshi rosu golinni laynki digiresi rosino. ‘’Brandford University’’nni kayinni keeru xiinxallonni sayikki digirenni (PhD) maassamino.
Attamisiisino xiinxallote borrosi mereerinni Itophiyahonna Soojjaati Afriki aana illachishe loosinori; Soojjaati Afriki keeru gatamarshi roso; giddoydi gaanci qooxeessaho kalaqanno qarra; Afriku kalqoomu ga’labbote gashshootinni; Halantino Mootimmuwa keere agarsiisate loossara Itophiyu qeechi tantanotenni yitannonna woloottano ga’labbotenna hobbaatu aana borreessino.
Xaa yannarano, duuchanka beeqqisiissanno gobboomitte amaalamme komishiine laynki komishiinere ikke loosanni afamanno. Komishiinete loossanni ledo amadisiisaminohunni addi addi xa’muwa kayinseenna ledonke keeshsho assino. Wosinchinke ledo assinoommo keeshsho aananno garinni qixxeessine shiqinshoommo. Dancha nabbawate yanna!
Bakkalcho:- Gobboomitte amaalamme komishiine xaa yannara maa loossanni afantanno?
Yoonaas (PhD):- Komishiine xaa yannara loossanni noo loossa lainohunni dagoomaho iillanno gede yanna yannantenni hala’lado xawishsha uynanni keeshshinoommo. Gobboomitte amaalammete komishiine uurrinsinkunni Tonne aganna kiirsiissino. Komishiinete loossa Onte fooliishshonni bebbeenke loonsanni hee’noommo. Umihu balaxote qixxaawo ikkanna; tenne fooliishshonni wolootta gobbuwa rosicho la’’anna adhatenkanni. Laynkihunni, meessaneetenna qooxeessanke seekkine huwata la’anno. Babbaxxitino gobbate qooxeessubba marranni Itophiya konni aleenni afate loonsanni keeshshinoommo. Baxxinohunni qoqqowu gashshaano ledo shiqqi yine loosate mitto mittonkare afa, umonke egensiisanna dandaami bikkinni qoqqowonna komishiine xaadissanno gaamo base basente kalaqate konne looso gumulloommo. Aanteteno qarunni dagooma riqibbannoreeti yine ammannannire, lawishshaho; amma’note massagaano, gobbate geerra, annuwanna Abbaagedoota egennamanna insa maassonna huuccatto afi’ratenkanni. Hattenne afi’ne amaalammete mayimmanna hasiishsha baxxinohunni xaa yannara Itophiyaho mayira hasiissinoro halashshine hasaamboommo.
Aanteteno hettisamaano paartuwa, sivikete daganna woloottu halamaano uurrinshuwa hattono kalqoomu latishshu halamaano ledo hala’ladunni egennama noonkenkanni. Loosinke daafira hasaawanna mamiicho, mayinni irkisa dandiitannoro egensiisatenni ledote anga wodhitukkinni ninke xa’mineemmo gobbate aliidimma kisannokkinna Itophiyaho kaa’litanno doogo hiittoonni mitteenni loosa dandiinanniro hala’ladunni hasaambe sumimmete aana iillinoommo. Poletiku paartuwa ledo sumimmete aana iilline malaatinsanni afammeemmo; gutu sumimme malaatinse sivikete daga ledo gunde loosu giddora e’noommo; loonsannino afammeemmo. Qarunni lamente fooliishshonni loonsoonniha ikkanna xaa yannara loosu giddora e’nanni
hee’noommo.
