Amsaalu Felleqe
Womaashsha xawadimmatenna xa’mamaanchimmatenni hasiisanno illachira hosiisa hasiisanno. Mootimma gashshitannoti womaashshu jiro dagate jirooti. Deerru deerrunkunni dagoomaho babbaxxitino latishshuwa,owaantenna horo uytanno gede loonsanni uurrinshuwa halashshate hende gaammanni womaashshi dagate hasiisanno illachira hosanno gede handaarunni haja la’annonsa bissa murcidhe loossara agarranni. Dagano jiro uminsata ikkitinota huwatte hiikkonni illachira hossinoro harunsanna xa’ma dandaa noonsa. Womaashshu gashshooti xawadimmanna xa’mamaanchimma noosiha ikkiro dagate jiro dihafanfartanno.
Womaashshu xawadimma dagoomaho rakkino owaante aate ragaanni noosi qeechi jawaho. Diru dirunkunni gaammanni baajeette babbaxxitino handaarrara hosiinsanni. Gaamantino baajeette kayinni womaashshu gashshooti biddissuwa garinni xawadimmatenninna xa’mamaanchimmatenni loonsiro dagoomaho taalo ikkitino horonna owaante aa dandiinanni.
Sidaamu dagoomu qoqqowirano co’ichu womaashshu amadooshshinna gashshooti hee’ranno garinni mootimma illacha tugge loossanni afantannota kullanni.
Techoohu wosinchinke di mootimmate sooreessa callahona Borreessaanchoho; di borreessaancho callahona wedella baqqi assanno hasaawinninna hedote roorrimma huwachishatenni Sidaamu qoqqowira “E-Paarkie” uurrinsha safaanchooti. Annisi halcho wonshate maalu/Alamete/ rosinni PhD geeshsha iillinoha ikkanna amasi hasatto kayinni ayyaanaamittete widoogge luuncaabbanno daafira ise halchono wonshate ayyaanaamittetennino badhe dihigino. Babbaxxitino ayyaanaamitte kollejubbanni rose maassamino. Maxaaffasino ayyaanaamitte hajono miinjunnitanna yanna horoonsi’nanni hayyono qummeessitannote.
Sidaamu Qoqqowi Womaashshu Biiro sooreessaati. Biirote sooreessa ikki shiimu barri giddo ‘’መሪ በጥሪ’’ woy ‘’Massagaanchu woshshattotenni’’ yaanno massago lainohunni borreessinoha ikkanna; layinki maxaafasino ayyaanaamitte heeshsho lainohunni borreessino. “አደራ ለዲናሯ” “Maganye womaashshaho” yaanno maxaafa; woleno ‘’አደራ ለሰዓቲቱ’’ woy ‘’Maganye yannate’’ yaannoha ikkanna ontikki maxaafasino ‘’የሃሳብ ልዕልና’’ woy ‘’Hedote bilchaante/ roorrimma’’ yitanno hedo amadinoha borreesse xaphoomunni onte maxaaffa nabbawaanote iillishino.
Maxaaffasinnino manchi beetti woyyaabbino hedo amade danchummatenni hee’ranna woloottahono agarrannisi qeecha fula noosita; womaashshanna yanna garunni amade horoonsi’ra noosita; gobbanna daga gashshinanni woyte ammanamatenni, xawadimmatenninna co’ichimmatenni owaata hasiissannota; hattono ayyaanaamitte ikkito maalu heeshshonni hedote bilchaante heedhanno gede amaalanno.
