Odeessaanchunna dippiloomaate kalaa Mairegu Bezzaabbih Addis Zemeni Gaazeexi qara qixxeessaancho ikke loosasira albaanni ‘’Yezareyitu Itophiya’’ yitanno maxaafisho qixxeessaanchooti. Egensiishshu ministere, Turizimete giddo kayinni, egensiishshu biddishshi sooreessaanchimmanni, hakkunni gedensaanni rososi poletiku handaarinni lossatenni Jenevaho aanteteno Ingilizete dippiloomaasete handaarinni Itophiya 18 diri ale owaatino. Gobbasi higeno gobbayidi hajo ministerera Awuroppu hajubba layinki sooreessa ikke loosino. Ledoteno seeda dirrara Addis Ababunna Yuniti Yuniversituwara odeessaanchimma rosiisino. Konnira qoteho ‘’Odeessaanchimmate hedonna gumullanni gara’’, ‘’Odeessaanchimmate ogimmanni mite mite hajubba’’ yaanno uminni borreessantinore lame mexaaffa hattono ‘’Yene Ingurguro’’ yaanno uminni kiirote maxaafa borreesse nabbawaanote shiqishino. Tenne lamala Bakkalcho Gaazeexi wosinchinke rosiisaancho, odeessaanchonna borreessaancho ikkanna; odeessaanchimmatenna tuqu xaadooshshuwa aana noo yannate akati aana Itophiyu pireesete uurrinsha hasaawissinoha ikkanna ninkeno aanino garinni niwaawete shiqinshoommo.
BAKKALCHO:- Odeessaanchimma wolaphitinote yinanni woyite mayyaateeti? Awuroppu gobbuwa yitanno garinni wolaphitinonna co’itte yinanni odeessaanchimma no?
Kalaa Mairegu:- Odeessaanchimma lophitino gobbuwara kullanni garinni ninkewa wolaphitinote yaa didandiinanni. Umihunni Awuroppu gobbuwanna ninke baxxinoommoreeti. Miinjunni, budunna dhaggetenni baxxineemmo. Insawa jawate yinanni hajo ninkewa dagguro shiima ikkitara dandiitanno. Gurchunni ninkera jawa ikkitino hajo insawa garita ikka hooggara dandiitanno. Baalunku coyi kayinni lophote ledo ha’ranno. Lophote yinanniti kayinni banxono gimbono lophitino gobbuwa laooshshinni giddo huxxantinote. Lopho bikkinannihu miinjunni, hodhishshunni, sayinsete, teknoloojetenna labbino coyubbanni ikkinnina dhaggetenna budunni di ikkino.
Odeessaanchimmate daafira kayinsiro lowo geeshsha jawa ikkitino hajo no; kunino ninke odeessaanchimma kalaqamunnita ikkaseeti. Anfinte gede batinye Afrikunna Isiyu gobbuwa odeessaanchimma afidhinohu kadote gashshaanowinniiti. Lawishshaho; keeniya la’nummoro, lowo geeshsha deerrasi agadhino Gaazeexi noonsa. Insa lophitino gobbuwanni la’’antannoreeti. Togo ikkara dandiinohu kadotenni gashshitinonsari fultu woyite tugge hadhino safo woyi rosichooti. Insano kadote gashshooti giddo noohura hattenne tugge hadhino safo sufisiisa dandiitu.
Xaa yannara Itophiyu odeessaanchimmano ikkito Soojjaatinna Galchimi Afriki odeessaanchimma babbaxxitinnoreeti. Ani Nayiroobi haroommonkanni; ‘’East Afrika Standard’’ yinanni gaazeexansa nabbawoommo. ‘’The Press of Afrika: Persecution and Perseverance’’ konni maxaafi borreessaanchi yaannohu “Itophiyu odeessaanchimma wole Afriku gobbuwa ledo taashshiinshannita di ikkitino; konnira korkaata asse shiqishannohu , Nugusu dhagge callaati haadhe fultannohu yaannohaati. Togo yinohu kayinni ani borreessoommo borro aaninni haa’reeti.
