Amsaalu Felleqe
Yirgaalamete quchumi xintamihunni seeda dirra kiirsiisinoha ikkasi dhagge kultanno. Quchumu 1923M.D safamino. Yirgaalamete quchumi deerri deerrisinni lophosi amade hattenne yannanni kayse 1995M.D umisi gashshootinni galannoha (reekkote quchuma) ikke kantiiwunni massagama hanafi. Sa’u deeda dirrara albaannino babbaxxitino gashshootubba ofollo ikke owaante uyno quchumaati.
Yirgaalamete quchumi xintamasinni hanafe Sidaami gede ikko gobbate gede balaxxe xintantino quchumma giddonni mitto ikkasinni lowo dhagge noosiha ikkasi kullanni. Ikkollana, quchumu xintamasinni seeda dirra kiirsiisironoha ikkirono; agarranni lopho leellishikkinni keeshshino.
Techo ninkeno wosinchinke qoollara Yirgaalamete quchumi kantiiwa kalaa Derrese Alamuha koyinse wosinsi’noommo. Hasaawinkenni babbaxxitino hajubba aana illachinshoommo borro aananno garinni qixxeessinommo
Bakkalcho:- Yirgaalamete quchumi xintaminkunni seeda dirra kiirsiisinohonna Albisa quchumaati. Albisanna seeda dhagge kiirsiisino quchuma ikkasinni xa noo deerra hiittoonni xawisatto?
Kalaa Derrese:- Quchumu xintamino yannanni ledo heewinse la’niro latishshunni duumbara gatasi hala’ladunni la’’a dandiinanni. Konnirano korkaatu, quchumaho culuuta doogga hala’la hooga; quchumu giddo konni albaanni mootimmate minna qara doogo aana hee’ra umisenni quchumu wirro latikkinni keeshshanno gede jawa kora ikke keeshshasinni quchumu lopho duumbara gattinota la’’a dandiinanni. Konni kaiminnino, 2000M.D kawa quchumu umisinni millimillo assa hanafino. Lawishshaho, 13 oluubbanni 101 kume ale ikkitanno dagate batinyinni hattono baattote hala’linyi widoonnino 6 kume 995 hekitaare baatto aana ofollinoha ikkasinni xaa yannara noo deerrinni la’neemmo woyte umikki deerrira Deerra-1 yaamantanno quchumma deerrira afamanno quchumaati.
Bakkalcho:- Quchumaho nooti investimentete injonna handaara halashshate loonsanni hee’noonni gara xawisinke.
Kalaa Derrese:- Yirgaalamete quchumi investimentete latishshi hasattonna noosi injo horonsi’ne hiissine lossa noonke yitannota sa’u lame dirra kawa baxxinohunni jawa illacha tunge millimillo hananfoommo. Tenne millimillorano mitte injo ikkitinonketi Sidaami qoqqowo ikke tantanama; wole widoonnino Yirgaalamete quchumi giddo industirrate mereershubba hee’ra; industirete zoone yineenna Awaada qooxeessira hattono qooxeessaho loosidihe galtino dagawiinni babbaxxinoha gibirinnu laalcho gamba assinanni qixxeessine gobbate giddo ikko gobbaydi dikkora soyaate kaayyo afidhinoti Yirgaalamete qinaawino gibirinnu industire paarke quchumu giddo ijaarama; wole widoonnino, Areggaashi Looje noowa ikkasi; quchumu gaangaawira sase lagga (Woyimmu, Gidaawunna Daammate yaamantanno lagga) noowa ikkasi investimente halashshate kaayyora hala’lado injo kalaqqanno yine hendanni.
Kurino investimentete injooti yine bandummohu gedensaanni latisate widiraati ha’noommohu. Konni kaiminnino, babbaxxitino handaarranni latisa dandiitanno kaayyo angansa noore Sidaami giddo heedhannoreno ikkito wolootta gobbanke qooxeessuwanni hattono baara widinni dagge investe assa dandiitanno Diyaasporoota koyinse; hasaawa assine quchuma wirro latinso yaanno illachaati amande ha’noommohu.
Tennerano Yirgaalamete quchumi daa’’attote (Turizimete) injo noosiho. Daa’’attote calla ikkikkinni, wodiidoonni Lokka Abbaayyu Biheeraawe paarkenni ledo xaadannoha ikkasi; Aliyyeenni Aabbo Wonshi budu dargi hee’ra; hakkiinnino sa’neenna Arbagooni geeshsha marranni woyte jawunna egennamino Garambi ilaali hee’ra umisenni quchumaho daa’’attote kaayyo hala’litanno gede jawa qeecha afidhinota ammannanni.
