1997 M.D Gobbankera dagatenna dagoomu barra ayirrinsanni gede bayiriidi seeri aana kaajjinshi yannanni hananfe diru dirunkunni ayirrinsanna kuneeti 17 ikki.
Daganna dagoomu barra sa’u 16 dirrara bado badontenni qoqqowubba mereersino garinni ayirrinsanni sa’noonni. Sidaami giddo zoonete deerrinni hee’neenna wodiidi daganna dagoomi gashshooti su’minni Hawaasi Quchumira ayirrinsoonniha ikkirono Sidaamu wolaphe qoqqowo ikki gedensaanni techo ayirrinsanni daganna dagoomu barri umiho. Ee;Hawaasa ayirrinsi yanna kiirrikkinni yaate.
Tayixehu dagatenna dagoomu barri ayyaani haaru qoqqowira ayirrisamasinna keeru sumimme aana iillinoonni yannara ayirrinsanniha ikkasi wole yannanni baxxannoha assitanno.
Sidaamu dagara kayinni addintanni baxxinoho;korkaatuno Sidaamu daga wolaphite umose dandiite qoqqowu deerrinni heedhe wosina koyisidhe ayirrisa dandaase umisenni mitte Federaaliizimete gashshootinni afi’noonni guma ikkasinni.
Daganna dagoomu barra Sidaamu giddo Hawaasi quchumira ayirrisa baca kaayyo abbitinote. Itophiyu giddo afantanno daganna dagoomi Hawaasa timbiliqasi quchumaho atooteho;eltotenna jireenyaho.
Konni albaanni “Babbadamooshshinke Biinfilleho;Biinfillinke Mittimmankeeti” yaanno massagote qaalinni su’mame techora techo 17 diro kiirsiisino daganna dagoomu barri techo¬¬¬¬¬¬¬¬¬¬¬¬¬¬¬¬¬¬¬¬¬¬¬¬ ‘’Dagatenna dagoomu mittimma sufo noo keerira’’ yaanno massagote birxichinni Hawaasa ayirrino. Coyinke aana Sidaamu Qoqqowi giddo daganna dagoomu no yiniro kapho dikkanno. Hanqafaancho Sidaami daga quchumunni baadiyyete geeshsha duucha daga hanqaffe noota daa’’atinohu naqqaso.
Ninkeno techoo barra Sidaamu qoqqowira ayirrinsanni hee’noonni 17ki dagatenna dagoomu barri ayyaaninna amadantino hajubba lainohunni qoqqowu amaale mini Songaafitte dukko Faantaye Kebbedeta hasaawinse tenne lamala Bakkalcho Gaazeexi wosinchu qoolinkenni shiqinshoommo. Bakkalcho:- Hasaawanke hanafankera balanxe Hawalle 17ki daganna dagoomu barra iillishinohe!
Dukko Faantaye:-Hawalle ledonni iillishinonke
Bakkalcho:-Techoo barra hiittoonni xawisatta? Mayi macciishshamannohe?
Dukko Faantaye:-Techoo Barri sidaamu dagara lame sase ero hagiirriho. Umihu Sidaamu daga wolaphite Federaalete seeri buuxisaminonna gumulamino qoqqowi giddo albisa ikkankeeti. Layinkihu qoqqowo ikkine daganna dagoomu barra mittu qoqqowi gede haxonke gotti assine qixxeessaancho ikkankeeti,sayikkihu Aliyyeenni ka’u urde qiiddeenna sumiimme dirriteenna hagiirrunni mittimma ayirrinseemmoha ikkasinna wolootta ikkitubba baxxino hagiirre kalaqqannote.
Bakkalcho:- Tayixeha dagatenna dagoomu barri ayyaana gobbate deerrinni Sidaamu qoqqowira ayirrinsanniha ikkasinni qoqqowuno ayyaana ayirrisate biso ikkinoha wosinna hiittoonni adhitini?
Dukko Faantaye:- Sidaamaho wosinna adhate kullannisiri nookkita kalqe naqqassanno. “Dayooe anera bushshu!….
