Mussinnunna mooru gobbatenna dagate lopho gufisanno. Mussinnu loosamara albaanni balanxe gargara hasiissanno garinni handaarunni tantanantino uurrinsha yawo adhite loossanni afantanno. Diru iilli kiiro mussinnu gawajjo kulle gaadunni gargaratenna qaafo adhate millinsanna la’’a haaro dikkitino. Dagano gooriitinohu mussinnunni co’o yitino gobba kalanqeenna,latishshu bilchaateenna la’’ate. Konnira kayinni hajo la’annonsa bissa mootimma woy mussinna Gargarate komishiine calla dikkino;dagate irko waaxama hasiissanno ikkinniina.
Mootimmatenna dagate jiro moorantukkinni balanxe gargarateno mootimmate uurrinshuwa amanyootu qorqorshinna harunso kifilla widoonni illacha tugge loossara agarranni.
Mussinnanna baincho assoote gargarate loosi baalunku yawooti. Mussinna qinaabbino doogonni gargaranna uurrisa dandaa hoongiro gobbate lopho gufidhanno. Gobboomu deerrinnino xaa yannara 537 uurrinshuwa amanyootu harunso kifilla tantanantanno gede assatenni mussinnu loosamara albaanni balanxe gargarate loossa loonsanni hee’noonnita tajubba leellishshanno.
Techohu wosinchu gafinkennino Sidaamu dagoomu qoqqowi Amanyootunna Tsere-mussinnu komishiine woyyaabbinota loossatena qajeelshu hayyo horoonsi’ratenni qoqqowoho mussinnanna baincho assoote gargarate haja la’annonsa bissanni ledo qinaabbe loossanni afantanno gara lainohunni komishiinete laynki komishiinere Dukko Zelaalem Lemma ledo keeshsho assine aananno garinni qineessine shiqinshoommo. Dancha nabbawate yanna!
Bakkalcho:- Mussinna (moora) hattono baincho assoote gargarate loossa qoqqowoho hiikko garinni harinsanni hee’noonni?
Dukko Zelaalem:- Gobboomu deerrinni hananfoonniha mussinna woy moora gargarate gaado ninkeno jawa kaayyo gede adhine loonsanni hee’noommo. Tenne millimmo ledo amadisiisaminohunni qoqqowinkera babbaxxitino bare qixxeessatenni mussinna sharramate looso dagoomunni ledo halamatenni loosate hala’lado loossa gumullanniiti keeshshinoommohu. Sai Bocaasa 14—19/2015M.D geeshsha qoqqowu uurrinshubbara, quchummate, woraddate hattono olluubbate tantano geeshsha ‘’Mussinna Gargara Loosunni Leellisheemmo’’ yaanno massagote qaalinni hala’lado loossaati loonsanni keeshshinoommohu. Hiittenneno mussinnu assootubba gargarate loosira daga waatinkera ikkite sharrantanno gedenna halammensa leellishshanno garinniiti huwanyoote kalanqanni loonsanni hee’noommohu. Konni garinni Bocaasa 21/2015M.D xaphishshu bare harinseenna haammata dagate bissa beeqqaano ikkitino.
Mussinna gargarate harinshora qoqqowunni woraddate tantano geeshsha amandoonni kiiro no; konneno uurrinshubba hiikko garinni gumultinoro keennanni garinni hasaawu sanadeno qixxeessineeti loonsanni keeshshinoonnihu.
Bakkalcho:- Qoqqowoho xaa geeshsha adhinoonni qaafo tittirte xawisinke hanni
Dukko Zelaalem:-Qoqqowu deerrinni babbaxxitino doogganni mussinna gargarate sharro assinoommo. Konni garinni sayinsummo umikki bocu boci dirira 24 labballonna 2 meento xaphoomunni 26 mussinnunni huluullammoonni mannooti aana ga’labbote bissanni ledo qinaawatenni seerunni xa’mantanno gede assatenni 2 dirinni kayse 11 diri kotoottote usurinni qorichishantanno gede assiinsoonni. Hunaano seerunni xa’mantanno gede assa callano ikkikkinni sai bocu boci dirira xaphoomunni 5.4 miliyoone birra hafanfarretenni gatinsoonni. Hattono hala’lado huwanyoote kalaqatenni dagoomu mussinnanna bainchu assoote lainohunni noonsa laooshshe sharramanno gede assatenni qoqqowunniri luphiima mootimmate loosu massagaanonni ledo qinaawatenniiti loonsanni hee’noommohu.