Umi dirimi rososi Hawaasa; laynki dirimi rososino hattonni Hawaasa Kombooni Jawiidi la/di/r/mine harunsino. Hawaasi Yuniversitenni ‘’Economics’’ rosu golinni umi digire hattono ‘’Cooperative Development and Leadership’’ laynki digirenni maassaminoha ikkanna ‘’American Vision International University’’ yaamantanno uurrinshanni ‘’Leadership’’ rosu golinni sayikki digiresi (PhD) maassamino. Ayyaanaamittetenni (Theology) umi digirenni maassaminoha ikkanna; ledoteno, babbaxxitino handaarranni onte dipiloomunna luphiima tajete woraqqatta afansha afi’rino. Araarso Gerremew (PhD)
Techoonke Bakkalcho Gaazeexi wosinchu gafinni Sidaamu dagoomu qoqqowi mootimma Womaashshu Biiro sooreessi Araarso Gerremew (Phd) ledo keeshsho assinoommo. Qoqqowoho womaashshu gashshootinna amadooshshi ragaanni daggino woyyaambenna maareekkisiisa dandiinoonni guma lainohunni wosinchinke uynonke xawishsha aananno garinni qineessine shiqinshoommo. Dancha nabbawate yanna!
Bakkalcho:- Qoqqoqowu mootimma tantano adda ikkitu kawa qoqqowoho babbaxxitino latishshu loossa halashshate harinsho hiikko garinni xawisa dandiinanni?
Araarso (PhD):- Qoqqowu sai 2013M.D tantanamara albaanni zoonete tantanonni keeshshinoonniti qaangannite. Gobbanke xaa yannara noo akati garinni la’nanni woyte Sidaamu umisi umosi gashshate seeda dirrara sharramanni keeshshino. 2012M.D geeshsha zoonete tantanonni keeshshiteeti dagate huuro harinseenna qoqqowu mootimma tantanantinohu. Daga seeda dirrara umise umose gashshate poletiku xa’mo harissanni keeshshitinohu qaru illachi maati? Yaannoha xiinxallinanni woyte poletiku xa’mora dawaro higga geeshsha yinanna latishshu loossa gede’nitinota daga umisenni kayissanno hajooti.
Konni kaiminni, qoqqowu mootimma kaawine gaammi gedensaanni daganniti qara hasattonna xa’mo maati? Yaannoha gutunni hasaambummo yannara ka’ino hedonni umihunni doogo, xalalu anganni way, caabbichu hasatto qarunni ka’anno hajubba ikkitinota bandoonni. Korkaatuno, Sidaami bununni hattono babbaxxitino gati laalonni egennamino qooxeessa ikkasinni; daga doogo loonsanninsa gede xa’mitanno woyte loosidhino laalchonsa dikkote shiqishi’rate doogo lowonta hasiissannota ikkitinohura xa’midhinota huwantoommo. Doogo miinjaho mundeete nigaati. Konni kaiminni 2013M.D qoqqowoho doogga halashshate loossara boco biliyoone birra; xalalu anganni wayirano hattonni; baadiyyete ikko quchummate hasiissannori safote latishshi loossara luphi yitino baajeette kaajjishatenni loosu giddora eate kaayyo afi’noommo.
Hattenne yannara, yaano 2012M.D qoqqowunniti giddo eo 2.3 biliyooneetinkanni. Zoonete tantanonni qoqqowu mootimma widira lophinirono baajeettete widoonni lendoonniri dinoonkanni. Ikkollana, bainchonna hafanfarre noo assoote taashshatenni; mooru assoote ajishatenni 2013M.D giddo eo 4.3 biliyoone; 2014M.D 6 biliyoone iillinshoonniha ikkanna; 2015M.D kayinni qoqqowunnita giddo eo 10.9 biliyoone iillishate looso loonsoonni. Qoqqowunniti giddoydi eo yanna yannatenni lexxitanni dagginohu eo gamba assate harinsho widoonni leellannoha moora, hafanfarrenna baincho assoote qorqoratenni taashshote qaafo adha dandiinoonni daafiraati.
Qoqqowoho xalalu anganni way halashsho 2013M.D xibbuunni 36.5% nooha sa’u lame dirrara loonsoonni loossanni calla 51.5% iillisha dandiinoonni. Lame dirra giddo jawa soorro la’’a dandiinoonni daafira aantanno ontenna tonne dirra giddo kayinni loossa amandoonni istiraateejike mixo garinni hixamanyine loonsiro lowo soorro abba dandiinanni. Konnira, albillicho duuchu handaarinni dagoomaho hasiisannore loosate dandiisiissannoti istiraateejike mixo noonke.
