Qiddist Gezaheny
Ilante lophitinohu Sidaamu Qoqqowi giddo Alatta Cuukkote quchumira 01 olliiraati. Umi dirimi roso 1-8 kifile geeshsha hakkonni Alatta Cuukkote rosi minnara rossino. Aantete maatete loosu doyicho korkaatinni Hawaasi quchuma dagge aaninoha rosu deerra jawiidi layinki diriminna qixxaawote roso Hawaasi quchumira addi addi rosu minnara jeefissino. Umi Digre roso Itophiyu sivil serviisete kolleejera Ikonomiksetenni, Mastersese Hawaasi yuniversitera ‘’Peace and Conflict Resolution’’ yinanni rosu golinni harunsitinno. Aanteteno Gobbayidi hajo ministere giddo Biznesete Dippiloomaase sekterera Shoole diro loossino; hakkono noose keeshshonni jawaantetenni gummaamo looso loosse sa’inota kultinonke. Hakkunni gedensaanni gobbase riqibbe Wodiidi Kooriya hadhinoha ikkanna; hakkono Bizinesetenna dagate dippiloomaase aana shoolu diri geeshsha loossino. Hakkuyi gedensaanni wirro gobbase higge shiima yanna keeshshituhu gedensaanni galagalte umise hajora Ameerika hadhe hakkiinnino wirro dagge xaa yannara Itophiyu Diyaspooru Ejensera qara dayirektere ikkite loossanni afantanno dukko Selaamaawit Daawititi.
Babbaxxitino kalqete gobbuwara afantannori Diyaspooru miillanna hattono Ejense Hiddaasete kofatto lede woloota gobbate hajubbanna woshshattora noonsa beeqqonna millimmo lainohunni xawishsha uytankera tenne lamala Bakkalcho Gaazeexi wosincho assine shiqinshoommona dancha niwaawe.
BAKKALCHO:- Gobbayidi hajo ministerera loosakkira albaanni loosu aana keeshshitta yannanna base daafira shiimare kulte saittankero; qaagiissate geeshshira?
Dukko Selaamaawit:- Tashshi yaanno’’e! umi digre’ya gudanni hee’renni quchumu giddo looso hooge hatte yannara Sidaamu zoone yinanni xaa Sidaamu qoqqowi giddo Gorchee yinannihu haaru woradi noonkanni; Hawaasinni 35k.m xeertinyi geeshsha ikkanno. Hakko mare loosoomma. Heeshsho’ya dirinni xissiisi’re dadilloomma yanna heedhuro hatte yannaati. Korkaatuno; , hatte yannara noo’’e huwanyonni Hawaasi quchuminni shiimu xeertinyi aana safote latishshi horontanni nookkiwa, angannihu xalalu wayi hoogasinni qaaqquullu wayi dhibbinni reyannowa,doogo nookkiwa, ooso yannansanni rosu minira harate qarrantannowa,…….togoo qooxeessa la’’a’yanni lowo geeshsha dadillumma; wi’lanni higoommati qaagantanno’’e. Kageeshsha mule noo qooxeessi loosama hoogasinni dadillanni maranni hee’re mine anna’ya ‘’maa loossineeti loonsummo loonsummo yitinannihu?’’ yee lowo geeshsha coyi’roommata dihaweemma.
Tenne baala laummahu gedensaanni kowiichooti loosa noo’’ehu yee hedumma; ane hakko keeshshitanno yee hedinohu dino. Korkaatuno shiimu quchumi giddo ilame lophoommahano ikkiro caabbichunna wayi mitiimma nookkihuranna roso’yano xeerti’re harummakkinni qooxeessaho noo rosi mine rosanni saoommahura baadiyye hiittootero, mannu hiittoonni hee’rannoro afate kaayyo dinoo’’enkanni; la’’e di egennoomma. Konni korkaatinniiti baadiyyete heeshsho togo ikkase afumma woyte dadilloommahu. Konni daafira umi yannara looso hakko afi’re hanafumma woyte hakko loosse didandiitanno; mulenni agurte fultannontellana kayinni wo’naaltona yineenna’’eeti hanafoommahu. Umi yannara Gorchee woradi meentunna qaaqquullu borro mine meentu miinju dhuka lossa yinanni handaarira ogeessaanchimmatenni gaamame e’’umma.