Ikkirono, tenne borrora afamishsha uyinikkinni maxaafu aana shiqinshoonnihu umisi borreessino gede assineeti. Borro borreessoommohu ane ikke hee’reenna adhinohu kayinni Ingilizete gobbara attamisiinsanni mitticho maxaafisho aaninniiti. Borro adhi woyite borreessaanchu Maireguuti yaa hoogirono wolu garinni su’ma’ya xawisino.
BAKKALCHO:- Ate laooshshi garinni xaa yannara noo odeessaano wolambinatunna keeraano ikkite loosate dandiissannonsa injoo no yite hedatto?
Kalaa Mairegu:- Gamunni ikkiro ikkinnina co’o ikkitino wolapho dino. Tini lophitino gobbuwarano ikkiro yaate. Korkaatuno mittu odeessaanchi loosannohu uurrinshu seerinna poolise garinni borreessannokkiha ikkiro kassasamanno. Luphiima woxu qoricha tungasira dandiinanni. Loosunnino shorramara dandaanno. Konni daafira co’o ikkitino wolapho dino.
Wole widoonni kayinni xaa yannara nooti poletiku xiiwo calla di ikkitino. Budunna dhaggete xiiwono heedhanno. Konni daafira wolapho bikkantannohu duuchu garinniiti. Konni gobbaanni odeessaanchimma yinanni woyite busullenna egenno hasidhano ogimmaati. Lawishshaho; poletiku hajora babbaxxitinore poletiku paartuwa daafira tittirre kula dandiinanni. Ikkollana konni garinni loosanno odeessaanchi dino; lawishshaho; mittu odeessaanchi mitte gobba daafira borreessate hasi’ranno woyite hajote aana garunni xiinxallo assanna buuxa hasiissannosi.
Lawishshaho; lamu diri albaanni xaadinonke ola lainohunni gabbayidi gobbuwara lawannonsahu mootimma umise ola hanaffino gedeeti. Kuni ikkinohu mitto widoonni kaajjado ikkitinoti miidiyu irko nookkihuraati. Lawishshaho; “The EthiopianHeeraald” Gaazeexira ikkado odoo borreessanna noo halaale egensiisa gadachote. Itophiyu Birodkastenniwa danganni woyte kayinni balaxe Ingilizete afii mama no?, ninke yannara Ingilizete afoo coyi’nannihuno ikko borreessinannihu Amaaru afii ledo taalooti. Lawishshaho; mittu woraqati mittu manchi angara leellannohu albiido amaaru afiinni borreessame badhiido kayinni Ingilizete afiinni borreessameeti. Xaa yannara Ingilizete afiinni borreessanno manchi dino yaa dandiinanni. Ani seeda dirrara buuxaancho ikke keeshshoommohura Amaaruno ikko Ingilizete afii aana laeemmo soronni dadilleemmo.
Bakkalcho:- Itophiyaho noori tuqu xaadooshshuwa yawonsa garunni fultanni no yaa dandiinanni? ma derrira afantanno?
Kalaa Mairegu:- Yawo fulate widoonni anera lowontanni kassimma dino’’e. Lowo geeshsha loosa dandiinanni yee hedeemmo. Konni alba shiimu manni shiimu rosinni lowore loosa dandiino. Xaa yannara kayinni Yuniversitetenni fullummo yitanno daga batinyete. Lowori injiinorino no; teknolooje umisenni kaa’litannote. Ninke yannara Gaazeexu suude loosa umisenni lowo geeshsha ayirritanno. Ani lawishshaho; Addis Zemen Gaazeexi aana mitto jawa coye loosoommohu (Daami) gaazeexu amado woraqatu aana loosa rosiiseemmohu aneetinkanni. Korkaatuno ani gaazeexu amado woraqatu aana loonsanni gara rosoommohu Ingilizete gobbara odeessaanchimmate rosi mineeti. Xa kayinni konne looso loosa shotate. Korkaatuno loonsannihu kompiwuteretenniiti. Togo ikkeennano foto xawishshu nookkiha fushshinanni. Xawishshu nookki foto kayinni tiro di afidhinote.