Jawa illacha tunge loonsoonnihuno buxima ajishshanno uurrinshuwara ikkanna; dagoomitte sekiterra yinanniri rosu, fayyimmatenna labbanno uurrinshuwa halashshatenninna kiironsa ledatenni dagoomaho hasiissanno owaante uytanno gede assinoonni. Konni albaanni rosaminohu Fayyimmate uurrinshuwa minate looso calla ikkanna uurrinshuwate giddoonni wonsha hasiissannore kayinni garunni wonshinikkinni gattanno harinsho taashshatenni uurrinshuwate hasiissanno ogeeyyenna owaante aate hasiisanno uduunne garunni wonshatenni dagoomaho isilancho owaante uytanno gede assa dandiinoommo.
Miinjunni loossa gumullanninna keennanni harinshorano giddoydi eo lossa hasiissanno. Konnira, giddoydi eo lossiniro hasiissannota latishshu loossa gumula dandiinanni.
Qoqqowoho hasiissanno loossa loonsanni keeshshini yannara lowo guffa xaaddino. Konni albaanni dangoonni harinsho; safote latishshuwa hala’litinnokkiha ikka; industirete paarkenna woloottano investimentete zoonna noowa ikkirono kubbaaniyyubba haammata looso hasidhanno qansoota haadhanno assatenni loosu hoonge ajishate ragaanni illachinshe loosa hooga lowo waaga baatisiissino. Xaa yannara kayinni albaanni
qoqqowoho babbaxxitino latishshu loossa halashshatenna loosu kaayyono hala’ladunni kalaqate loonsanni hee’noonni.
Bakkalcho:- Qoqqowunnita mootimmate jiro hafanfarrenna mooru nookki garinni massagatenni yinoonni illachira hosiisate harinsho maa labbanno?
Araarso (PhD):– Konni albaanni noo rosichinni mootimmate loosu massagaanchimma lainohunni noo laooshshinna huwantoonni gari lowo waaga baatisiisinoho. Xaa yannara noo laooshshinni baxxannoho. Massagaano ikkiniro mine hidhinanni; uddi’nanninna qaanfanni garino baxxanno yinanni hedo noota macciishsheemmo. Baxxinohunni, womaashshu sekiterera sooreessano ikko ogimmatenni loosate hasatto bacate yinanna macciishsheemmo. Lowo manni womaashshu sekiterera e’’e loosate hasatto batidhinohu mayraati? Yaannoha la’’ate wo’naaloommo.
Ikkollana, tini sekitere hasi’nenna gaaramme e’nannita ikkitukkinni hiikku sooreessino ikko ogeessi xa’mamaanchimmatenni loosanno gede assa dandiiniro mannu womaashshu sekiterera loosate didandoommo yee umisi yannanni agure fulanno amanyoote kalanqeemmo yaannohunni loosu giddora e’nummo kawa sa’u lame dirra giddo yinoommo qaalenke loosu aana hosiinsanni dangoommo. Togo yaa, mooranna hafanfarre gargarate qorqorshu loossanna laooshsheno woyyeessate raganni kaajjinshe loonsoommo daafiraati.
Moorunna bainchu assooti anganna wodanu xuranno woyte gumullanniha ikkinohura effi’ne gimbara hasiisannoho. Wodanuno angano xurteenna moora hananfoonni yannara dagano mishshanno; mootimmano togoo manna dihasidhanno.
Xaa yannara noohu gashshootu amanyooti kayinni mooraanchimma dihasi’ranno. Moorinoha faajjetenni dagate reqecci assinanni woloottahono rosicho ikkanno gede assinara hasiisanno. Konni kaiminni, moorunna bainchu assooti hee’rannokki gede assate laooshshu soorro kalaqa agarranni.