Xa sayikki fooliishsho gumulo aana iillinoommo. Gumulote harinshonni Itophiyahu giddo afantanno Sette mootimmate yuniversituwa ledo Addis Ababu Yuniversite massagganno tantano noonsa; Insa ledo malaatinse xa borrote mine fa’ninanni hee’noommo. Borrote mineno mitootu marre la’nanni hee’noommo. Jijjigaho noommo yannara borrote mine laoommo. Qaru komishinerichinke muli barrinni Hawaasira ha’re hasaawe; looso mamoote hananfeemmoro loosaasine ma garinni sonkanniro aanteteno loossanno loossa daafira baxxinohunni Yuniversituwa borrote mini gede horonsirate hendoommo. Xawo assate Yuniversituwa horonsirate hasi’noommohu qaru korkaati gobboomu amaalammete komishiine hanqafaancho calla ikkitukkinni mereersitinota ikkase xawinse leellishate hendeeti.
Xaa yannara afammeemmohu borrote minna tantannanninna halashshinanni loosaasine gaammanni hakkonni qaxarantannore dagoomu ledo ikkatenni gaammeemmo doogo hansanni hee’noommo. Xaa yannara Addis Abebu gashshooti qooxeessira noo daga ledono hansaambanni hee’noommo.
Bakkalcho:- Hinge hinge hasaambanni addi addi hasaawi aana beeqqaano rosantinore, rosantino hedo noonsare ikkitanna la’nanni; tini wolootuwiinni mayinni baxxitanno yitanno hedono macciishshantanno. Xaphoomunni baxxitino hedo noonsareno ikkito Diyaspooru beeqqitannohu hiittoonniiti?; gobboomu amaalamme garunni hanqafaancho ikkitanno?
Yoonaas (PhD):- Hanqafaanchimmanke ninke coyi’neemmohu aleenni loosinke leellishanno. 120 Miliyoone daga beeqqitanno yinummoro kaphoho; mitte hanqafaanchimmanke harinsho beeqqo ikkitannoti riqiwotenniiti. Dagooma riqibbannore daga umise doodhitanno. Poletiku massagaano, Poletiku paartuwa, Civikete maamarra daga calluwinsa dikkitino. Hasaawissannorenna injeessitannore doorreemmori no.
Injeessitannore yineemmori dagate ledo heedhe dagate afoo dandiitannore dagate hasattonna amma’no garunni affinore dagate giddonni doorranni. Insa widoonni kayinni baalanti daga badhera gattukkinni baalunku mitteenni hanqafamannoha baalunku mitteenni halamaano ikkanno gede dargaho noore amma’note massagaano, geerra,mitto mittonka massagooshshu aana noo egennaammi ledo amaalamme ikkinnina ninke callinke dimurreemmo. Hatto ikkiro gara di ikkanno. Konni daafira hanqafaanchimma korkaatu doogonni riqiwotenni dagate ledo amaalamme, hettisamaano poletiku paartuwanna gashshitino paarte ledo hattono sivikete maamarra lede mitteenni sumuu yaa noose. Korkaatuno loonseemmohu insa ledooti.
Albano ikkiro hanqafaancho yineemmohu baalanka hanqaffinota mittonka mallaaddinokki harinsho yaateeti. ‘’… olantanni noore hiitto assitinanni?’’.. yitanno xa’mo lamalu agani albaanni ka’inonkanni. Ninke dawaro kayinni insa riqibbannori no; insa ledo sivikete maamarra widoonni woyi gobbayidi halamaanonke woyi latishshu halamaanonke ledo ikkatenni dandiineemmo yinoommonkanni. Itophiyu giddo agurreenna Sayikki kalqera hee’ranno qansicha beeqqisiisa dandiineemmo yinoommonkanni. Xa kayinni kalaqaanchu fajjo ikkeenna injeessineenna hakka marre hingoommo. Aleenni xawisummonte gede dagatenn doorantanno injeessaano qummeessitanno garinni ayee manchino Koo-Tee, amma’note, dagoomunna loosu golinni ayino beeqqikkinni gatannokki gede hanqafaancho ikkanno gede sayinsete doogonni xiinxallonke garunni loonse agadhinanni hee’noommo.
