Qiddist Gezaheny
Shiilo kalqenke jawiidi woxu bueeti. Itophiyu shiilotenni atoote afidhanni no. Ikkeennano noose jiro bikki garinni hasi’nanni deerrinni horonsi’raancho ikkitino yaa didandiinanni. Kuni mayira ikki? shiilote fajjo aate harinsho aana leeltannoti taaltinokki harinshonna taashshi’nara dandiinanni hayyo, xa nooti shiilote handaari mitiimmanna aantete heedhara dandiitanno kaayyo lainohunni Itophiyu Pireesete Uurrinsha shiilote ministere ministir dieeti kalaa Miliyoon Maatiwoosihu ledo hasaawa assitinoha ikkanna aanino garinni niwaawete shiqinshoommo.
BAKKALCHO:- Xaa yannara Itophiyaho nooti shiilote investimente ma labbanno?
Kalaa Miliyoon:- 2015 baajeettete diri umi bocu boci yanna jeefinse layinki bocu boci yanna aana afammeemmo. Diru giddo qarunni mixi’noommo mixo mereerinni umiti shiilote handaari fulote daddalinni fulanno qeecha lossate. Layinkihu e’’ote laalcho riqiwate aana loosanna loosu kaayyo kalaqate. E’’ote daddalo lossate widoonni la’’a hasiissannohu shiilote handaari seeda yanna Investimente illachanna laooshshe xa’manno. Tenne widoonni hasiisanno illacha aatenni Itophiyaho noose jiro bandanni harinsho ikkadimmatenni massange gobbanke handaarunni horonsi’ra hasiissannose bikkinni horonsidhanno gede loosa hasiissanno. Sa’u Sasenna Shoole dirra giddo handaaru baxxino illacha afi’rino. Akatisi garinni mitiinsitannori batinye hajubba heedhanno. Ikkeennano handaaraho kisantinokki jiro no. Sa’u Sase dirra giddo mitiimma heedhurono; hexxote caakko no.
Riqiwote laalcho adhineemmo woyite shiilote ministere hundaanni qara ikkitinoti Siwiillate industire no. Diru dirunkunni mitte miliyoone Doolaare fulo assatenni Siwiilla gobbayidinni eessitanno. 40 ikkitannori Siwiillate ijaarra no. Mootimma kaajjishshino muro garinni gobba nooseta giggilo Siwiilla wirro qolte horonsi’ratenna gobbayidi soorro gatisate widoonni hattono laalcho riqiwate widoonni hananfoonni loosi; amandoonninna aanino diro industirra milli assate kaa’litannota ikkitanno.
Woxu ministere xaphooma harinsho qineessitanno. Ijaarra kayinni haadhe loosu aana hossanno gede harunsitannoti shiilote ministereeti. Kuni riqimbanni laalchi widoonni jawa loosooti. Kinchu kasale lainohunni diru dirunkunni 300 Miliyoone Doolaare fulo assitanno. Ikkirono, Itophiyu seeda dirrara horonsidheenna gooffannokkiti Kinchu Kasale jiro noose. Konneno gamunni giirate dhuka lossatenni gobbayidinni e’annota Kinchu Kasale riqiwa dandiinanni. Konninnino riqiwote laalcho gobba giddo riqiwate widoonni istiraateejikete mixo ragaanni taalo ikkitino harinsho aana hee’noommo.
Gobbara sonkanni laalcho lossate widoonni shiimunnino ikko luphi yiino deerrinni laashshinanni laalcho; qaru laalchi Culka ikkirono; aantino Sasenna Shoole dirra giddo Industirete deerrinni laashshineemmori jajjabba loossa noonke. Hakka geeshsha shiimanna budillaancho doogonni laashshinannirenna qoqqowubba massagganno fajjonni laalchinsa lexxanno gede loonsanni hee’noonni. Tenne widoonni kayinni mitiimmubba no; Ijaaru widoonni jawiidihu Culka laashshannohu Midrokiiti. Ikkeennano aantino Sasenna Shoole dirra giddo loosu giddora e’annorinna Midrokinni roortanno ijaarra xaa yannara loosu harinsho aana afantanno.