Womaashshu fulo ajishate loosono hattonni loosa noonke yaannohunni sa’u lame dirra giddo womaashshu amanyootenna gashshoote lainohunni 3,000 ale ikkanno manna qajeelsinoommo. Laooshshu soorro abbinokkihunna albaanni rosamino gara calla harunseemmo yaannohu hee’riro kayinni xa’mamaanchimmanna seeru aliidimma agarsiisate looso loonseemmo.
Qoqqowu giddo womaashshu sekiterera ikko woloottu sekiterrara sa’u lame dirra giddo womaashshu gashshootenna horonsi’rate gara lainohunni xa’mamaanchimma noo garinni loonsanni hayyo kalanqoommo. Xa’mamaanchimmanna seeru aliidimma agarsiinseemmo woyte kayinni balanxe qajeelshunni laooshshu soorro abbate looso loosatenniiti. Womaashshu gashshooti wodho biddissa ayirrisannokki manchi xa’mamara hasiisanno. Konni albaanni rosamino garinni ga’rafo fushshatenna woxe hafanfarsate ha’noonni harinsho qorqoratenni lowo jiro hafanfarretenni gatinsoonni.
Konne calla dikkino; konni albaanni hanafante mereeronko uurrite keeshshitino pirojekitubba wirro loosante gooffannonna dagoomaho owaante uytanno gede assinoonni. Lawishshaho, 300 hekitaare ikkitannonna 300 miliyoone waaga fushsha dandiitannota dubbu haqqe ga’rafotenni 7 miliyoone birrinni hirantanno gede assinoonnita iilline qolsiinsoonni. Qoqqowo ikkate albaanni hanafante uurritinota 49 buussa wirro loosante gooffanno gede assinoonni. Hattenne yannara fultino ga’rafonna bainchu assootubbanni hafanfartanni keeshshitinota lowo jiro qolsiinsoommo.
Baincho assoote sharrammemmo yineemmo woyte manna qajeelshunni ikkado assa; qajeelshunni laooshshu soorro abbanno gede assini gedensaanni albi harinsholla woyyitannoe yaannohu hee’riro kayinni wodhotenna biddissu garinni xa’mamanno gede assa; hakkiinnino sa’’annoha ikkiro seerunni xa’misiisate loonsanniiti hee’noommohu.
‘’Qae annase labbanno’’ yinanni; konnira, amandoonni biilloonye ragunni horonsi’ne gashsha dandiiniro moorunna baincho assooti ajanninna ba’’anni ha’ranno gede assa dandiinanni.
Womaashsha dagoomaho yanna yannantenni faajje assinanni hee’noonni. Amandoonni baajeette calla ikkikkinni fulo ikkino woxeno yanna yannantenni dagoomaho faajje assinanni daafira xawadimmanna xa’mamaanchimma kalaqantanni daggino. Moorunna bainchu assooti effi’ne gimbanniha ikkasinni kaajjine sharrammara hasiissanno. Moore ayirrinohu dino; shollinohu ikkinnina. Moorre shollinankunni halaalunna ammanamatenni loonse ayirrinye afi’rate loosa hasiissanno.
Bakkalcho:- Womaashshu sekitere biddissu garinni loossannokkita kullanni keeshshinoonni hedo soorrate ragaanni hiittoonni loossinanni heedhinoonni?
Araarso (PhD):– Qoqqowu womaashshu biiro looso haaruu garinni looso hananfi yannara 40 ale ikkannore handaaru loossara ikkadimma noonsakki mannoota womaashshu loosi hayyonni fultanno gede assinoommo. Kunino, lowo sharro xa’mannoho. Qajeelshunnino manna ikkado assa dandiinanni. Qajeelsha calla ikkikkinni mooranna hafanfarre gatisa dandiitannota yannitte hayyo diriirsa hasiissanno. Loossa ‘’online’’ hayyonni loonsanni gede assa hananfanni gede balaxote qixxaawono gundoommo.
