Addisu Adoola
Fayyimmate wowe babbaxxitino fayyimmate qarrubbara reqecci yitinore haammata kiiro noonsare dagoomu bissa gutunni gamba assine mittu mittunku manchi woy maate fulo assitara dandiitanno woxe gutunni uurrinsoonnihu fayyimmate fende widoonni maatenniha woxu fulo gatisate hananfoonni hayyooti.
Mittu mittunku manchi woy maate heeshshonsa yanna giddo hiittenne yannara fayyimmate hoonge xaaddasira dandiitannoro himanate dandaannokkihura dagooma hanqaffino fayyimmate wowenni hanqafamatenni fayyimmate hoonge bidhatto nookkiha hee’ra dandaanno.
Fayyimmate wowenni maate woy hallanyu fayyimmate hoonge kaiminni xagisi’rate fulara dandaannoha lowo woxe gatisate hattono maatete miinji aana iillitara dandiitanno gawajjo gatisate ragaanni noose qeechi luphiimaho.
Fayyimmate wowe, qansootu keeraanchimmatenni heedhe baattannohu shiimu woxinni fayyimmate hoonge xaaddannonsa yannara wowetenni fulo assinanni woxinni fayyimmate woxi fulo assine xagisidhanno gede assinanniho.
Gobbankera dagooma hanqaffinota fayyimmate wowe owaante aa hananfi kawa kiironsa baca dagoomu bissa shiima woxe balaxxe baaxxite fayyimmate hoonge qarri xaadannonsa woyte maateno ikkito xissaminonohu maatete miili xagisidhanni keeshshitino.
Sidaamu qoqqowirano fayyimmate wowe loosu aana hosiisa hananfi kawa dagoomaho hala’lado huwanyoote kalanqeenna dagooma horaameeyye assinanni hee’noonni. Ikkollana, dagooma hanqaffinoti fayyimmate wowenni agarroonni deerrinni baca kiiro noonsari dagoomu bissa wowete miilla ikkate ragaanni xe’ne noota kullanni.
Ninkeno tenne lamala gaazeexinke wosinchu gafinni Kalaa Yohaannis ledo; ‘‘Dagooma Hanqaffino Fayyimmate Wowe’ qoqqowu giddo noo akati, tuqishshinna dagate huwanyo maa labbanno yaannohunni assinoommo keeshsho qineessine ki’ne nabbawaanonkewa haa’ne shinqoommo. Dancha nabbawate!
Bakkalcho:- ‘’Dagooma Hanqaffino Fayyimmate Wowe’’ Yaa Mayyaate? Miila Ikka Dandaannohu Ayeti? Miila Ikkate Hasiisannorina Maati?
Kalaa Yohaannis:- Dagooma hanqaffino fayyimmate wowe yaa, tirfe kaima assitinokki uurrinshate loosi noosekkinna loosidhenna dadda’lite galtino daga horaameette assitanno hayyooti. Kunino loosidhe woy dadda’lite galtino daga baadiyyete 450, quchumaho 650 birra dirrunni mitte higge calla baaxxite uminsano ikko maatensara xisso xaaddannonsa yannara qarqarinsara afantanno fayyimmate uurrinshanni hanafe jajjabba mootimmate fayyimmate uurrinshuwa geeshsha bikkiweello xissonsa deerrinni xagisidhanno yaate.
Miila ikka dandiitannori mootimmate woy uurrinshate loosi noonsakki mannaati. Miila ikkateno hasiisannori uurrinshate loosi noosikkiha, diru baatooshshe baaxxe miila ikkanna worroonni yannate kio giddo diru dirunni miilimmasi haaroonsi’rate.
Bakkalcho:- Dagooma Hanqaffino Fayyimmate Wowe Miila Ikka Dagoomaho Noose Horo Hiittoonni Xawinsanni?
Kalaa Yohaannis:- Dagooma hanqaffino fayyimma wowe dagoomaho heedhannose horo lowote. Mittu manchi dirunni mitte hige calla baaxxanno woxinni yaano, baadiyyete 450na quchummate 650 birrinni miila ikke isirano ikko maatesira xisso macciishshantannosi yannara kaardes calla amade mare wodhonna biddissa agadhino garinni qarqarisira afantanno fayyimmate mereershubbanni hanafe jajjabba mootimmate fayyimmate uurrinshubba geeshsha ha’re xagisi’ra dandaanno. Saeno xaa yannara xissamme xagisi’rate fushshinanni fulo lexxitanni ha’rase korkaatinni duuchu manni xissosi deerrinni ikkikkinni woxisi deerrinni calla xagisi’re giwisiro minese goxe gawajjamara dandaanno. Dagooma hanqaffino fayyimmate wowe miila ikkino manchi woxisi dhuki deerrinni ikkikkinni xissosi deerrinni mootimmate fayyimmate uurrinsha owaante afi’ra dandaanno injo kalaqantannosi yaate.