Mussinnunna mooru assootinni huluullammeenna seerunni xa’mantanno gede assinoonniri 26 manni sai umikki bocu boci dirira ikkanna layinki bocu boci diriha dikeennoommo; layinki bocu boci dirirano hala’ladunni loonsoonniri no; hafanfarretenni gatinsoonni woxino no. Odiitetenni iilline gatinsoonni jirono no. Konnira, mussinna gargarate hajo jawa illacha tungannita ikka noosi. Mussinnunna mooru keere calla ikkikkinni latishshano gufisannoha ikkasinni gobboomu deerrinnino komite uurrinseenna; hattono qoqqowinke deerrinnino komite uurrinse qummeessa uynannita babbaxxitino doogga qixxeessatenni loonsanniiti hee’noonnihu.
Bakkalcho:- Mooraano dagate woxenna jajja moortu gedensaani xa’mamaanchimma dagganno woyte dagate giddo e’e maaxantanni xa’mamaanchimma heedhannokki gede assitanno harinsho gatisatenni xa’mamaanchimma heedhanno gede assate loosi maa lawanno? Konninni ledo amadisiisse dagate giddora xooqqe daga kakkaayissannori keere booreessitannona?
Dukko Zelaalem:- Mittichu manchi mooranno woyte hojjisinniiti moorannohu. Mussinnu woy mooru maaxamme awaawurranni gumullanniho. Mussinnu assooti sakaalantino doogganni gumullanniho; moorahonna mussinnaho egennonna rosichu hattono dhuku noonsa bissaati mooraho bobbakkannori.
Hunaanote aana qaafo adhinanni yannara kayinni marte dagate giddo maaxantanni ga’renna gosa kakkayissanni maaxamatenna balba’lite sa’’ate wo’naaltannori no. Mittichu manchi maaxame dagate jajjanna woxe moori yannara fiixisira woy ga’resira assino kaa’lo nookkitanna dagoomu seekke huwatatenni; mooraano xeissanni noohu dagate latishsha ikkinohura; doogga, way, caabbichu hala’lannokki gede; woloottano dagate owaante uytanno uurrinshuwa loosantannokki gede assitannohura dagano sharrantara hasiisanno. Mootimmate jiro yaa dagate jirooti. Mootimma gashshitanno jiro dagannita ikkasenni dagate horaameessima buuxisiisate horoonsi’nannita moortannore xa’mantanno gede daga sayisse aa hasiissanno.
Ninke uurrinsha mussinnanna moora gargarate loossa lainohunni Bansi FM raadoone; Shaashamanne FM widoonni yanna yannantenni babbaxxitino sokka saysatenni hattono Bakkalcho Gaazeexinni sokka saysatenni dagate huwanyoote kalaqate loossa loonseemmo. Konni kaiminni, dagatewiinni haammatu qummeessi iillannonke gede assa dandiinoonni.
Dagano ninke ledo ikkatenni mussinnanna moora sharrantannore ikkitino. Konni albaanni mussinnunni huluullammoonni bissa sayinse aate ruxxi yinanni waajjinanni harinsho gattanni dagginota la’noommo. Mooraano dagate latishshanna keere gufissanore ikkansanni gobbate lophono gufissannore ikkansa babbaxxitino doogga horoonsi’ratenni dagoomaho woyyaawino huwanyoote kalaqa dandiinoonni.
Bakkalcho:-Daga qummeessa aate rosichi hiittooho?
Dukko Zelaalem:-Amandoonni bejetete dirinni umikki bocu boci diri giddo calla babbaxxitino qooxeessuwanni 61 qummeessi uurrinshankera iillino. Iillinonkehu 61 qummeessi giddonni 25 qummeessi ninke uurrinsha harunsitanno wolqara aleenni ikkinohura poolisete komishiinera sonkeenna poolise buuxo assiteenna huluullamaano seerunni xa’mantanno gede assinoonni. Ninkeno, 9 hajubba la’ne buuxatenni mooranna baincho assoote rahotenni gargarate loossa gumulloommo. Mootimmate jirono hafanfarretenni gatinsoommo. Baattono hattonni 456 kaare meetire mittu woradira horrinoonnita gatisa dandiinoonni. Laynki bocu boci diri loossanno keenne haja la’annonsa bissara shiqinshanniha ikkanno.