Qajeelsha uynoommo. Laooshshu soorro kalaqate wo’naalloommo. Albaanni rosantino hayyonni loosannohu calla hunanno yine diagarranni. Rosantino harinshonni konni gedensaannino mannu loosanno hayyo ikkitinohura jirote hafanfarrenna mooru hee’rara dandaanno daafira; baincho assootenna moora gargarate Federaaletenni aanchine ga’rafonna hidho elekitiroonikisete hayyonni gumullanni gede assate balaxote qixxaawo gundoommo. Konnirano, haja la’annonsa bissara balanxe huwanyoote kalanqoommo.
Elekitiroonikisete yannitte hayyonni harinsanni hidhonna ga’rafote amanyoote lowo manni dihasidhanno. Korkaatuno, ga’rafotenna babbaxxinore hidhote harinshonni konni albaanni noo rosichi sufanno gede hasidhannohura elekitiroonikisete hayyo hasi’ra hooggara dandiitanno. Ikkollana, ninke kayinni biirote gede tenne yannitte hayyo muli yanna giddo hananfeemmo.
Assinoonni xiinxallonni tini yannitte hayyo 40-50% muishsha ajishshannote. Tenne hayyonni loonsiro womaashshu qorqorshi hasiisa hoogarano dandaanno. Konni gedensanni hee’rara dandaannohu womaashshu qorqorsha (financial audit) ikkikkinni gumulshu qorqorsha (performance audit) calla ikkara dandaanno. Konnira, tenne hayyo garunni loosu aana hosiisate dandiisiisannonke uurrinshi aanaati hee’noommohu. Federaalete deerrinni wolootta qoqqowubbannino balanxe tenne hayyo muli yanna giddo loosu aana hosiinseemmo.
Elekitiroonikisete hayyo horoonsi’nanniha ikkiro woraqatunna mannu anganni kikkisamate ikkito diheedhanno. Womaashshu gashshootenna horonsi’rate gara yannitte hayyonni massaga hananfiro mooranna muishsha hattono baincho assoote gargara dandiinanni.
Tini yannitte tekinoloje hayyo ikkitinohura horonsoi’ra hasiissanno daafira qoqqowoho xaa yannara qoqqowunniri 23 uurrinshuwanna 20 woradda ‘’online’’ hayyonni loossanno gede assate assate looso hananfeemmo. Xaa yannara daga kayissanni noo hedo garinni bainchu assooti no; jirono hafanfartanni no. Konnira, mootimmatenna dagate jiro moorantannokkinna hafanfartannokki gede assate elekitiroonikisete hayyo horoonsi’rate gadachammeemmo. Albaanni rosamino garinni calla loonseemmo; yannitte hayyo dihasi’neemmo yitanno wolquwa heedhuro tenne hayyo gibbannore calla ikkitukkinni dagansa gibbinoreeti.
Bakkalcho:- Seeda yannara baantikkinni keeshshinoonniha bushshu madaabbari asale qolsiisate ragaanni loonsoonniro woy loosate mixi’noonniri no? konni Gedensaanni qoqqowu Asalunni ka’’annoha ikkannokki gede maa loonsoonni?
Araarso (PhD):- Bushshu madaabbari (harishsha) loosidhe galtinorira bebbeenkoonnihu 2007M.D hanafe asalu no. Bushshu madaabbara loosidhe galtinorira bebbeenki yannara duuchu garinniiti hafanfarre kalaqantinohu. Lowo jiro hafanfartino daafira qoqroshunni buuxate looso loonsoommo. Konni garinni qolsiisate loonsoommo. Hafanfartino jironke qolsisate ragaanni konni dirinni murci’raanchimmatenni loonsanni hee’noommo. Bushshu madaabbari asale calla ikkikkinni babbaxxitino baatooshshuwa ledo amadisiisaminohunni noo asale qolsiisatenna konni gedensaanni kayinni ledotenni asalu hee’rannokki garinni loosateeti illachinshoommohu. Sa’u lame dirranna boco ikkitanno yannarano daganke aaninni asale ajishate wo’naalloommo. Albillichono daganke asalunni co’itte assate loonseemmoha ikkanno.