Bakkalcho:- Riqiwote gobbaanni mittu manchi gobboomu amaalamme aana
beeqqa dandaanno?; baxxitino hedo noosi qansichi koyisamara dandaanno?
Yoonaas (PhD):- Mittuno agurreemmo qansichi dino. Aleenni diyaspooru beeqqannohu hiittoonniiti? yitanno xa’mo shiqqinonkanni. Itophiyu ilama lainohunni baalanka diyaspoora ma garinni xaadinseemmoro mixo fushshi’ne qixxaamboommo. Umi doyichonni ’Idinni- Idi geeshsha’ yitanno qixxaawonninna wolootta hedeweelchonni dagginori ledo Itophiyu Diyaspooru ejensenna gobbayidi hajo ledo halamatenni xibbunni kiirranni Diyaspoorinna diyaspooru riqiwamaano ledo xaandoommo. Hiitto assine insa ledo loonseemmoro uminsa ledo amaalammoommo. Yininte gede baxxitino hedo noonsare beeqqisiinseemmo.
Mitte riqiwo hedote riqiwooti. Koo-Tee, amma’notenna garete riqiwo calla di ikkitino; Hedote riqiwono heedhanno. Hedote badooshsheno haa’nanni kaayyo heedhanno. Harinsho amanyoote harunsitinota ikkitanno. Aleenni xawisummonte gede injeessaanonna hasaawissannori heedhanno. Itophiyu ilama ikkinoha mittono dibandeemmo. 120 Miliyoone daga beeqqisiisa dandiinannikkiti xawoho. Amanyoote harunsino garinni doorantino base heedhanno. Yuniversituwate beeqisiinseemmori heedhanno. Hiikku manchino baxxitino hedo heedhusiro haa’rate qixxaamboommoreeti.
Amaalammete komishiine qarunni hasiissinohu hedote badooshshi haa’ratenna gobboomitte sumimme kalaqateeti. Hedote badooshshi amaalammete komishiine umise safantino heellicho mereerinni mitto ikkinohura lowo geeshsha hasi’neemmoho. Beeqqotenni baxxitino hedo noosihu daa hoogiro maricho amaalammummoyya?. Konni daafira gurcho hedo woyi baxxitino hedo noonsari hiikkurino riqiwante coyidhanno; beeqqitanno.
Bakkalcho:- Halaalaancho sumimme wolapho yawote ledo hasiissanno? ba’rete wolaphona mageeshsha ikkitanno?
Yoonaas (PhD):- Tenne xawisate uminketi loosu harinsho noonke. Anfinte gede Yuniversitete rosiisaancho ikke 25 dirra ale owaatummo yannara xaggeeffachishanno garinni hedo’ya tuqu xaadooshshuwara xawisanni keeshshoommo. Coyi’reemmo yannara hiittoo woweno di uyinoonnie. Direyatto, di usuramatto yinoehu dino. Gobbate giddo seeru amanyooti noota ammaneemmo. Woluno ani xa’mamaanchimmatenna yawo adhe ikkinohura qarru dixaadinoe.
Gobboomu amaalammete komishiine umisera uyinoonni yawo heedhanno. Uyinoonni yawo giddo loossannohura hasaabbanno mannoota hasaawinseemmohu yawo adhineeti. Konni daafiraati mootimmatenna poletiku paartuwa ledonna sivikete maamarra ledo balanxe mittimma kalanqoommohu. Daga balaxxe hiikkonne dargano coyidhanno woyte yaaddo e’annonsakki gede wolaphotenni coyi’ra dandiitanno gede ‘’Tenne hedo hedootto, coyiroottona qorichishamatto’’ yinikkinni hedonsa xawissanno gedeeti. Umihunni amaalamme halaale afirateeti; illachu sumimmetenna Itophiyaho sufo noo keere kalaqate.