Bakkalcho:- Xaa yannara Tsere-mussinnu komite qoqqowu deerrinni uurrinsoonni?
Dukko Zelaalem:- Gobboomitte komite ninke qoqqowi deerrinnino komite uurrinsanni gede yite biddissa syissinona kayinni aantanno muli barruwa giddo uurrinseenna loosu giddora e’annoha ikkanno. Muli barri giddo qoqqowu deerrinni komite uurrisate balaxote qixxaawo assinanni hee’noommo.
Bakkalcho:- Mussinna gargarate dandiisiissanno woy irko ikkitanno yinanni uurrinshuwa qeechi roorenkanni Amma’note uurrinshuwanna Rosu minnamaa ikka noosi yine hendanni?
Dukko Zelaalem:- Ninkeno siivikete maamarranna amma’note uurrinshuwanni hattono rosiisaanote maamari ledo qinaambeeti loonseemmohu. Manchi beetti amanyootu xe’ne heedhusirooti moorahonna bainchu assootira reqecci yaannohu. Amma’note uurrinshuwa
kayinni roore yannara amanyoote lainohunni rosiissanno. Mooru Qullaawu qaali giddono ho’linoonniha ikkasinni duuchanti amma’note uurrinshuwa harunsaanote rosiissanno daafira ninkeno kuri uurrinshuwanni ledo loosate wowe e’ne loonsanniiti hee’noommohu. Mussinnu rumushsho buqqisate mussinnu daganna gobba gawajjanno gara amma’note uurrinshuwa seekkite rosiissannohuranna hala’lado huwanyoote kalaqatenni baincho laooshshe soorra dandiitanno bissaati yine ammannanni.
Baalunku manni mussinna effi’re giwanno gede yanna yannantenni rosicho aatenna huwanyoote kalaqate qeechi roorenkanni amma’note uurrinshuwaho. Hiittino amma’note uurrinshuwa harunsaanonsara hala’ladunni huwanyoote kalaqqanno gede komishiinenkeno irkissanni afantanno.
Ilama danchu amanyootinni quxante lophitanno gede maateno hattonni jawa qeecha afidhino. Qaaqquullu danchu amanyootinni lophitanno gede maate garunni rosiissanni lossitara agarranni. Ilama dancha amanyootenna orte amaddanno gede dancha safo tuggannoti maatete. Qaaqquullu anjensanni hanafe busha hedubba, moora effidhe gibbannore ikkitanno gedenna danchummate hedo amadde lophitanno gede rosiisa maatete qeechaati.
Qaaqquullu rosu minira dagganno woyteno babbaxxitinota amanyootunna tsere-mussinnu hedubba uytanno komite uurrinseenna fonqolo moortannokkirenna uminsanni loosidhe guma afidhannore ikkitanno garinni rosiinsanni. Konne assateno rosiisaanote maamarinni ledo halamatenni rosaano danchu amanyooti noonsarenna fonqolo moortannokkire; uminsanni loosse egennotenni bilchaattinore ikka dandiitanni garinni rosicho uynanni hee’noonni.
Mussinnu latishsha gufisannoha ikkasi duuchunku dagoomu bissa huwattanno gede haja la’annonsa bissanni ledo qinaambe loonsanni hee’noommo. Poletikunna keeruno geannokki gede jawa kaima ikkannohu mussinnahonna mooraho. Mooru noowa gobbate lopho diheedhanno. Heeshshote iibbabbo kalaqantannonna rumuxxite dagoomu heeshsho aana shetto gantanno gede assannohu mussinnahonna mooraho.