Benishangul Kurmuk yinannihanna Culku aana bobbahinoha lowo geeshsha jawanna hala’lado Ijaara loosu giddora eessate millimmote aana hee’noonni; kuni ijaari gobbateno jawa hexxo aannoho. Gaambeellaho Itiyo- Mayins yinanni ijaari agannate giddo loosu giddora e’’anno yine hendeemmo. Konni gedensaanni Culku laalchinni Midrokinni ledote woloottu jajjabba ijaarra heedhannonke. Gobbayidi soorro luphi yiino deerrinni dagganno. Kurirano injoo kalaqate widoonni Bocu boci dirinni qoqqowu mootimma ledo hala’ladunni millinsanni keeshshinoommo. 35 kumi qansootira loosu kaayyo kalanqoonni.
BAKKALCHO:- Gobbate gede assinoonni uurrinshuwate haaroonshinni shiilote ministere maa afidhu?
Kalaa Miliyoon:– Soorrote widoonni la’niro handaaru aana konni alba mayinanni keeshshinoonniro qaaga hasiissanno. Shiilote yaa cancunna gaancennita ikkitukkinni latishshu kaima assine dila’nanni. Konni handaarinni baalunku horonsi’ranno yee dagoomu heda dandiiro shiilo eltote. Konninnino horonsidhinorinna soorrantino gobbuwa loosse leellishshinonke. Konni daafira Shiilo cancunna gaancennita ikkitukkinni soorrammeemmote. Botiswaanu, Wodiidi Afriki, Norweye muli yannanni kayinni Tanzaaniyu la’nummoro miinju safonsanna lophonsa shiilo ikkitino. Badhera hinge la’nummoro Awustiraaliyunna Kanaadu lophonsa kaimi shiilote. Duucha woyte busha lawishsha ikkitinota Afrikunnita Kongo kayisatenni gobbankenna mootimma taalo poolise harunsitukkinni gattino. Garunni amada hoongiro shiilonnita calla ikkitukkinni Irshu baattono gattukkinni cancunna hembeelote bue ikkitanno.
Soorrote hasattono mitte konne laooshshe taashshate. Gobba soorritannokki jiro anga amande cancunna gaance kalaqantanno yine jiro horonsi’ra hooga qara sorooti yine hedatenni gummaamma gobbuwa rosicho la’a noonke. Shiilo bura fushshine hiranna gobbara soya ikkikkinni harancho yanna giddo miinju aantino fooliishshowa reekkamanno gede; seeda yannanni kayinni jirote kaima ikkanno gedeeti. Gobbayidi soorro mitiimma sa’neemmohu mittu shiilote jiro horonsi’ratenniiti. Mite mite gobbuwa qarransa sa’inohu qansootinsa umu danancho hiratenniiti. Konni daafira ninke jironke garunni horonsi’ra noonke. Konnira soorrotennino balaxo uyinoommohu laooshshe soorrate aanaati.,
Shiilo siwiilu latishshira, industirete latishshira, harishshate latishshiranna babbaxxitino industirrara e’’o ikkituro, gobba soorrantanno gedenna jirote bue ikka noose yaatenni poletiku laooshshi hee’ranno gede assinoonni. Kuni gama uurrinshuwara calla ikkikkinni gobboomu laooshshe taashshatenniiti. Kunino uurrinshuwate poolisenna laooshshu aana illete leeltanno soorro abbino. Konninnino aantino tonne dirra giddo shiilo gobbate miinju heellisho assate hendoonni.
BAKKALCHO:- Tonnu diri istiraateejikete mixonni mittu shiilo gobbate miinju heellicho assate. Tenne mixo gumulsate ministere hiittoota baxxitino harinsho amaddino?
Kalaa Miliyoon:- Coyinke aana tenne hajo huwata qara coyeeti. Itophiyu shiilote jiro 30 anga xibbuunni di anfoommo. 70 anga xibbuunni xiinxallo di assinoonni. Ikkollana aantino 10 dirra giddo lashshinannita bandoonni. lawishshaho; Itophiyu gibirrinna yannaasincho assa noose; gibirrinnu reekko yinanni 20 dirra hodhine dangoommo. Ikkeennano diru dirunkunni lame miliyoone doolaare geeshsha harishsha gobbayidinni hidhineemmo. Xa shiilo jireenyinkenna shiilonke safooti yinoommo. Harishshaho yaa qarunni Affaaretenni adhineemmo Potaashenna Salfere; Wolaggunni adhineemmo Salfeetenna Ogaadeni noonke Gaaze karsiinse kalanqanniho. Tenne widoonni 60 dirrara ikkitanno jiro noonke. Kalqete aana heewisamaancho ikkitino Potaashe noonke. Konninnino aantino Onte dirra giddo Itophiyu harishsha laashshituro hiddaasete kofatto gede illetenni leellino jawa Istraateejikete latishshaati.
