Amsaalu Felleqe
Ilame lophinohu Dese quchumira Dawudo yaamamanno baychooti. Annisi poolisete miilaatinkanni. Mittu labbaahunna lamu seennu roduuwi noosi. Umi dirimi rososi hakkiichonni Xoosa umi dirimi rosi mine; 7ki—8ki kifile geeshsha Qidaame Gebeya rosi mine hattono 9ki kifile rososi Hoxe lowiidi laynki dirimi rosi mine harunsino. 10ki—12ki kifile geeshsha kayinni Baabba Sihin rosi mine harunsino.
Anjesinni ile annasi reyotenni hoogasinni maatesi heeshsho xiiwate woxu anje lowonta gadachitinosi. Dirisi lexxanni ha’ri yannarano maatesi heeshsho woyyeessatenna dafitara hidhate ikkannosi woxe afi’rate yee barri loosono loosino; quuphu daddalono hanafino.
1977M.D gaadaancho ikkino; hattenne yannara 17 dirosiitinkanni. Lamu dirirano uynoonnisi sokko gude higirono; albisi heeshsho wirro xaaddusi. Wirro gaadano gede woshshattono assinisi. Isi kayinni wirro gaadantenni yee Addis Ababa ha’re afi’ri loossa loosatenni umisinna maatesi heeshsho massagate gumulanno. Barru hoshsho baatooshshe 1 birrinna 95 saante baantannasi looso hanafino. Techohu seyoote gafi wosinchinke kalaa Mekonnin Birhaanu.
Hakkiinnino, 1983M.D mootimmate soorro assineenna gobbate keeru dirri gedensaanni maatesiwa higinohu kalaa Mekonnin; Dese rosiisaanote qajeelshi uurrinsha e’’e harunsatenni 1984M.D ‘’TTI’’ deerrinni maassame Dese gaangaawira afamannohu ‘’Gilbixe’’ yaamamanno rosi mine 443 birri aganu baatooshshinni qaxarame rosiisa hanafi.
Qaxarame loosa hanafirono rosu mini akkalinohanna rosaanono agarroonni garinni e’e rossannokki daafira fano yanna afi’rasinni Uqquwa e’’e wodhino suuqo 800 birri iillinosihunni Dese quchuminni quuphe hidhe Addis Ababaho masse hira hanafi. Kuni daddalino tirfisa giwita hakkiichonni Dese quchumira Maariyon yaamamannohu Xaaliyaanu qansichi xaawulu loosi mine qaxarame ogimmate looso hanafi.
Quuphu daddalono xaawulu mini loosono loosanno yannara kayinni rosiisaanchimmasi diagurino. 1988M.D 100 birra uqquwe tuge 1000 birra afi’ri; hattenne yannarano jaallasi Xidi Gebeya yaamamanno qooxeessira daammu mine fanno yee amaalannonsa woyte jaallasi hedosinni sumuu yaa gibbanno; isi kayinni hexxo dimurino.
1990M.D Desenni basete soorro assineenna Kombolchaho ‘’Nibaara Hager’’ yaamamanno rosi mine gaamame rosiisa hanafi. Haqqu loosi ogimmannino qajeelino daafira barru giddo boco yannasinni rosiisanni gattino yannasinni kayinni haqqu loososi umisinni kaajjishe loosanna dikkono woyyaabbanni daggu. 1994M.D jawa haqqu loosi maashine noo mine 1000 birrinni karaayyae loossa halashshe wole mannano qaxare loosiisa hanafi.
1995M.D galte adhe mitto qaaqqo ile hee’reno rosiisaanchimmasino loosani hee’reenna 1996M.D wo’ma barra rosiisanno gede raga worroonnihu haqqu loosisi aana xiiwo kalaqannosita huwatinohura maatesi ammanchiishe rosiisaanchimmasi agure haqqu loososi kaajjishe loosa hanafi.
Hakkiinnino, 1996M.D lukkuwu caacurre minenna diida ce’nanni kosho loosate ikkannoha haqqu looso loosiisidhanno uurrinshuwa fushshitino ga’rafo heewisame qeelatenni hasi’noonni garinninna yannanni loose shiqisha dandaasinni dancha woxu eo afi’ri.