Looso hanafumma gedensaannino Sidaamu afoo xunse coyi’ra hooganna budeno afa hooga’ya loosu aana mitiimma ikkitino’’e. Ikkirono dandaami’’e bikkinni sarraaqannino ikkiro hattono mite yannara tirsiisi’ranni noo’’e yannanni gummaamo looso loosate wo’naaloomma. Meentoho e’’ote bue kalaqate fule woxe hasatenni, meyaa qaaqquulli roso rossanno gede kakkayisatenni batinye looso loose saoomma yitanno hedo noo’’e. Lew/6/ agani geeshsha mittu mannino di egennino’’e ; anino manna di egennoomma; looso loose miniralla higeemma.
Mite yannara caabbichuno hoogiro hakkonni galeemma yanna no; gedensa loosi’yanni harunsite’’eetiro di afoommana anino noommakkiwa Woradu Wedellu Borro Mini sooreette assine mootoonsini’’e. konni gedensaanni wedellu loosu kaayyo kalaqonna miinju lopho aana loosoomma. Hakkono Lew/6/ agani geeshsha keeshshummahu gedensaanni woradu womaashshu biiro sooreette assineenna’’e shiima yanna loosoomma. Konni gedensaanniiti heewotenni gobbayidi hajo ministere e’’oommahu.
BAKKALCHO:- Maahoyye xa noottawa dangummoro; Itophiyu Diyaspooru Ejense mamaro uurrinsi? Ejensete uurrahi qaru illachi maati?
Dukko Selaamaawit:- Itophiyu Diyaspooru Ejense uurrinsoonnihu faranjootu 2018nni woy ninke kiiro garinni 2011M.Dni Ministrootu amaale mine kaajjinshoonni wodho garinniiti uurrinsoonnihu. Ejensete uurrahu qaru illachi umihunni; gobbate miinja lossate widoonni Diyaspooru beeqqo kaajjishate hedo amadinoho. Layinkihunnino gobbaanni heedhannori Itophiyu ilama ikkitino daga qoosso agarsiisi’rate. Konne lamenka illacha gumulsiisate konni alba gobba giddo Instituushiine dinoonkanni. Gobbayidi hajo ministere giddo mittu shiimu goli no. ikkollana gobbaanni noonke daga ledo heewisiinsanni woyte ikkado di ikkino. Hakko noo daga baalanta iilla dandaanno dhuka afi’rinoha di ikkino. Gobbaanni heedhannori Itophiyu ilama ikkitinorinna Itophiyu qansoota ikkitino daga, ‘’Ninke labbannoti, loonseemmo loosira injoo kalaqqannotinna, massagannonke uurrinsha hasiissannonke’’ yitanni yanna yannatenni xa’midhanni keeshshitino; hatte xa’mo dawaro assine adha dandiinanni. Hattono mootimma miinju aana diyaspooru beeqqo ledate hedde qoltino uurrinshu dawarooti.
BAKKALCHO:- Hiddaasete kofatto lede yannate hajubba ledo amadaminohunni fincamannoha kaphu duduwonna Itophiyu dhagge kolishshiishate baxxinohunni Gibtsetenna Sudaanete widoonni loosamanno looso lainohunni wole gobbuwara no halaale reqecci asse leellishate diyaspooruno ikko ejensete widoonni xaa geeshsha assinoonni millimmo ma labbanno?