Xa kayinni kalaqantino kaayyo Sidaami gede shoole zoonnate tantano uurrinsoonniri giddonni mitte Yirgaalame zoonete mereershaati. Tinino quchumaho albillicho lophora kaima ikkitanno yine agarranni. Umihunni quchuma latisate angankera noonke injo kaima assatenni loosu giddora e’no yitannote.
Quchuma e’nanni basera konni albaanni ishine tunganni bayicho Gudumaale paarke yitannota 4 hekitaare ikkitanno baatto baxxino garinni latinsanni hee’noonni. Kuni bayichi konni albaanni seeda yannara ishine tunganna lowontanni ishinaawe illetenni la’’ate giwisanno bayicho biifinse latisatenni daa’’attote bayicho ikka noosi yineeti latinsanni hee’noonnihu.
Konnira albaanni Yirgaalamte quchuma e’nanni woyte ishinu giddoonnitinkanni sa’nannihu. Xaa yannara kayinni hakkonne qooxeessa biifinse latinsanni hee’noonni daafira albillicho quchuma egensiisannonna biifadonna boohaarranni Gudumaale ikkanno yine hendanni. Kunino, sase illacha afi’rinoho; umihunni quchumaho looso hooggino wedellira loosu kaayyo kalaqate; layinkihunni, pilaanetenni massagante quchumu biinfillira ikkitannonna e’nanni woyte quchuma leellisha dandiitannota; sayikkihunni, quchumaho eote buicho ikkitanno yine hende loosu giddora e’noonni pirojekiteeti.
Wole widoonni, baadiyyenna quchuma xaadissannote. Yirgaalamete quchumi 6 quchumu olluubbanna 7 baadiyyete olluubba amadinoho. Kuri quchumu olluubbano baadiyyete olluubbanni ledo xaada hasiissannonsa. Konnirano, jajjabba buussa loosa, doogga fananna halashsha hasiissanno yaannohunni sai 2014M.D loossate mixo gumulsha keennummo yannara 30 kiilomeetire ale ikkitanno doogo baadiyyetenna quchumu olluubba xaadissannota loosantinota keennoommo. Lawishshaho, Masinchi ollaanna Yirgaalamete quchuma xaadisannoha 17 miliyoone birrinni Woyimmu lagira buusa ijaarroonni.
Wole widoonnino, 7km ikkitanno doogono loonsoonni. Baadiyyetenni babbaxxino laalcho abbine Yirgaalamete quchumira dikkote shiqisha dandiinannita; quchumunnino baadiyye fushshinanni dagoomaho iillisha dandiinanni doogga ikkasenni quchuminke lophate kaayyo kalaqqanno doogga ikkase la’’a dandiinanni.
Wole widoonnino, Gaani olluubba qooxeessira xaphoomunni 10km ale ikkitanno doogo (mitte Arseemanni kayisse Zigba massitannota Tuulate olliira; wole kayinni Iibballichunni kayisse Gaane Deelaho xaadissannota woy Lakkote quchuminni ledo xaadissanno doogonni ledo xaadissanno doogo) xaa yannara loonse gundeenna mucci assuine loonse gundanniri shiimmammaadduri gatinori nooha ikkirono dagankera owaante uytanno doogga loonsanni hee’noommo.
Woleno, quchumu doyicho wayinninna haanju latishshinni biifinoha haanja quchuma ikkasinni kuri labbanno investimente koysa hasiissannonke yaannohunni xaa yannara babbaxxitinore gobbate giddonnino baara widoonni heedhanno bissano koyinseenna uminsata pirojekitete piropozaale shiqishidheenna loosu giddora e’nanniiti hee’noommohu.
Quchumaho konni albaanni qiidde keeshshitinota investimentete kaayyo kakkayisatenna halashshatenni quchumu daganni ledo hasaawatenni baxxinohunni akkaltinonna quchumu biinfille huntanno minna wirro latisa hasiissanno yaannohunni Daallenni hattono Wonshinni xaphoomunni 4 buna shiqishshannore mittimmate loosi maamarra koynseenna G+6 ijaara mi’na dandiitanno kaayyo kalanqoonni.
Woloottano, quchuminek giddo angansara woxu hee’reennansanni loosi’rate wolqa afidhe heedhenni kaayyo hoogge keeshshitino bissa noonsa wolqanni latisa dandiitanno kaayyo uynoommo. Lawishshaho, dureessu Haylemaariyam Boorsamo, Abdulqaadiri, Mesfiin Qixxeessinna woloottuno quchumu gobbaydinni hattonni baatto mootimma shiqishsheennansa latisate kaayyo uyneennansa millimillo hanaffinota la’’a dandiinanni. Wole widoonnino dureessu Daggafi Sime umisinni baatto hidhe G+5 ijaara mine gudi gedensaanni woleno ijaarate shiqe no.