Mussinnu gobbate lophora danqara ikkinota yanna yannantenni babbaxxitino doogga horoonsi’nanni dagoomaho rosiinsanni albillicho mussinnu gobbatenna dagoomu aana iillishara dandaanno gawajjo daafira kaajado rosicho sayinsanni woyaabbino hedo noonsarenna mussinna effidhe gibbanno ilama kalaqate uurrinshuwate widoonni komishiinenke jawa yawo adhite loossanni afantanno. Mussinnu rumushsho buqqisate dandaa hoongiro nafa yanna yannantenni uynanni rosichinni moorunna mussinnu laoooshshe hoshoonshanni ajisha dandiinanni yine ammannanni.
Bakkalcho:- Konni albaanni rosaminohu mittu manchi loosanni noo basera mussinna loosiro woyaabbino basera massine worrannaati; togoo assooti kayinni mussinnunna mooru roorenkanni hala’lanno gede assanni keeshshinona konni ragaanni xa’mamaanchimma heedhanno gede assate loosi maa lawannowolootta rosiisanno garinni?
Dukko Zelaalem:- Mittu manchi mussinnunni huluullammeenna xa’mamaancho assate tajetenni buuxa hasiissanno. Konni albaanni zoonete tantanonni hee’neenna woradaho mussinnunni huluullammoonni mancho zoonete woy qoqqowoho abbine woyaabbino basera mootoonsinanni harinsho xaa yannara ninke qoqqowo ikkinummo kawa togoo laooshshino; assootino dino.
Olluu deerrinni ikko woradu hattono qoqqowu deerrinni noori mussinnunni huluullammoonni massagaano paartetenna mootimmatenni keeno assineenna taashshote qaafo adhinoonni. Hakkiinnino sae xa’mamaano ikkitino garaati noohu. Mussinnunni Huluullammonninna daga tulteessitinori, Bainchu Loosira reqeccaabbino yine keennoonni massagaano ikko Ogeeyye qoqqowu mootimma biilloonyunni kayissino ikkinnina biilloonye amadde heedhe mussinna loossinowiinni wole basera soorrine worate harinsho dino.
Ikkollana, woradu deerrinni biilloonye uytannori woradunniri gumulsiisaano bissaati; woradu qixxeesse qoqqowo soyno piropozaale garinniiti biilloonye kaajjinshannihu. Miteekke konni garinni karsante huno loossinori wirro base soorridhe biilloonye amadate assitanno wo’naalshi hee’riro buunxanni dagano uytanno qummeessi garinni taashshote qaafo adhinanni ha’nanniha ikkanno.
Bakkalcho:- Dagoomaho babbaxxitino uurrinshuwa widoonni uynanni owaante amanyoootu xe’ne korkaatinni koffeenya kalaqqanni keeshshitinota ikkasenni owaantete handaarinni leeltanno xe’ne tirate owaataano amanyootunni owaante uytanno gede assate ragaanni komishiinete qeechi maati?
Dukko Zelaalem:- Amanyootu ledo amadisiisaminohunni ninke uurrinsha widoonni hala’lado loossaati loonsannihu. Komishiinennihu jawu loosi umihunni, mussinnu loosamikkinni balanxe gargarate; mussinna gargaratenni sa’ino loossa ninketa dikkitino. Laynkihunni, qansootu danchu amanyooti noonsare ikkitanno gede loosate. Qansootu amanyootu noonsare ikkitanno gede rosiisate kayinni babbaxxitino uurrinshuwara afantannore aamanyootu ofiiserootira qajeelsha aatenninna huwanyoote kalaqatenni insano hakko garinni uurrinshuwansa loosaasinera huwanyoote kalaqqanno gede assinanni.
Daga babbaxxitino uurrinshuwara owaante hasidhe martanno woyte owaataanote amanyootu xe’ne korkaatinni daga garunni owaante afi’ra hoogatenni tootayyaabbanni koffi yitanno ikkito gargarateno harunso assinanni. Korkaatuno, dagate hasiissanno owaante garunni aa hooga umisenni mussinnaho. Mitticho owaante owaatamaanote uynanniti yannanna worroonni deerri no; hakko garinni owaante aa hooga yaa wole mussinnu hasatto heedheennaati yaate. Uurrinshuwa mixonsa garinni dagate isilancho owaante worroonni yannanna bikkaanchi garinni aate gadacho noonsa.