Bakkalcho:- Womaashshu gashshoote woyyeessa qoqqowoho investimente hala’litannonna dagoomu horonsi’raaanchimmano lexxitanno gede assate ragaanni daggino soorro hiittoonni xawisatto?
Araarso (PhD):- Baajeette amaalete mine shiqinshe kaajjinshannita ikkiturono dagannite. Baajeette shoole babbaxxitino bu’anni afi’nanni. Xaa yannara qoqqowoho 69 uurrinshuwa no; Hawaasi quchuma lede qoqqowoho 37 tantano no. woraddatenna quchummate gashshootubbara fushshinoonni shallago garinniiti baajeette (jiro) gaammannihu. Gaammoonni baajeetteno xawadimmatenni xa’mamaanchimmatenni horoonsi’nanni gede assinanni. Diru giddo gaammoonni baajeette calla ikkikkinni gaammoonnite giddonni mageeshshi woxi fulo ikkinoro olluubbate tantano geeshsha dagate faajje assinanni harinsho kalanqoonni.
Yanna yannantenni gaammanni baajeettenni sa’u yannara dooggatenna xalalu anganni way halashshonna iillisho loosa ragaanni dagate kasseenya leda dandiinoonni. Caabbichu wolqa halashshate ragaanni kayinni agarroonni deerrinni gumula dandiinoonnikki daafira addinni baajeette amandoommo. Caabbichu owaante uytannota qoqqowu deerrinni uurrinsha tantannoonni. Konni garinni, dagoomu horonsi’raanchimmanna kasseenya bikkinanni ha’rate ragaanni addi illacha tunge loonsanni hee’noonni. Koffeenya tirateno hattonni. Konni garinnino, handaarunni dancha soorro dagganni noota la’nanni hee’noommo.
Qoqqowoho xaa yannara investimente goshooshate kaayyo hala’litanni daggino. Qoqqowu investerootu babbaxxitino handaarranni bobbakke loosi’rate hasidhannoha ikkino. Lawishshaho, Yirgaalamete qinaawino giwirinnu industiure paarke 294 hekitaare baatto aana ofoltinote. 152 Faabirikubba ijaara dandiisiissannote. 60 hekitaare haanju latishshinni diwantino paarkeeti. Caabbichu murmuramannokkiwaati; way, baankete, fayyimmatenna woloottano babbaxxitino owaante aa dandiitanno uurrinshuwa amaddino paarkeeti. Tenen paarkera xaa yannara 5 kubbaaniyyuwa callate loossanni afantannori.
Gattino kubbaaniyyuwarano dureeyye dagganni hasidhanno handaarranni bobbakke laashshitanno gede egensiishshunna koyishshu looso loonsoonni. Loonsonni egensiishshu loossannino sa’u muli yannara 97 kubbaaniyyuwa hasattonsa leellishshe borreessantinoha ikkanna kuri giddonni 11 looso hanafate dandiisiisannonsa sheemaate e’ino. Wolu garinni la’niro dagoomu horonsi’raanchimmanna kasseenya lossate hananfoonni doogo dureeyye qoqqowoho dagganni loosi’rate hasattonsano lexxitanni dagganno gede assitino.
Bakkalcho:- Jeefoteno sayisatto sokka noohero?
Araarso (PhD):- Noonke jiro garunni gashshanna horonsi’ra dandiinummoro qoqqowonkera ikko gobbankera moorunna bainchu assooti ajanni ha’reenna lopho dagganno. Mittimmanke kaajjishatenni gobbanke lopho buuxisiisate murci’raanchimmatenni loosa noonke. Xa hee’noommo ilama gobba lossine aantanno ilamara ragisiisa dandaa noonke.
Bakkalcho:- Yannakki fajjite qixxaawote kifilenke ledo assooto keeshshora wodaninni galanteemmo.
Araarso (PhD):– Anino galateemmo.
Bakkalcho Arfaasa 11, , 2015 M.D Hamuse