Konnira baxxitino hedo dagganno woyite e’’ote gede adhinanni. Umihunni Manchu umisi garunni hede mixire yawotenni coyiranno daafira gobbanke ayirrinyenna horo yoommohu konniraati. Wolaphotenni gobbanke balaxisiinseeti. Hasaawano ikko yekkeeramanna giwa dandiineemmohu gobba heedhurooti. Yawotenni hasaawa umisenni wowe afidhino. Manchu umisinni ammana umise wowete. Ninkeno uurrinshu gede dagatenni, dagatewiinni dagate uurrinoommore ikkankenni yaachishannonkeri dino. Korkaatuno dagano ikkito kalaqaanchu ninke ledo no. hettisamaano paartuwa mootimmate bissa baalanti mitte gobbara loossanno daafira yaaddo e’ara difajjineemmo.
Bakkalcho:- Qarunni amaalammete shiqqanno hedo doorrannihu hiittoonniiti?
Yoonaas (PhD):- Hedo doorrannihu dagate qummeessinni komishiinenniwa dagguhu gedensaanniiti. Ninkeno haa’ne dagate riqiwamaano amaale minira woy hajo la’annonsa bissara shiqinsheemmo. Ikkollana deerru no; aleenni xawinsummo garinni daga eelinni alira fushshitannote.
Daga qooxeessinkera Itophiyu giddo seeda dirrara keeshshino badooshshe harunsite gaance kalaqanteenna olaho kaima ikkitino hajubba kiirte mite lame yite kula dandiitanno. Hiitti mitiimma qoqqowu deerrinni tidhantara dandiitanno?, hiitti gobboomu deerrinni tidhama noose yaannoha bandanni. Gobboomu illachi hiikkonneeti; qoqqowu illachina hiikkonneeti; yaannoha bada komishiinete yawooti. Komishiinete uyinoonnisehu jawiidi loosi kuri illachuwa badde hajo la’annonsa bissara shiqishate. Qarunni illacha badate looso baalante qoqqowubbara harinsanni. Qarunni illachinke bue kayinni dagate. Ninke woyi mootimma di ikkinoommo. Kowiicho wodancha hasiissanno coyi ninke illachinke bue dagate yinummorono mootimma dieessannose yaa di ikkino. Egennaamma baalanka eessannonke. Daganke illachu bueeeti. Jeefote bada kayinni ninke yawonna lallawunni uyinoonninke biilloonyeeti.
Bakkalcho:- Balaxo uyinannihu hiittoo hajoraati?
Yoonaas (PhD):- balaxo uyinannihu qara ikkitino gobboomu hajoraati. Tenne hajubba kayinni babbaxxitino qooxeessubbara bandara dandiinanni. Ikkollana balaxe coyira danduummoro hedo eela qole dirrisanni noommo yaate. Konni daafira base basente garinni ninke qarri konneeti yite daga umisenni badde fushshitanno.
Bakkalcho:- Bayiriidi seerinna qoqqowu hajubba la’’antannohu konni garinniiti?
Yoonaas (PhD):- Daga kayissu eega baalanti hajo ikkitanno. Ninke balanxe togooti, hattooti yineemmo hajo dino. Hiittenne hajo ka’’a noosehu dagatenniiti.
Bakkalcho:- Duucha woyite batinyoota yekkeersiissannoti dhaggete; dhagge lainohunni ati mayyaatto?
Yoonaas (PhD):- Baalanti tenne uulla aana noo hedo dagatenni ka’’a dandiitanno. Dagatewiinni ka’e amaalammete shiqqanno. Hiitti hajono ka’’a dandiitanno.
Bakkalcho:- Ka’ino hedo baalanti hiitto amaalammete shiqqanno?, dhaggete widoonni yinanni woyite babbaxxitino hedo ka’anno. Mite mite sayinsittete taje amaddara dandiitanno. Wole widoonni sayinsitte xiinxallo aana safantinokki hedo shiqqanno. Sayinsitte xiinxallo aana safamate kaayyo heedhanno?