Birodkastete miidiyi aana la’’ate qarra balaxe xawisate wo’naalummo garinni odeessaanchu egennote anje qarraati. Baalanka yaa’ya di ikkino. Egenno noonsari loossanno loosi daafira ogeeyyete yinansa geeshsha affino xaggeeffachishshanno qixxeessaanooti. Konni daafira sharro assa hasiissanno.
BAKALCHO:- Xa noo odeessaanchimma ki’ne yannara noote ledo heewisiinsanni woyte ma labbanno?
Kalaa Mairegu:- Odeessaanchimma wole ogimmate dani gede soorrantanni daggino. Baxxinohunni Televizhiinete widoonni hala’lado millimillo harinsanni hee’noonnita la’nanni hee’noonni. Loosu hajo heewisiisate qarrisanno. Ani loosoommohu miidiyu handaari attamote aanaati; kuni attammote miidiyi gumi xaa yannara quchummanke giddo lowontanni dileellanno yaa dandiinanni. Xaa yannara hala’lite leeltanni noori Elektirooniksete miidiyubbaati; baxxinohunni Televizhiinete. Ninke gede roore anga odeessaanchimmate looso loonsannihu televizhiinete aana ikkanna; hakkono roore anga hasaawaho. Ani Yuniversitete giddo roore anga rosiiseemmo rosu daninni mittu Intervete woyi xa’mote. Xa’mo (Interve) assa jawa ogimmaati. Mittu odeessaanchi mitto wosincho koyise hasaawisasira albaanni xa’mo assate shiqishino wosinchi daafira garunni afa noosi. Layinkihu kayinni hasaawisara hasi’rino hajo aana odeessaanchoho ikkado egenno heedhasira hasiisanno.
Xa xa kayinni la’’nanni hee’noommo hasaawi (Interve) baxxinohunni televizhiinete aana assinanni hee’noonni Interve shota gede hasaambe jeefoteno ‘’Ledattori hee’riro kaayyo uyneemmohe’’ yinanna macciishshinanni. Umihunni ‘’Kaayyo uyneemmohe’’ yaa umisenni gara ikkitinokki yaattooti. Xa’mo shiqinshanni manchi odeessaanchu wosinchooti; wosincho ikki geeshsha hasiisanno ayirrinye aa hasiissanno. baxxinohunni roore anga Interve assinanni mannooti dirunnino, rosunnino, loosunnino luphiima darga uynanni mannoota ikkitinohura ayirrisa hasiissanno.
Woluno xa’manno odeessaanchi horonsi’rannohu mittu qaali no; isino ‘’Danchaho’’ yaannoho. Tini yaatto ane ososhshiishshanno’’ete. Danchaho yaa mittu rosiisaanchi rosaanchosi ‘’Togo assittoni! Hattootiro danchaho’’ yaate gedeeti. ‘’Galateemmo’’ yaanno qaalinni riqiwama hasiissanno. Danchumma attamote miidiyira qarru dino. Korkaatuno ikkito illetenni dila’nanni; televizhiinete ikkiro kayinni assinanni hasaawi ikkito baalanta illetenni la’nannihura qoropho assa hasiissanno. Tini mitte hajooti.
Layinkihu qaalu soro lowo geeshsha saalfachishshanno. Togo yaa Amaaru afiinnino ikko Ingilizete afiinni yaate. Ninke yannara lowontanni ronsoommore ikka hoongummorono assinanni qoropho lowo geeshsha hagiirsiissannote. Lowo geeshsha xiinxallinanninna nabbambanni yannaati. Umo asse xawisummonte gede lowo diro rosiisoommo; rossinori kayinni hiikka higginoro diafoommo. Mite yannara rosiisoommo ooso hedeemmo woyte rosiinsoommo ooso hiikka higgino ikka yeemmo.