Quchumu latiha ikkiro eono hattonni burqitanno; mootimmate wolqano kaajjitanni hadhanno. Quchumu latiro wedellaho loosu kaayyono hattonni hala’ladunni kalaqantanno. Quchumu giddo wedellaho calla ikkikkinni babbaxxitino dagoomu bissara loosu kaayyo kalaqantanno. Konni handaarinnino qansotaho loossate kaayyo kalaqate babbaxxitino bissa koysatenni quchumaho loosi’rate hasidhanno handaarranni bobbakkanno gede assinanni hee’noommo.
Quchuma latisate sasurichi hasiisanno. Umihunni, safote latishshi hasiisanno. Safote latishshi giddonni mitte doogote. Quchuminke giddo umi doogonni kayse leyikki doogo geeshsha seesallichu kinchinni loonsoonni. Quchuma xaadissannota baadiyyete qooxeessirano hala’ladunni xintu latishshi loossa loonsoonni. Laynkihu, caabbichoho. Caabbichono la’nummoro quchuminkera hala’lado kaayyo no. Yirgaalamete quchumi lame caabbichu wolqa bue noo baseeti. Mitte, Awaada caabbichu wolqa kuuso / bue/; laynkiti Federaalete mootimma muli yanna giddo Waarra xawira loossinoti caabbichu duuno mereershi no. Tinino, quchumaho babbaxxitino handaarranni bobbakke latisate hasidhanno bissara caabbichu anjena murmurama nookkiha loosi’rate kaa’litannote.
Lawishshaho, xaa yannara Awaada industirete zoonera ‘’CZA’’ yaamamanno Chaynu kubbaanniyyi haqa daahe chipude qixxeesse gobbaydi dikkora soyaate kaayyo no. konni kubbaaniyyi giddo calla 2 kume ali wedelli loosu kaayyo afidhino. Kuni kubbaaniyyi loosu giddora einkunni xaa geeshsha caabbichu murmuramme woy hoonge dixaaddino. Woloottuno labbanno handaarranni bobbakkuro caabbichu anje mitiimma hedhannokkita qaagiissa hasi’reemmo. Woloottuno, bulleete faabirikka noonsa dureeyye afantanno. Konni handaarinni bobbakkinorino caabbichu anje mitiimma xaaddunsakkinni hasidhannota loosu injoo horonsidhanni; quchumunnita ikko gobbate eorano uminsa qeecha fultanni; qansootahono loosu kaayyo kalaqqanni afantanno.
Bakkalcho:- Daga cacceessannohu baincho loosooti roorimankanni; baincho assoote gargarate widoonni hadhinoonni doogo maa labbanno?
Kalaa Derrese:-Danchu gashshooti qarrubba tira mootimmate umi loosooti. Quchumaho konni albaanni hala’lado loossa loosama hasiissanna amadisiisante dagginoti dagate giddo koffeenya kalaqqino hajubba noota badatenni tirate wo’naaloonni. Xaa yannarano baattote ledo; mootimmate minnanni ledo; mootimmate loosaasinenni ledo hattono owaatamaano afidhara hasidhanno owaantenni ledo amadisiisame ka’’annore baala badatenni tirate illacha tunge loonsanni hee’noommo.
Bakkalcho:- Quchumaho danchu gashshooti qarrubba yine bandoonnirinna qarrubba tiratenni koffeenya ajishate ha’noonni harinsho no?
Kalaa Derrese:- Quchumaho danchu gashshooti qarrubba yanna yannantenni tirranna xaa yannara dagate giddo ka’’anni keeshshino koffeenyi ajanni daynotanna woyyaambe noota la’’a dandiinanni.
Bakkalcho:- Babbaxxitino investimentete handaarranni bobbahate hasidhe baatto adhitu gedensaanni e’ino sheemaati garinni latissukkinni keeshshitannore harunsine adhinoonniti taashshote qaafo no?
Kalaa Derrese:- Yirgaalamete quchumi latate lowo injo noosiho. Gashshootu gede la’nummorono latisate hasidhannorira hasattonsa garinni injeessinanniiti hee’noommohu. Ikkollana, quchumaho investimentete su’minni baatto adhitu gedensaanni boode dureeyye adhitino baatto huxxite worte agurtinota bandoonni. Lawishshaho, quchumu giddo ijaara hanaffe guddukkinni agurtinori; Awaada industirete zoonera baatto adhite latissukkinni agurtinore harunsine tayxe dirinni baxxino garinni taashshote qaafo adhatenna gumulo aate harinshooti amandoommohu.