Konni daafira harishsha latisa Istraateejikete e’’ooti yaate. Konnira mitte uyinoonninke sokko mereerima yannanni harishsha latisate. Sagalete wowe qarri noonke. Diru dirunkunni 20-30 Miliyoone geeshsha ikkitanno daganke qarrantanno. Konni daafira gibirrinnu handaari Industirete e’’o shiqishaanoranna gobbayidi laalchira soyaate dandiinanni gede qara e’’o bushshu harishshaati. Xaa geeshshano laashsha noonkenkanni yineeti hendeemmohu.
Layinkihu siwiilaho. Mitte gobba Industiretenni latisate hendanni woyite qara e’’o siwiilaho. Industirete haaroonso yaa Siwiilanna Siwiilu ledo amadante nooti Mekaanikaal Injineringetenni daggino loosu soorrooti. Konni daafira qarunni albillitte hexxo noose yinanniti siwiillatenni lattino gobbaati. Batinye gobbuwa gobbansa Siwiilu shiilo hoogguro nafa Yowolotenni Biraaziletenni, Wodiidi Afrikinna woloottu gobbuwanni hodhinse kalqete aana xiiwo kalaqqannore ikkitino. Konni daafira siwiilla laashshate yaa mitte Istiraateejikete hajo qeelletenni jeefisate yaate. Aantino ilamara jawaattino gobba gatamarate safo amandoommo yaate.
Itophiyu mitte Miliyoone Toone ale siwiilu shiilo noose. Seqoxaho 600 miliyoone Toone ale, Shire 250 Miliyoone Toone ale, Mekaane Selaamira 80 Miliyoone Toone ale ikkitannoti noonke. Wolleggaho , Jimmaho, Gujinna Boorenaho kuuso noonke. Kuri aantino 10 Istiraateejikete mixo dirranni Itophiya wole fooliishshowa reekkissanno jawa jirooti.
Xa noori Siwiilu ijaarra kiirotenni 30- 40 geeshsha ikkitanno. Kurino baalanta gobbayidinni abbite babbaxxino suude fushshite hirtannoreeti. Noonketi harancho yanna ikkasenni hendoonnihu tenne ijaarra milli assateeti. Sufote latishsha hedate widoonni Itophiyu nooseta siwiillate shiilo loosu giddora eessa noose. Kunino soorro abbitino qara poletiku murooti. Kunino qara ikkitino doogonni gobbate suude lossa, soorratenna kalaqate dhuka luphi assannoho.
Wolu kayinni gaazete latishshaati. Ogaadeni lamala Tiriiliyoone3 ikkitanno jiro noo’ne yine buunxoonni. Konne baankete giddo noo woxi gede assine adha dandiinanni. Gaaze latinsiro petro kemikaale lattanno, Petrokemikaaletenni qolle lowore loonsanni. Awuroppunna Ruusiyu e’ino qarra la’noommo. Konne qarra abbitinoti gaazete. Konni daafira ninkera noonke gaazenna qoteho noo latishshi shota gede la’nannire di ikkitino.
Harishsha laashshate widoonni jawa soorro abbineemmoha ikkanna mixotenni loonsanni loossano heedhanno.
Aantino 6 dirra giddo 510 kume kg ikkanno Culka kubbaaniyu deerrinni laashshinanni. Tini kubbaayuwa muli yannanni looso hanaffanno. Lawishshaho; Gaambeellaho noohu Itiyo Mayinsi yinanni kubbaaniyi loosu giidora e’’anno. Benishanguli noohu Kurmuk Culku kubbaaniyi jawiidi laashshaancho ikkanna aantino Onte dirra giddo loosu giddora e’’anno. Medrokino konni aana loosanni afamanno. Wollaggu qooxeessirano lawanno loosi no. Tini hasatto jeefante loosu aana nooha ikkanna xaa yannara hasattote aana afantanno. Konninnino ledote jiro afi’nanni.