Wole widoonni albi odeessaanchimmanna xaa yannata taashshiishate geeshshira xa noo kaayyo albitenni lowo geeshsha woyyitannote. Hakko bikkinni ninke yanna ledo heewisiinsanni woyte wolapho hala’ladote. Techo odeessaano hasidhino maxaaffa afidhanno. Babbaxxitino mannooti daafira nabbambannire afi’ra shotate. Lawishshaho; ane daafira lowori borreessinoonniri no. Kowiicho kulammora hasi’roommohu umi’ya daafira ikkikkinni babbaxxitino mannooti daafira hasaamboonniri batinyuri noo daafira hakkaanni qolle wolootta amadantino hajubba nabbawa dandiinanni yaate. Konni daafira odeessaanchunna wosinchu mereero assinanni Interve meessi hasaawa lawa dinose.
Rosunnino la’niro kayinni xaa odeessaano woyyaawino garinni rosansanni kaayyaataammaho yaa dandiinanni. Batinyootu yinanni deerrinni digre noonsareeti. Ikkollana sharronsa hakka mari yinannita di ikkitino. Techo odeessaano rossino bikkinni batidhe dileeltanno. Sa’e sa’e lowo geeshsha worbootu odeessaano dino yaa didandiinanni. Batise xawisanni noommohu televizhiinete daafiraati; Baxxinohunni ani ‘’Zareyitu Itophiya’’ tirranni woyite ‘techo Itophiya’ nna Addis Zemeninni ledote Heeraaldirano loosoommo. Konninni kainohunni Heeraaldi gaazeexa la’’anna nabbawa hasi’reemmo.
BAKKALCHO:- Gobbayidiri jajjabba miidiyubba gobbansa hasatto agarsiisate gobbansa qotira uurritanno; konninni kainohunni gobbanke aana xiiwo kalaqqanna la’nannina Itophiyu miidiyubba gobbansa kaa’latenna gatisate widoonni loosinsa ma lawanno?
Kalaa Mairegu:- Tini lowo geeshsha dancha xa’mooti. Adda coyi’rate dadillissannoe hajo tenneeti. Tenne widoonni garunni diloossanno. Lawishshaho; Aliyye oli garunni dixawisamino. Konnira kayinni jawiidi qarri afoo dandaa hoogate. Wolu kayinni attamotenna Birodkastete miidiyi mereero qibaawa hee’ra hasiissanno. attamote miidiyinni mitte dancha borro borreessiniro hatti borro Birodkastete miidiyirano sa’’a noose. Hattono birodkastete dancha hasaawa assinoonniha ikkiro hakko hasaawi boorrotenni gaazeexaho fula noosi. Tini qinaawa dino; heedhoommero danchahonkanni. Kuni kaa’lannohu rumuxxitino borro borreessitanno odeessaano heedhurooti; hoogguro kayinni gobbayidi manni borreessanno gede assa dandiinanni.
BAKKALCHO:- Mootimma tuqu xaadooshshuwa wolaphotenni loossanno gede assitanni no yaa dandiinanni?
Kalaa Mairegu:- Gobbanke xaphoomu ministirchi dokter Abiy Ahimedihunni massagantanni afantanno. Mootimmateno mittu illachi noose. Kunino latishshahonna gobba lossate. Dagatenna dagoomu mereero mittimma agadhate. Korkaatuno gobbate tenne widoonni haammata mitiimma noose. Kuri mootimmate illachuwa gibbanno miidyubba ikka hooggu geeshsha miidiyubbate hedo agabbanno mootimma dilabbannoe. Tenne afate giddo hee’ra hasiissanno; tenne widoonni Birodkastete aana laeemmo garinni xa’minanni xa’mubba lowo geeshsha hasaawissannota ikkitinohura wolaphote hoongi qarri nooha lawanno’’e.