Yoonaas (PhD):- Eewanni! Mitte lallawu aana worroonniti amaalammete hajora adhinannihu mittu xiinxallotenni ikkinota kulloonni. Aleenni coyirummonte gede hasaawu egennotenna xiinxallotenni irkisaminoho. Harinshonke umisenni sayinsitte harinsho harunsitinote. Batinyootu Yuniversitetenni dangoommore xiinxallotenna rosiisaanchimmate aana keeshshinoommoreeti. Konni daafira harinshonke hedotenni, gibbotenna baxillunni ikkikkinni halaalunna egennote aana safantinote. Korkaatu aana safantinote.
Bakkalcho:- Aleenni xawisittonte gede balaxote qixxaawo yannara qoqqowubbate doyitinanni komishiine qoqqowu gashshaano ledo xaaddu yannara noo akati ma lawanno?
Yoonaas (PhD):- Qoqqowu gashshaanono ikkito daga lowo geeshsha xaggeeffachishanno garinni noonsa hasatto xawissino. ‘Gobbate gaancenna ola wo’naalloonni. Lowo gibbono la’noonni; darteno kalaqantino. Ikkollana hasiisannohu konni baalu olira, dartetenna gaancete korkaatu maati?yine hasaawate. Ofolline hasaawa dandiinummoro danchaho yitinno. Hawalle keere daggini; kuni ikka noosihu techo Sasunna Shoolu diri albaanniitinkanni. Ikkirono xaano dibarrino lowo geeshsha tashshi yinonke; tini ninkera hexxote’yitinno.
Ninke keere abba hasi’neemmohu olunni ikkikkinni keerunniiti yite, hasiisanno baalinni qoti’nera hee’noommo yite murciratenni tenne hajora umonke kakkalo assineemmo yitinno. Hiddaasete kofatto gede halamatenna kaa’lamate qixxaamboommoreeti yite marrummowa baalankawa qaale e’inonke. Kunino qole hexxote sinqenna buqqeete wolqa ikkinonke.
Bakkalcho:- Jeefote xa’mo’ya hanqafaancho gobboomitte amaalamme yineemmo woyite baxxinohunni dagatenna mootimmate mayyaatto?
Yoonaas (PhD):- Daga hasaawu aana baqqi yite beeqqa noose. Garunni millissanno gede agarranni. Mootimma agaramannosere baxxinohunni hobbaatu widoonni shiqisho hasiissanno base baalantera baqqi yite shiqa noose. Daga mitte shokookka nookkiha coyira dandiitanno gede mayi iillannoe yitukkinni qansootu gobbansa hajo aana wolaphotenni coyidhe babbaxxitino basera hala’lado irko assa noonsa. Xaano baalunku irko assanni afamanno. Jireenyu paarte sooreessi dokter Abiy Ahimedinna pirezidaant Sahileworq Zewude ledo shiqqi yine hasaambe insawiinni wowe afi’noommo.
Qansootu gobbansa hajo aana wolaphotenni coyidhanno gede injoo kalanqe qoqqowu mootimmanna zoonnate mootimma noo base baalantera ninke ledo baqqi yitino beeqqo assite gobboomu keeru reekko gotti assate uminsa qeecha fultanno yitanno ammana nooe. Togo assitannano la’noommo. Kofattonke hiittoonni ayirrisiissinoro la’noommo. Tini saino dhagge naqaashe ikkitinohura insa irkono baxxitannokkita la’noommo. Hettisamaano paartuwa luphiima irko assitino. Irkonsa suffannota ammanneemmo. Sivikete maamarra miidiyubba, egennaammunna fullahaano base basente noori baalunku tenne gobboomitte amaalammera kaajjado irko assitannota ammanneemmo.
Bakkalcho:- Yannakki uyite xa’monke dawartanni ledonke keeshshootto daafira galanteemmo.
Yoonaas (PhD):- Anino galateemmo
Arfaasa 25, 2015 M.D Hamuse