21ki sani babbaxxitino tekinoloojenni loosantannori addi addi safote latishshuwa gatamarantanno. Lawishshaho; Nifaas wolqate kalaqo, elektirikete gongo’mishamaano, elektiriketenni loosanno uduunni, bilbila lede loosantanno shiilo lawishshaho; Manganez, Nikeel, Litiyem, Tentaliyeminna woloottu shiilote dani Itophiyu giddo no. Gobbayidi dureeyyeno luphiima hasatto leellishshanni afantanno. Kuri 21ki sani shiilooti. Korkaatu kayinni muxxe ikkitinori yannate tekinolooje, diroone lede muxxe olu uduunne laashshinannire ikkansanniiti. Ninke kayinni kalaqamunni kuri elinonkereeti.
Itophiyu noose Jioloojete kalaqo garinni xeichaame baatto amadde Afrikaho balaxaancho Jio Terminaalete wolqa amaati. Kalqoomu kubbaaniyuwa hasatto leellishshanni nooha ikkanna; laashshite hirate sumuu yitinorino heedhanno. Tenne xeichaame baatto gangalatu Industire handaarira bobbaha hasidhannorino no. Industirete e’’ora hossannoti batinye shiilo noonke. Simintotenna Seeraamikete hossanno e’’o hala’ladunni afi’noommo. Gobbankera kayinni hala’ladunninna islanchimmatenni afantanno. Itophiyu loosantanno gobbaati. Mitiimma heedhurono; investerootuno hala’ladunni e’anni afantanno.
BAKKALCHO:- Shiilote handaarinni kalqete aana macca kubbaaniyoota ammansiisa shiilote Dippiloomaase looso xa’mitanno. Tenne aana ministere ma loossanni afantanno?
Kalaa Miliyoon:- Tinino qara xa’mooti. Anga xaaxi’ne ofolline hendoonnire gumula didandiinanni. Shiilo laashshatenni 150 diri rosichi noonsari Awustiraaliya, kanaadanna Wodiidi Afrikaati. Diru giddo lame jajjabba reqecco heedhanno. Mitto Wodiidi Afrikira harinsannita ikkitanna gobbate massagaano, womaashshu, inshuuraansetenna tekinoloojete kubbaaniyuwa batinyunni afantannote. Konni aana gobbate massagaano afante kubbaaniyuwa sumuu assiissanno.
Layinkiti kayinni kanaadaho harinsannite. Konni aanano shiilote handaarinni no yinanniri jajjabba kubbaaniyuwa baalanti beeqqitanno. Kuri jajjabbu kubbaaniyuwa fajjo afidhuhu gedensaanni aksiyoonete / gutu/ dikko aana jawa qeecha fultanno; kawa e’e e’’o gamba assidhanno. Ninke gobbara xaalla aksiyoonete dikko hananfanni hee’noonni. Konni aana hala’ladunni loonseemmoha ikkanno.
BAKKALCHO:- Shiilote fajjo aate ledo amadaminohunni batinyu koffeenyinna mitiimmubba leeltanno; tenne aana ati mayyaatto?
Kalaa Miliyoon:- Fajjo aate ledo amadaminohunni Itophiyu xaa geeshsha noo akatinni shiilote gobba di ikkitino. Soorrote gedensaanni kakkaooshshu no. Itophiyu dhuki shiimaho. Hasatto 10 diro xa’mitara dandiitanno. Babbaxxino korkaatinni gufisantara dandiitanno. Fajjote hasatto jeefantanno woyte kubbaaniyu aana luphi yiino deerrinni loossannorira shiilo fushshate fajjo aannohu qoqqowoho. Luphi yiino deerrinni laashshitanno laashshaanora fajjo uyitannori jajjabba mootimmate sooreeyye ikkitinohura xawadimma afa shotate.
BAKKALCHO:- Xawadimma nooha ikkiro yanna yannatenni kontirobaandetenni amandanni shiilo bue maati?
Kalaa Miliyoon:- Xa’mo kawiinnino sa’inote; kayinnilla loosa hasiissannohu hayyote aanaati. Soorro assini woyte noo lallawa, wodhonna seera la’’atenniiti. Tinino ministirootu amaale minira shiqqino. Shiilote fajjo hiittoonni uyinanni? hiittoonni gashshinanni?, fajjo seeriweelo ikkituro hiittoonni uurrinsanni yinannita ministirootu amaale minira shiqinshoonni. Konni alba kalanqoonni dhuki no; umiti borrote fajjo ikkitanna shiilote aana bobbaha hasi’ranno manchi hiikko dargano bobbahate fajjo xa’mi’ranno hayyooti. Shiilote fajjo gashshootinna uynanni harinsho mussinnunni co’o ikkitanno gede haaruudde hayyo gumulsinanni hee’noonni.