Wolaphote qarri ninke yannaraatinkanni noohu. Nugusu yannara lowo qarri noonkanni. Mittu mittunku ministirchino ikko Jeneraalichu morkannoho. Woshshe kuni mayira ikki yaanno. Dargete yannarano ikkiro togoonti; waajjishiishshanno. Xa kayinni togoo coyi noo yee dihedeemmo. Korkaatuno wolapho no. hasaawa hasiissannohu noo wolapho horonsira hasiissannohu ma garinniiti yaannohu aanaati. Lawishshaho; maxaaffa attammanni hee’noonni; kayinnilla balaxote keeno yinannirichi dino; konnira wolapho no.
BAKKALCHO:- Sa’u lame dirra giddo Itophiyu giddo noo oli ledo amadaminohunni gobbayidi gobbuwa Itophiyu aana iillishshanni keeshshitino xiiwo xawo fultino; kuri mereerinni gobbayidi gobbuwa qinaawino gaadooti; konne ati hiittoonni la’’atto?
Kalaa Mairegu:- Tini lowo geeshsha dancha xa’mooti. Lophitino gobbuwara wolapho no yinanni; ikkollana hidhannonsa coyi no; ninke keeraanote yitollana Awuroppu gobbuwa hedonni gobbaanni ikka didandiitanno. Kalqe Awuroppu gobbuwara woroonni ikkitanno gede assate assinoonni gaadi sau 50 nna 60 dirrara lowo geeshsha kaajjadoho. Konni daafira gobbayidi miidiyi olu dani miidiyaho.
Gobbayidi fullanke, miinjunna poletiku anmanyoote ikka hoogiro wolu amanyooti hee’rara dihasi’nanni. Itophiya labbino gobbuwa gotti yitanno woyte massannohu konniraati. Lawishshaho; xa masisinonsahu Itophiyaho nooti xaa mootimma xawado ikkite heda dandiitannote. Wolaphotenni heddannotenna wolaphotenni loossannote. Itophiyu mootimma badheenni hee’re hajajannohu mittuno nookki mootimmaati.
Lophitino gobbuwa kaajjado mootimma heedhara dihasidhanno. Konni daafira mootimmate aana jawa sharro assitanni keeshshitino ikkinnina HWHT massagaano insa kaa’litannansa di ikkino. Mittore kaa’litannonsakkita affino. Xiiwo dagginohuno xawado ikkitinoti Itophiyu mootimma haxo gotti yite ha’ra hanaffu woyite hiikka hadhanni no yitanno yaaddonniiti. Gobbayidi gobbuwa xiiwa hasidhannohu hakkonne insa laooshshenna hedooti; macciishshammetenni co’o ikkitino odoo kalqete iillinsheemmo yitanno hedo amadde ka’inoha ikkirono macciishshammetenninna uminsa horonni co’o di ikkinoho. Wole agurreenna ola hanaffinoti HWHT ikkitinota yannate xawisa hoogansa mitto xawishshaati. Tini jawa xe’neeti. Ninke gobbaanni wole hedonna fullanke heedhoonke yitannoreeti. Itophiyu gobbayidi gobbuwa jiro di ikkitino. Tenne affanni heedhenni daggino. Xaphoomu ministirchi widoonni shoole diro wo’ma co’o ikkatenna lophate sharro no; Ameerikaho baraarshaho iillitanno gede assinonsahu konneeti. Tenne mootimma qarri lowo geeshsha danchummanna mararrote. Konni gedensaanni jawaante loosanna miinjano lossate.
Bakkalcho:- Oottonke hala’ladu xawishshira lowo geeshsha galanteemmo.
Kalaa Mairegu:- Anino galateemmo.
Qiddist Gezaheny
Bakkalcho Sadaasa 20, 2015 M.D