Tini wole widoonni la’neemmo woyte lowo woxe fushshi’ne afi’nanni owaante shiimu woxinni hasi’noonni deerrinni afi’nanni injonna fayyimmate tuqishsha baalanta dagoomu bissa hanqafino garinni iillo assate hende qixxeessinoonni hayyooti. Kalqete fayyimmate uurrinsha wodho garinni baalanka taashshino garinni fayyimmate tuqishsha buuxisiisate mitto harumaati.
Bakkalcho:- Dagooma Hanqaffino Fayyimmate Wowe Daafira Dagate Huwanyooti Maa Lawanno? Biirote Gedena Dagate Huwanyoote Kalaqate Loossinanni Heedhinoonni Loossa Heedhuro?
Kalaa Yohaannis:- Dagooma hanqaffino fayyimmate wowe daafira dagate huwanyooti aana gatto nootanna albillitte lowori loonsanniri agarannota leellishannori no. Ikkollana, xaa yannara la’nanni woyte dagate huwanyooti lexxanni dayno. Kayinni duushshinoha dikkino. Konnira, biirote gedeno dagate huwanyoote kalaqate looso hala’ladunni loonsanni keeshshinoonni.
Ikkollana, miiloomimma diru dirunni haaroonsi’nannita ikkitinohura diru tuqa huwanyoote kalaqate looso loosa hasiissanno. Xaano ikkiro yanna yannantenni aliidi gashshaano hanafe olluu gashshaano geeshsha daga hasaawisatenni dagate huwanyoote kalaqqanni hadhanno gede assatenna miidiyuubbatennino dagate huwanyoote kalaqate looso hala’ladunni loonsanni hee’noommo.
Bakkalcho:- Dagooma Hanqaffino Fayyimmate Wowe Horonsi’rate Widoonni Dagate Beeqqo Mageeshshite? Qoqqowu Deerrinni Mageeshshi Daga Horonsidhino Yaate Dandiinanni? Daga Hasi’noonni Deerrinni Horaameette Ikkitino Yaate Dandiinanni?
Kalaa Yohaannis:- Dagate horaameeyyimma la’niro yanna yannantenni lexxitanni hadhanni no. Lawishshaho, sasu diri albaanni xibbuunni 14% daga callate dagooma hanqaffino fayyimmate wowe horaameeyye ikkitinoti. 2014M.D kayinni qoqqowoho noo daga mereerinni xibbuunni 56% horaameeyye ikkino. Konninni la’niro dagate horaameeyyimma lexxitanni hadhanni no yaate. Tini yaa kayinni xaano horaameeyye ikka hasiissannoseti horaameette ikkitinokki daga dino yaa dikkinino.
Dagooma hanqaffino fayyimmate wowe maatete Jireenya buuxisiisanno owaantete akatano ikkino daafira biddissu fajjannosihu baalu miila ikkanno looso hala’ladunni illacha tunge loonsanni hee’noommo.
Tenne owaante miila ikkano ikko miiloomimma haaroonsira dandiinannihu qole Birra aganinni kayse Arfaasa 30 geeshsha calla ikkinohura tenne owaante horaameessa ikkinokkihu tenne kayo miila ikkanna miiloomimma haaroonsi’ra dandiinannihu kiantino yannara ikkinohura rahe miila ikkanno gedenna horose huwatinohu baalu huwanyo nookkihura huwanyo kalaqatenni tenne kaayyo horonsi’ranno gede assa hasiissanno.
Bakkalcho:- Tenne Wowera Qoqqowu Giddo No Yine Hendanni Injonna Ruukko Heedhuro?
Kalaa Yohaannis:- Dagooma hanqaffino fayyimmate wowera Sidaami giddo noo injo hala’ladote. Umihunni, daga tenne kaayyo horonsidhe umonsa dagoomittetenninna miinjunni losidhanno gede mootimma annimmatenni massagganni afantanno. Tini lowo injooti. Woleno miila ikkate baantanni bootooshshe baaxxe afannokki woy buxichu buxichi tenne kaayyo horonsi’rikkinni gatannokki gede woraddatenni hanaffe federaalete mootimma geeshsha baante dhukiweelootu baatooshshiweello miila ikke owaante afi’ranno assitannoti laynki injooti. Saykihunni, wo’ma baatooshshe baaxxe dandaannokkihura gama umisi baaxxeenna gama mootimma baattanno injooti. Kuri baalu gamba assinanni woyte qoqqowu daga hanqaffino fayyimmate wowe horaameette assate noo injubbaati yaate. Ruukkote gede kullanniri kayinni deerru deerrunkunni afantanno fayyimmate uurrinshubba ikkado ikkino xaginaatu uduunne hooga mittete. Konnira, kalqete deerrinni kalaqantino koronu fayyanna kalqete deerrinni mite mite gobbuwarano ikko gobbanke giddo kalaqamino oli xaginaateho hasiisannore dikkote wodani gede afi’nannikki gede assinoti mitte ruukko ikkitino.