Quchumu gashshooti kaawine ammanteenna liizetenni saynse uynoonni baatto latisaa hooggu geeshsha liizete wodho garinni baatto angansanni haa’ne; layinkihunni qoqqowu gashshooti saysino baatto latissannokkiha ikkirono qoqqowu mootimmanni ledo hasaambe latissanno dureeyyera wirro saynse aate ragaannino hala’lado loossa loonsanni hee’noommo.Baatto adhitu gedensaanni latissukkinni huxxite wortino dureeyyeno mootimma hasiissanno qaafo adhitannota affe latishshu giddora ea hasiissannonsa.
Bakkalcho:-wona aleenni kayisate wo’naalittonte gede safote latishshi mereerinni mitte doogote;konini ledo amadisiisse quchumaho doogote injo kalaqate maa assinanni hee’noonni?
Kalaa Derrese:-Quchumaho tayxe dirinni loosate mixotenni amandoonniri giddonni mitte culuuta doogo Apostotenni–Araadu geeshsha 9km ikkitannota loosate lowo sharro assinoommo. Tini doogo akkaltino daafira qarra kalaqqannokki gede gatamarate looso loonsanni. Dichuwano akkaltino daafira lolahe duha dandiitannokkihura lolahu doogosinni fule loosi’nanninna gallanni minnawidira du’namanni qarra kalaqanni noota la’ne Federaalete doogote gashshootinni ledo hasaambe xa yannara 67 miliyoone birra fajjiteennanke muli yanna giddo culuuta doogo loosa hananfeemmo.
Quchumaho qara doogora guraanninna qiniiteenni noota lolahu ha’ranno doogono halashshinanni. Loonsanni latishshira jawa wolqa ikkinori giddonni mitted dagate. Dagate beeqqo hala’la hoogguiro latishsha loonse didandiinanni. Konni kaiminni, daga woxinsanni, egennonsanni, wolqansanni ledonke ikkite quchuminke latishshira halante loosa hasiissanno.
Bakkalcho:- Quchumu deerrasi agarinoha ikke lophanno gede woyyaabbino pilaanenni massagama hasiissannosina konni ragaanni yannitte pilaanenni massagamanni no yaa dandiinanni?
Kalaa Derrese:- Quchuma massagatenna lossate pilaane buusaho. Quchumaho pilaane hooggu yaa hashsha tunsichunni kae babbaattanno manchi gedeeti ikkito baala. Konni kaiminni quchumaho 2007M.D loonsoonni pilaane 3,000 hekitaare baatto calla amaddinotanna quchumu giddo latisate dandiinannire babbadde leellishate dandiitannokkita ikkasenni sai 2014M.D qoqqowu ledo halamatenni wirro pilaane haaroonsine quchuminke laynki deerrira noohu umi deerrira daanno gede assatenni xaphooma 6 kume 995 hekitaare baattote hala’linyi noosiha ikkanno gede assinoonni. Konni kaiminni, haaro pilaanenni calla massagamanno gede assinanni hee’noonni.
Bakkalcho:- Quchumaho mootimmate minnanna baatto gashshate harinsho maa labbanno?
Kalaa Derrese:- Quchuminkera konni albaanni xaphooma 2,500 ikkitannoti mootimmate minna noota badatenninna qoqqowu gashshootinni ledo halamatenni qorqorsha assine kiiratenni 2,100 minna badatenni xaphi yino garinni mootimmate minna gashshinanni wodho fushshine minna horonsidhanni noo bissa haaru garinni sheemaate eessinoonni. Albaanni dangoonni harinshonni ledo amadissinse la’nanni woyte mootimmate mine gashshinanni harinsho umise qarra afidhinota ikkiturono; sa’u lame dirra kawa woyyaambe dagginota la’’a dandiinanni. Tini mootimmannita jawa jiro ikkitinohura latishshaho hasi’ni yannarano kayinsanni minna ikkitanno. Konni garinni xaa yannarano bayicho latishshaho hasi’noonni daafira bandoonniri 10 minna giddonni 5 mootimmate minna diinge latisate giddora eessinoommo.
Mootimmate baatto gashshooti ledo amadisiisaminohunnino quchumaho hala’lado mootimmate baatto noote giddonni hafanfartino baatto qorqorsha assine mootimmate quchumu baattote gashshooti wodho garinni 3.5 hekitaare baatto mootimmate baattote baankera qolloonni.
Bakkalcho:- Yannakki uyite ledonke keeshshootto daafira galanteemmo!
Kalaa Derrese:- Anino Galateemmo!
Derrese Alemu
Bakkalcho Sadaasa 27, 2015 M.D Hamuse