Dagate hasiissanno owaante aa dandiinannihu yannatenni loosu basera leellatenniiti. Yannatenni loosu basera leella hoogano umisenni amanyootu xe’neeti. Amanyootu xe’ne kayinni hunotenna jaddote widira massitannote. Hunaanchimma woy jaddo loosano hattonni xa’mamaanchimmatenni gartissannota dikkitino. Dagitte owaante wodhonnino ikkiro massagaanono ikkito ogeeyye loosu basensara yannantenni leellite dawaronna owaante aa noonsa; loossansano garunni gumula noonsata worroonni.
Amanyoote lainohunni; ‘’Amanyootu Tiiu Hornya’’ yitanno sanade uurrinshankenni qixxeessine sai dirinni hanafe qajeelsha uynanniiti keeshshinoommohu. Uynoonni qajeelshi kaiminni mootimma loosu massagaanono ikkito loosaasinete widoonni daggino soorro afateno xiinxallo assa hasiissanno. Albillichono xiinxallo assine afi’nanni gumi kaiminni agarroonni soorro dagginokkiro buunxe wirro woyyaabbino hayyo kalaqatenni mootimmate loosu massagaanono ikkito ogeeyye amanyootu noonsarenna dagate garunni owaante uytanno gede dandiisiisate komishiine jawa yawo noose. Konni garinni mussinnu nookki garinni dagate owaante uytanno uurrinshuwa kalaqantannonna dagate koffeenyi ajanni ha’ranno garinni loonsanniha ikkanno.
Bakkalcho:- Jeefoteno saysate hasi’ratta sokka noohero?
Dukko Zelaalem:- Mootimmate loosu massagaanono ikkito loosaasine baalunku dagate eeggo angankera no. Dagate eeggo garunni fula hasiissanno; kuni ikka hoogiro dagano mootimmano gawajjinanni hee’noommota anfe amanyootu noonkere ikkine dagate hasiissanno owaante aa hasiissanno.
Mussinna gargarate loosi mitticho uurrinshanni calla gumulamannohanna guma abbinanniha dikkino. Baalanti mootimmate loosu massagaano; mootimmate loosaasine; dagoomuno hattonni mussinnunna bainchu assooti loossa gawajjo huwatatenninna mooraano haja la’annonsa bisara sayisse aatenni sharrama noonsa; agarranninsa qeechano fultara hasiisanno.
Wolu garinnino daddalaanotenna siivikete hattono rosiisaanote maamarranni ledo ikkine loonseemmo; amma’note massagaanonni ledono amanyoote lainohunni halamme loonseemmo. Daddalaanono ikkituro seerunni worroonni garinni dadda’litanni tirfi’ra noonsa bikkinni ikkinnina mite mite honqooqa daddalaano kayinni hasiissannokki tirfe hasidhanno dagoomu aana heeshshote iibbabbonna xiiwo kalaqqano harinsho agura hasiissannonsa. Hasiissannokki doogonni ha’ne duree’mate wo’naalantenni garunninna halaalunni hattono seerunna wodho fajjitanno dadda’linanni loosi’nanni doogooti daddalaano harunsitara hasiisannohu.
Woluno, Siivikete maamarranna amma’note uurrinshuwano ninke ledo loossannori no. Rosu minnara fonqolu mooramannokki gede; rosaanote amanyoote lainohunni loossannori no. Baxxinohunni, rosu minnara bilchaatanna danchu akatinna amanyooti noonsa rosaano woy ilama kalaqa hasiissanno. Umonsa dandiite rossenna fonqolante heewisama dandiitannore bilchaata ilama kalaqa hoongiro ga’ara gobba ragidhanno ilama afi’rate dandiinannikkihura konni ragaannino kaaajjinshe loonsanni hee’noonni. Mussinnahonna mooraho jawu korkaati amanyootu xe’ne ikkasinni Amma’note uurrinshuwano amma’note harunsaano widoonni amanyootu xe’ne heedhannokki garinni ilama rosiisa noonsa. Ilama mooraanchimma effidhe gibbannore ikkitanno gede amma’note uurrinshuwa jawu qeechi noonsa.
Bakkalcho:- Yannakki fajjite qixxaawote kiJeefoteno saysate hasi’ratta sokka noohero?
Dukko Zelaalem:- Anino galateemma.
Bakkalcho Sadaasa 6/ 2015 M.D Hamuse