Bakkalcho:- Mite Mite Fayyimmate Uurrinshubbara Miillate Owaante mulla Uytannohu Gede Assite La”atenni Balaxo Diuynanninke; Xagisi’ne Ka’nummoro Xagichu Dinona Gobbaydinni Hidhe Yaamammeemmo Yitanni Wowete Miilla Koffenya Ku’litanna Macciishshinanni. Konnirano, Korkaatu Gede Kullanniri Maati Yaatto?
Kalaa Yohaannis:- Dagooma hanqaffino fayyimmate wowe miili balaxe suuqi’rinohu aaninni haa’ne baantanni hee’noommosi ikkinninna wolu wiinni baxxannori mitturino dino. Xaa yannara mootimmanniti fayyimmate uurrinshubba xibbuunni 60% ale owaante uytanni afantannohu qole dagooma hanqaffino fayyimmate wowe miillaraati. Kunino yaa fayyimmate uurrinshubbara haammata owaatamaano dagooma hanqaffino fayyimmate wowe miillaati yaate. Kuni fayymmate uurrinshubbarano lowo eooti. Fayyimmate uurrinshubba tenne hegersa hasiissannonsa.
Ninkeno yanna yannatenni miillate kasseenyi maa lawanno? Yaannoha xiinxallo assineemmo. Tenne xiinxallonnino lowo manni miila ikkansanni xisso macciishshantannonsa yannara woxu hoongi yaachishinsakkinni fayyimmate uurrinshuwa miiloomimmate kaarde calla amadde marte deerru deerrunkunni afidhanno owaantenni lowo geeshsha hagiirraamma ikkitino gede miilla xawissanno.
Ikkollana, mite mite fayyimmate uurrinshubba miila ikkansanni balaxonna ayirrinye uyte taalo owaante aate widoonni sae sae ku’litannori no. Konneno tirate biirote gede miillate giddo kalaqamanno koffeenya hiittoonni tirreemmo? Tirannohuna ayeti? Yaannoha koffeenya tirranni doogo maanuwaaletenni qixxeessine loonsanni hee’noommo. Owaantete aana koffeenyu noosihu baalu qoqqowu geeshsha daanni shetikkinni hakko noo qarqarira hee’re koffeenya shiqishi’re tidhara dandaanno hayyo qixxeessine koffeeyya macciishshitanno bissa ikkitanno manna worre; deerru deerrunkunni koffeenya tirranni hayyo raga worre ha’nanni hee’noommo.
Fayyimmate uurrinshubbano miillate ayirrinye uyte loossanno gede addi addi loossa loonsanni hee’noommo. Xe’ne noowa kayinni biddissu garinni taashshiinshanni ha’neemmo. Biddissunna wodhote garinni hadhannokki fayyimmate uurrinshubba kayinni sheemaatu giddonni fushshate deerra iillitanno qaafo adhineemmoha ikkanno. Korkaatu, owaante woxunni hidhinanni hee’noommo geeshsha woyyaabbino owaante uytanno fayyimmate uurrinshawa hinge ha’ra dandiineemmo. Konneno biddissu fajjannonke. Konnira fayyimmate uurrinshubba sheemaatinsa garinni ninke ledo suffannoha ikkiro dancha owaante miillate aa agarranninsa.
Xagichu widoonni noori mitte dagankeno affara hasi’neemmoti, dagooma hanqaffino fayyimmate wowe miila ikkino daafira kalqeteno ikko gobbankera noo halaale moroma dihasiissanno. Miila ikkinoonni daafira baalunkuri hee’rona yaano dihasiissanno. Kalqeteno ikko gobbate deerrinni kalaqantanno qarrubba xagichu shiqo aana hekko kalaqqino. Gobbate giddo qole ikkado ikkitinoti xaggate faafirikka dinonke. Duuchu xagichi baara widinni daannohura xagichu widoonni heedhanno foonqe dagankeno huwatturo danchaho. Ninkeno togoo qarrubba aante noo garinni hiissine tira dandiineemmo yaannoha mallanninna qooxeessu qooxeessunkunni ‘dagate xagichu mine’ fanate mixi’ne loonsanni hee’noommo. Konnirano dagano ikko dureeyye halantankera hasiisanno.