Loosisinni guutanna gummaamo ikkanni noota qooxeessaho afantannori tuqu xaadooshshuwano odeessa hanaffu. Mashalaqqe hala’ladunni duduwantu. Tuqu xaadooshshuwanni dudumbanna macciishshitinori Worre Ilu qooxeessinni uddano loonsannita haqqu maashine loosannonsa gede xa’mitannosi. Woloottuno yannaasincho baatto hawuurranniha loosannonsa gede xa’mitinosi garinni loose shiqishanni naggi yino woxe afi’ri.
1997M.D Addis Ababa ha’re ‘’VAT’’ borreessami. Adis Zemen Gaazeexira fultanno ga’rafono harunsa hanafi. Hakkiinnino Amaaru qoqqowira 1000 kolishsho saleeda qixxeessanoha hasi’nanni ga’eafo fultinotera heewisamirono babbaxxino korkaata kalaqatenni qeelannookki gede assinoonnisi daafira hexxo murikkinni kayinni lowo rosicho afi’rinota kulanno.
Gedensaanni kayinni 1997M.D Shewaroobiti seeru seejjo mini biirote uduunne hasi’re fushshinoha 100 kumi birri ga’rafo qeelatenni uduunne loose shiqishirono xea woxe baantisi. Xaano hexxo dimurino.
Xaaddannosi jiffa baala cincatenni sa’’anni loossasi kaajjillunni harisi’ranni keeshshe loosisira ikkannoha 25 kumi birrinni kaameelano hidhi. 1998M.D Kiru minna gashshooti hundaanni noota 30 daallasi nooseta Biheeraawe hoteele aganunni 1kumenna 800 kaimu birri kirinni saysate fultino ga’rafo 200 kumi birrinni qeelatenni bayiru qaaqqisi Liul yaamamannohunni su’me looso hanafatenni kaajjishe harisanno.
Konni garinni babbaxxino handaarinni fultanno ga’rafo hewisamanni hasiissano owaante shiqishanni keeshshinota kulannohu kalaa Mekonnin; loossasinni gummaamo ikkanninna egennamooshsheno afi’ranni ha’rinota gibbino bissa poletikunnino wolootta xiiwono kalaqqanni loososi garunni loosi’rannokki gede gano gantanni loosisinni e’noonnisi sheemaati garinni baantasira hasiisanno woxe baantannisikki gede assate geeshshano iillitinota qaaganno.
Babbaxxino qajeelshinna bare noowa heewisamanni sagale shiqishanni; kaameela hidhe kirunni loosiiisanni; suuqe fanatenni hattono Wollo yuniversitera zayte, maala, buddeenanna woloottano sagalimmate horora hosannore ga’rafo qeele shiqishanni; Hoteelesi loosono kaajjishe loosanni woloottano babbaxxitino uurrinshuwanni ledo egennamanni ha’ri. Addi addi loossate handaarrano egennanni woxu dhukasino yanna yannantenni lossi’ranni daynotano coyi’ranno.
Albaanni ga’rafo qeele adhatenni loosanni keeshshino Hoteeleno umisinni hidhe gatisi’rate hasi’re xa’mo shiqishanno. Dandiiro 400 kumi birrinni hidhannopta kullisirono woxu dhukisi dandiinokki daafira hasattosi ditoltinosina agure hakkiichonni quchumu gashshootiwiinni 4000 kaare baatto 250 kumi birrinni heewisame qeelatenni hidha dandii. Baanketennino liqii’ranni loossasi kaajjishe sufisiisa dandiinohu kalaa Mekonnini; duucha yannara xaaddinosi jiffa cincatenni sa’’anni hidhino baychira shiima ijaarsha hanafe gedensaani kayinni jawa Hoteele minate dandiino.
Haaro Hoteelesino ‘’Liul Mekonnin’’ yee su’manno. Hoteelete hasiisannoreno Chaynu gobba ha’re 45 barrira keeshshe hidhe hogino. Hoteelete hasiisannore womshi gedensaannino looso hanafanno. Hoteelete ijaarate 10 miliyoone birrano baanketenni liqii’rino. Tenne hoteelera calla 100 ale ikkanno qansootira loosu kaayyo kalaqino.