Dukko Selaamaawit:- Tini Itophiyu diyaspooru Ejense mootimmate uurrinshaati. Umo xawisummante gede, loossanno loossa mererinni mittu Diyaspooru beeqqo lossatenni gobbate miinja lossate. Diyaspooru beeqqo assannohu daddalunni, Investmentetenninna wolurinnino ikkara dandaanno. Konni gobbaanni Hiddaasete kofattonna wolootuno gobboomu pirojektuwa aana beeqqo assanno. Hiddaasete kofatto adhinummoro xaa geeshsha yaano Tonne/10/ dirra giddo Diyaspooru beqqo la’nummoro 50 Miliyoone Doolaare Diyaspooru irko assino. Konninnino ejense uurrinsihu gedensaanni assinannihu irkote bikki lexxanni dayinota la’’a dandiinoommo. Kuni ikkara dandiinohuno umihunni mule mulenni mashalaqqe aatenni, irkonna harunso assatenni, babbaxxitino doogonni egensiisate loosi qinaabbino doogonni loosama hanafasinniiti; hiddaasete kofatto widoonni tidhamino qari noo gedeenni hee’reennanni yaate.
Konni daafira sai dirinni la’neemmo woyte nafa woyyaabbino gumulooti noohu. Sai diro, diro wo’ma loonse 800 kume Doolaare geeshsha callaati gamba assa dandiinoommohu. Amandoommo dirinni honsu agani giddo 3.1 Miliyoone Doolaare ale aamanshunninna boonde hiratenni gamba assinoommo. Kuni leellishannohu mitte umose massaga dandiitanno uurrinsha hee’rasenni tenne kaa’lo assa dandiitinotaati.
Hiddaasete kofatto ledo amadaminohunni dancha xaadooshshe kalaqatenna halaalaacho mashalaqqe sayisate , Itophiyu qoosso daafira wole kalqera xawisate, hattono Abbayi ledo amadaminoha seeda dirra kiirsiisino kaphu duduwo taashshate widoonni kalqoomu ba’reranna Miidiyubbara luphi yino deerrinniiti loossannonkehu.Lawishshaho; Arawete afiinni, Ferensayetenna Ingilizete afiinni kalqoomu ba’rera seekkite xawissanno; miidiyubbate e’e hasaabbanno.konni daafira borrote miidiyubbarano ikko wolootaho Itophiyu uurrinsha xawisate , hattono Itophiyu dhagge egensiisatenni Itophiya irkisate uminsa kakkaooshshinni baatooshshiweelo loossanni afantanno; kunino sufannoha ikkanno. Konne calla ikkikkinno wolootano gobboomu pirojektuwara “Gebeta Lehageri”pirojekte adhinummoro, woleno gobba assitanno woshshattora koroonu vayirese gargadhate gobba assitanni noo sharro irkisate Diyaspooraho woshshatto assitinno.
Tenne woshshatto harunsite koroonu vayirese gobbate leeltu yannanni kayisse xaa geeshsha woxunninna danunni xaphooma boco Biliyoone birri ale Diyaspooru irko assino. Wolootano gobbate woshshatto adhine ranke dawaro qolate widoonnino dancha millimmo assinanni hee’noommo.
BAKKALCHO:- Xaa yannara Gibtsenna Sudaane lede wolootuno gobbayidi gobbuwa assitanni noo xiiwo gobbate keerenna soorro mageeshsha gufissanno yite hedatta? Konnira hiittoonni gargadhanna agadha dandiinanni?
Dukko Selaamaawit:- Gobbayidi xiiwora korkaatu batinye ikkara dandaanno. Ikkollana konni albano ikkiro Itophiyu gobbayidi xiiwonna olano ikkiro gargadhitanni qeeltanni daggino gobbaati. Konni daafira Itophiyu xaano ikkiro heedhannota gobbayidi xiiwo garunni sharramate widoonnino ikkiro baxxinohunni halaalaancho ikkitinokki mashalaqqe kaima assatenni Itophiyu aana iillinshanni xiiwo gargadhate widoonni taalo ikkitino mashalaqqe aatenni, huwachishshanno gede assate looso ,mitiimma heedhuhano ikkirono noo mitiimmuba kaa’lamme tirate mitteenni loosate ikkinnina wole mitiimma kalaqa tiro di ikkitanno ;wole qarrano kalaqqano yitanno uurrinsha amaddino daafira noota taalo mashalaqqe uyinannansa lowo looso loossino. Lawishshaho; dira fultino, addi addi dagoomittete qoolira sokka sayissino, addi addi gobbayidi gobbuwara paarlaamahonna dagate riqiwamaano mine borronsa eessitino; sokkansa sayissino. Konni korkaatinni halantino mangistuwa adawu amaale mine jeefote fulino lallawa la’nummoro Itophiyu uurrinsha reqecci asse leellishannohonna Itophiyu keeraanchimma agarinoho. Diyaspooru dira fula callu togo assino yaa hoongummorono kayinni jawa irko assino. Wolootu assitino irko ledo heedheennanni Diyaspooru assino xiiwo shota gede la’nannita di ikkitino; kuni sufannoha ikkanno.