Kontirobaandenna seeriweelu daddali handaaraho qara qarraati. Shiilo Itophiyu daga jirooti. Ikkollana xaa yannara fajjo aate harinsho aana roore anga nooti shiimaadda fajjooti. Culku aana la’niro 317 fajjo no; kuri maamarratenni laashshinannireeti. Oromiyu qoqqowira 119 fajjo gattinori kayinni Shoole qoqqowubbara ikkitanna; fajjo afidhannohu qoqqowunniiti. Federaalete jajjabba Industirra fajjo adhitanno. Federaaletenni uyinoonniti Shoole disa’anno. 317 fajjo Federaalete mootimmata di ikkitino. Seesu aana wedellanna maamarra tantante fajjo uyitannori qoqqowubbate. Federaalenniwa dagganno woyte miteekkite fulote fajjo xa’mi’rateeti. Ikkollana albillitte culka lawinorichi aana fajjo shotunni aa hasiissanno yitannoti hasaawissannote. Kuni fajjo aate amanyooti baxxinohunni fulote shiilo aana qorophotenni la’’ama hasiissanno hajooti yitanno uurrinsha noonke.
317 fajjo shiimaaddanna budillaancho doogonni tantanantinorira uyinoonnite. Ikkollana horonsidhanno maashine qoqqowu fajjo aliidite. Tini teknolooje kayinni qoqqowunni ikkikkinni Federaalete mootimmata ikka noose. Haaro soorronna lallawuno kuri la’’annoho. Shiilote aana seriweelimmanna kontirobaande mitiimma ikkitinonke. Gobba luphiima waaga baattanni no; tenne ikkito raga qola hasiissanno. Mootimmano kaajjado uurrinsha leellishshanni afantanno.
BAKKALCHO:- Shiilote basenna qooxeessu daga ledo noo xaadooshshi massagantannoti seeru wodho heedhanno?
Kalaa Miliyoon:- Xaa geeshsha harunsinoommo doogo Itophiya shiilote jiro horonsi’raancho gobba diassitinose. Aantete wo’manti millimmonke kalqoomunniri jajjabba kubbaaniyuwa Itophiyu ledo loossanna la’’ate. Konninnino ammansiissannoti womaashshu buenna manifakicheringe gatamarreemmo. Shiilo hendeemmo woyte aantino ilamarano hedatenni gumullannite. Ninke noonke shiimu loosinni koffeenyu nooha ikkirono; roso adhinoommohura taaltanni hadhanno. Konni gobbaanni gobbate gede seerunni massagama noonke. Mittu kubbaaniyi Itophiya daanno woyite seeranna wodho ayirriseemmo yeeti. Konni gobbaanni horo bebbeeqqa lainohunni bayiriidi seera lede Federaalete amaale mini fushshino seeri no. Konne seera gumulanna loosa hasiissanno. Mito mito bayicho rahotenni loosu giddora die’noonni yaanni dagoomu naqqasanno. Mito woyte kayinni taala hasiissannonsa hajubba no.
Lawishshaho; Benishangul Gumuzi qoqqowira loosu giddora e’noonnihunna kubbaaniya uurrinsoonnihu 140 kume kg Culka xiinxallotenni bandeeti. Konninni luphiima investimentenna jiro fultino bayicho amadatenni, fajjo noonsakki mannooti bobbakke loossanno gede assate wo’naalshi no. Kuri baalunkuri co’ontanni adhamooshshe diafidhino; seeru agarama noosi. Miliyoone doolaare fulo assinoonnita loosu fajjo uyitinoti mootimmate. Konni daafira togoo uurrinshuwa hembeelama dinonsa. Gobbanketa dancha amado, daganniri latishshu baxillinna hasatto balaxa noonsa. Mootimmano tenne hedote giddo worino looso loosa noose.
BAKKALCHO:- Yannakki uyte oottonke dawarora addintanni galanteemmo.
Kalaa Miliyoon:- Anino galateemmo.
Bakkalcho Arfaasa 4, 2015 M.D