Tenne Hoteelesi maassiisi yannara kayinni biilloonye amaddino bissano ikkito wolootta egennantino mannoota woshshinokkita kulannohu kalaa Mekonnin; ‘’woxe afi’roommohu; konni deerrirano iilloommohu Dese, Kombolchunna qooxeessu teesaano ledo hee’reeti; konnira insa dagge la’e hagiidhite maassidhanno gedeeti woshshoommohu’’ yaanno. Kalaa Mekonnini hasatto garinnino bacu qooxeessu manni mare Hoteelesi maassi’rinotanna konninnino lowonta tashshi yiinosita coyi’ranno.
Duuchante yannara xaaddannosi guffanna mitiimmubba baala sa’’anni loosisinni hexxo murikkinni loosi’ranni keeshshirono gedensaanni kayinni Aliyye gobbanke qooxeessira kaino oli korkaatinni; konni albaanni babbaxxitino gobbuwanni dagganno daa’’ataano; mootimmate bissanna hattono addi addi hajubbara hasi’nanni Hoteele ikkase huwattinori HWHT qodhaano Dese quchuma e’u yannara balaxxe mulqitenna horote gobbaanni assitinohu ‘’Liul Mekonnin’’ yaamantanno Hoteelesiisti. Hoteelete giddo uduunne wo’ma mulqite; gatinoha hiiqqaqqitenna horote gobbaanni assiteenna ijaaru callu gatino.
Tenne yannara kalaa Mekonnin maatesi adhe lubbosi gatisate wole basera xooqe saysi gedensaanni gobbate gargarooshshu olanto quchuma diinu anganni wolassiteenna qooxeessaho keeru dirreenna keeshshinowiinni hige loososi wirro hanafi. Hoteele HWHT qodhaanonni mulqanteenna lowo jajji gawajjaminoha ikkirono; qooxeessaho keeru dirrino daafira loossa wirro hanafe loosanni afamanno.
Olu korkaatinni lowo jajjasi hooginohu kalaa Mekonnin; mootimma iillitinosi qarra la’annosi gede duucha yannara xa’manni keeshshinota coyi’ranno. Iillitinosi gawajjo luphiima ikkasennino loossa wirro kaajjishe harisate baankubbano liqoote kaayyonna amanyoote woyyeessitanno gede xa’manni xaano loossasi dandaamisi garinni harisanni afamanno.
Kalaa Mekonnin Hoteelete handaarinni calla dibobbahino. 35 miliyoone ale ikkanno birrinni hidhinohu hoccu faabriki noosi. Albillicho woyyaawinori xaadannosita hexxanno. Xaa yannara 120 miliyoone ale ikkanno birrinni investe assanni afamanno. Albira lowo handaarranni bobbahate ajuuja noosi.
Konni gedensaanni gobbasira bacare loosate hasi’rannota coyi’rannohu kalaa Mekonnin; manchi beetti heeshsho hagiirreno dadille; uwano ka’’ano afidhinota ikkasenni albillicho kaajjillunni loosi’niro danchu deerrira iillinanni yaatenni hexxo murikkinni techo noo deerrira iillino. Albillichono babbaxxitino loossa handaarranni bobbahatenni kummatemnni kiirranni qansootira loosu kaayyo kalaqate; mootimmateno luphiima giwiru baataancho ikkate hasatto noosi. Investimentete handaarinnino gobbate qarra tirtanno loossanni bobbahate ajuuja noosi.
‘’Duuchunkuri aleenni kayinni albillicho keerunna mittimmate daafira loosa noonke’’ yaanni sokkasi saysinohu kalaa Mekonnin; lekkasinni xeerto doogo ha’ranni rose; loose; gobbasira olame; rosiisaanchimmatenni owaate; hakkiinnino sae techo miliyoonnatenni kiirranni jiro kalaqa dandiino.
Bakkalcho Arfaasa 4, 2015 M.D