Gobba amaddinota soorrote doogo batinyootu irkissannoreeti. Lawishshaho; Tigrayete assinanni hee’noonni seera agarsiisate loosira gargarooshshe irkisatenni ,hattono gawajjantinore dagoomu bissa irkisate widoonni boco Biliyoone birri ale irko assitinno. Dagate xaadooshshi aana irkonsa la’nanni heenoommona wo’munkura mittu dani uurrinsha no yaano hoongiro kayinni batinyootu daggino soorro suffanno gede, doorshano harinsanni gede, hiddaasete kofatto jeefantanno gede ,tenne mitiinsitanno yanna sa’neemmo gedenna gobbate hajo aana wolu anga eessannohu dihee’ranno, gobbanke hajo aana gumulo uyineemmori ninke callaankeeti yitanno uurrinsha amande daganke ledo halamme loosatenni gobbayidinna giddoyidinni xaadanni noo qarra sa’neemmo yitanno ammana noo’’e.
BAKKALCHO:- doorsha harinsannikki gedenna keerunnino gumulamannokki gede gobba giddonna gobbaanni babbaxxitino bissanni batinye mitiimmubba kalaqantanna huwantanni hee’noonnina tenne hajo aana Diyaspooru qeechi ma lawanno?
Dukko Selaamaawit:- Doorshu gobbate giddo gumullanni coyeeti. Ikkirono gobbaanni heedhe doorshu garunni gumulamanno gede irkisatenni, keerunni gumulamanno gede uminsa sharro assa dandiitannota ninkeno babbaxxitino yannara afi’nummo barenni kakkayisate wo’naalloommo. Konni daafira gobbaanni heedhanno qansooti gobba giddo doorshu harinsho keerunnita ikkitanno gede, noo akata seekkite xawisatenni ,babbaxxitino bissanni kalaqamannore doorshu harinsho gawajjannore gargaratenni keere agarsiissanno sokka amaddino borro borreessatenna W.K.L doogganni irko assa dandiitanno yitanno ammana noo’’e. Korkaatuno gobba doortannota hasidhannokki bissa nooti xawoho. Itophiyu kayinni dooranno; gobba massagaanose umise doodhitanno yitanno hedo seekkite xawissanni afantanno; garanko. Korkaatuno xaa geeshsha Itophiyu massagaanose doodhitanni keeshshitinoti umoseeti. Konni alba batinye gobbuwa Baxxinohunni Afriku gobbuwa hirante heedhino yannara nafa Itophiyu umose dandiite umise mootimma uurrisidhino gobbaati. Hattenne baala adhitukkinni saino yaate. Kuni togoonni sufa noosi. Itophiyu umise hajo aana, umise muro aana, umise loosi aana hattono umise harinsho aana Itophiya calla ikkikkinni xaphooma Afrikano ikkiro uminsa hajonna xaadannonsa qarra uminsanni tidhate harinsho hee’ra hasiissanno. Gobbayidi anga mereero e’’a wole gobbuwa aana abbitino mitiimma la’nanni hee’noommo; dhaggeno naqaashete. Illenkenni la’nanna lowo gobbuwa diigantino. Kuni ikka dinosi. Baxxinohunni Itophiyu lowo dhagge noosetanna hirantukkinni heedhino gobba ikkasenni xaaddannose mitiimma dagasenna mootimmase ledo suutunni hasaabbe tira hasiissannose yitannoti baalanka sumuu assitanno hedo labbanno’’e.