Bakkalcho:- Mittu Dagooma Hanqaffino Fayyimmate Wowe Miila Ikkino Manchi Owaante Afi’ra Dandaannohu Miila Ikkihunni Mageeshshi Yanna Gedensaanniiti? Yannate Kino Noosi?
Kalaa Yohaannis:- Dagooma hanqaffino fayyimmate wowe miila ikkiro mittu manchi ayimmasi xawissanno taje adhate umisi, maatessinna isi ledo owaante afi’rara dandaanno manni misile (foto) shiqisha hasiissannosi. Owaante afi’ra dandaannohu hattenne tajenni ikkannohura.
Konni gedensaannino owaante afi’rate multannosi fayyimmate uurrinshanna xissosi deerrinni tareessinannasi maranno fayyimmate uurrinshubbara tajesi shiqa hasiissanno. Tini ha’rinshono ajanni ajeenna mittu agani geeshsha adhitara dandiitanno. Konni daafira owaante afi’ra dandaannohu mittu agani gedensaanniiti yaate. Wodhono yitannohu hattooti.
Bakkalcho:- Woradda Dagooma Hanqaffino Fayyimmate Wowe Batooshshe Gamba Assite Yannantenni Hasiissanno Bissara Eo Assate Ragaanni Leeltanno Foonqe Hiittoonni Loonsanni Hee’noonni?
Kalaa Yohaannis:- Miillatewiinni gamba assinoonni woxe yannatenni haja la’annonsa bissara saysate widoonni taxxi yaate akati no. Xa kayinni woyyanni dayno. Albillitte kayinni annu annunku baankete eo asse darrasanya calla aanni ha’ranno hayyo kalanqanni ha’rate looso hananfanni hee’noommo.
Wole ninke widoonni fayyimmate uurrinshubbara miillate woxe baantummokkinni taxxi assannonkeri, ninke ledo miillate owaante uytanno gede sheemaate e’nummoro xibbuunni 70% balanxe baanteemmo; gattinota jeefote miillate uytino owaanteta ripoorte shiqishsheenna hatte ripoorte odiite assine ka’neeti baanteemmohu. Tenne yannarano duucha fayyimmate uurrinshubba widoonni xaaddanno xe’ne heedhanno. Iseno, miillate owaante uytanno yannara uytino owaante aliidi birra ledde xa’mira; miillate mattaawoqu kiiro borreessitukkinni soya; miila ikkinokki manna miilu gede assite shiqisha; miiloomitte haaroonsi’rinokki mannira owaante aanna labbinori batidhe daggannohura tenne qorqorshunni (odiitetenni) buunxe baata hasiissannonkehura kuri baalu gamba yee yanna adhankera dandaanno. Kunino e’noommo sheemaati gobbaanni baantammora dandiineemmokkihuranna odiitetenni xe’ne ikke leellara dandaannohura qorophotenni loonsanni loosooti. Sheemaatinke gobbaanni uytanno owaantehu kisaaru uurrinshanniha ikkanno yaate. Ninke widoonni mannu wolqa lende jawaante loosateno millinsanni afammeemmo.
Bakkalcho:- Jeefoteno Saysattora Hasi’ratto Sokka Noohero?
Kalaa Yohaannis: Xaphoomunni tini dagooma hanqaffino fayyimmate wowe yineemmoti lophitino gobbuwano ikkito lophitanni noo gobbuwa hala’ladunni dagate fayyimmate horaameeyyimma gotti assate; fayyimmansa agarantinonna latishshaho addi kaayyo kalaqqannota ikkitohura politiku ajanda ikke mittu manchi politikaho keenamanno woyte mitte bixxille ikke shiqanna la’nanni.
Dagooma hanqaffino fayyimmate wowera uurrinshate (mootimmate) loosi noonsa bissa miila ikka didandiitanno. Ikkollanna, uurrinshate loosi noonsa bissano horaameeyye ikkitanno hayyo muli yanna giddo hananfeemmota ikkitanno. Hakka geeshsha kayinni loosidhenna dadda’lite galtino daga miila ikkite shiimu woxinni uminsano maatensano tenne owaante afidhanno gedenna affinokkirira mashalaqqe kultanno gede irkisa hasiissanno.
Fayyimmate uurrinshubba sheemaate e’noonni garinni owaante aate balaxote qixxaawo assite miillate shooshanqetenni owaante uytannonna xaggate shiqo woyyeessidhanni ha’ra noonsa.
Bakkalcho:- Kalaa Yohaannis Latamo, Yannakki Fajjite Ledonke Keeshshootto Daafira Qixxaawote Kifilenke Su’minni Galateemmo.
Kalaa Yohaannis:- Anino galateemmo.
Bakkalcho Arfaasa 18, 2015 M.D