BAKKALCHO:- Muli yannanni Ameeriku tugino agawo ma garinni la’’itta? Konnira diyaspooruwiinnino ikko wo’mante Itophiyu qansootiwiinni mayi agaramanno yite hedatta?
Dukko Selaamaawit:- Mitte gobba wole gobba aana agawo tugganno woyteno ikko xiiwo kalaqqanno yannara uminsa kaimi hee’rannonsa. Konni gobbaanni kalaqamino qarri no yinoonnitera Itophiyu qarru dikalaqamino yite dikaaddino. Mitiimma heedhara dandiitanno;kayinni hasaambe mitteenni tirro, ani dandoommare assanni noommana kaa’le’’eeti yitinnohu. Babbaxxitino doogonni Itophiyu doorsha harissannokki gede assate wo’naaltannori, togonna hatto asse yite doogo leellishateno ikko wodho fushshate hasidhanno bissa Itophiyu daga dhagge afa hoogatenni abbitino hedooti yine adha dandiineemmo.
Layinkihunni daanno gumi Lamente gobbuwara dancha di ikkanno. Itophiyunna Ameeriku seeda dirrara danchu xaadooshshi noonsarenna miinju lophora kaa’litannonsa hajubba aana mitteenni loossanni keeshshitinno jaalla gobbuwaati. Hakko xaadooshsheno hedote giddo wortinokkitanna hedeweelcho muro ikkite leeltino’’e. konni daafira Itophiyu kayinni umise mitiimmubbanna hajubba umise oosonni tidha heedhannose. Togo yeemma woyte Itophiya calla ikkikkinni Afriku qarri Afriku daganni calla tidhama noosi. tini Afriku gede noonke uurrinshaati. Wole hiiti gobbano Afriku hajora mereero e’e Afriku qarra ani tireemma yaa dihasiissannose didandiitannono. Itophiyu gobbate giddo kalaqantannota hiittenne mitiimmano mitte keerese agarsiisidhino gobba gede umise tirate yawo noose. Togo assitannohu gobbayidinni iillinshannise xiiwonni di ikkino; umose dandiitinotanna hirantannokki gobba ikkitinohuraati. Konni daafira konne agarsiisino garinni assinannihu jaaloomu xaadooshshi baalunku adhamooshshe afi’rino; Ani ko garinniiti la’’eemmahu.
Konni daafira giddoonnino ikko gobbanni heedhanno daga baalanti mitto ikka noose. Gobbanke aana noonke mittimma wole yannanni aleenni jawaata ikka hasiissanno yanna aana afammeemmo. Gobbayidino ikko giddoyidi diina badhera qola dandiineemmohu mittimmanke agarantinota ikkiturooti. Noonketi mitte gobbaati; wole doorshu gobba dinonke. Wole kalqete gobbuwa uminsa hasatto wonshi’rate, kaphu duduwinni woy wolu anfoommokki korkaatinni hasidhino uurrinsha amaddara dandiitanno. Kayinni gawajjitankeranna diiggankera dandiitannohu ninke babbadammummoro callaati. Mitto ikkinummoro hiittino uullate wolqa kissankera di dandiitanno; tenne baalunku afino. Konni daafira baalanti Itophiyu daga gobbanke illenke diikkichi gede assine agarreemmo yanna aana hee’noommo. Techo shota gede assine kullanni coyi mageeshsha giddoyidonke hoshooshanni nooro huwantoommoha dilawino’’e. Teknolooje shota gede uytinonke daafira calla hasi’nummore sammi yine borreessa agurre gobbate mittimmanna keere abbitanno sokka sayinsanni qorophotenni horonsi’nummoro danchaho yaate hasi’reemma.
BAKKALCHO:- Yannakki aaninni qoocce hala’lado xawishsha uytanni ledonke keeshshootta daafira galatinke wodaninniiti.
Dukko Selaamaawit:- Anino galateemma.
Bakkalcho Ella 10, 2013 M.D