Sidaamu qoqqowo ikkinkunni sayikki diro amandoommo yannaraati tayixeha dagatenna dagoomu barri ayyaana gobbate deerrinni ninke qoqqowira ayirrinsoommohu. Qoqqowu haaro ikkasi ledo amadaminohunni qoqqowo egensiisateno ayyaanu ayirrisama luphiima qeecha afidhino. Ayyaanu qoqqowoho ayirrisama Sidaamu budenna balchooma hattono hornya woloottu Itophiyu daganna dagoomira garunni egensiisate qeechisi luphiimaho. Konni alba meessi qoqqowi giddo hee’ra hoogankenni Sidaamu daga nooseha haammata budenna balchooma garunni egensiisate kaayyo diafidhinonkanni. Xa kayinni umose dandiite qoqqowunni tantanante, umise mootimma safidhe,budesenna balchoomase egensiisate, umise umose gashshatenna dagate hasatto wonshate kaayo afidhino yannara ayirrinsanni ayyaana ikkasi tayixeha dagatenna dagoomu barri ayyaana baxxinoha assitanno; Konnirano jawa illacha tungoommo.
Konnira ninkeno wosinna adhatenna ayyaana ayirrisate mixotenni hananfe jawa qixxxaawo assinoommo. Olluubbatenni hananfe duuchawa komite uurrinse keerenna ga’labbo halashshatenni ga’labbo kaima assino garinni ‘’dagatenna dagoomu mittimma sufo noo keerira’’ yaanno massagote qaalinni ayirrinsoonni. Konni garinni ayirrinseemmo ayyaana badooshshinke mittimmankeranna biinfillinkera Itophiyu jawaantera kaa’litannonke yitanno hedonni bayiriidi seeri Itophiyu giddo noosi horo maatiro; xa kayinni konne dagatenna dagoomu barra ayirrinseemmo woyte baxxino garinni wosinna adhinoommo;wosina adhate kullanninkeri dino.
Wosinaho daallasa, sagale, biifado bohaarshu base hasiissanno, konnirano quchumu giddo kurinna amadantino coyubba injeessanno wedella tantanotenni qixxeessine iibbadu garinniiti adhinoommohu.
Bakkalcho:- Tayixeha dagatenna dagoomu barra konni albinni heewisiisi hanni?
Dukko Faantaye:- Konni alba ayirrinsanni garinni gamba yine ayirrinse hinganniha calla di ikkino. Baalanti daga budenna wogansa hattono mittimmanna xaadooshshensa kaajjishidhinoho yee hedeemma. Addi addi hasaawa assinoonniwole widoonni Sidaamu qoqqowo ikke qixxeessaancho ikkasi umisenni kalaqanno hagiirri hee’ranno.
Hattono 1997 m.d dagatenna dagoomu barra bayiriidi seerinni kaajjinshinkunni 17ki yannara ayirrinsanniha ikkirono ;Sidaamu daga kayinni 15ki dirinni hanaffe qoqqowo ikkite ayirrissanni keeshshitino; tayixe kayinni ayyaanu qixxeessaanncho ikkano ninkera albihunni heewisiinsiro baxxinoho.
Bakkalcho:- Dagatenna dagoomu barri daga dagatenni ledo mittoonsatenna ammanama kalaqate hattono halaalaancho dagate mittimma kalaqate widoonni hee’rannosi qeechi mageeshshaati yite hedatta?
Dukko Faantaye:- Dagatenna dagoomu barri mittimma kalaqate widoonni jawa qeecha afi’rinno yee ammaneemma. Baalunku bayiriidi seeri uynosi qoosso loosu aana hosiisanno barraati yee hedeemma. Bayiriidi seeri giddo dagatenna dagoomu barra kaajjinshoonnihu dagatenni ikkirono; fulino seeri konni alba woraqatunni sa’’e uullara didirrino.
Dagate xa’monna hasatto qolanno amanyoote afi’noonni barra ikkasi ledo amadaminohunni lowo geeshsha horo noosi yee hedeemma.
Itophiyu daga mittimmanke kaajjishi’rate, woloottu daganna dagoomi budenna balchooma anfeemmohanna mimmitinke budenna balchoomanke ayirrisate, konninnino mittimmanna xaadooshshenke kaajjishi’ne lophonniwa reekkammeemmo gede kaa’lannonke barraati yee hedeemma.
Daganna dagoomu barri Babbadamooshshenke biinfille assi’ne mitte assitannonke hajo aana albaange qaanfeemmo gede jawaachishannonke barraati. Itophiyu batinye daga dagoominna addi addi afii noose gobba ikkase garinni afuunna garete taalleenya buuxinsanni barra ikkinohura lowo geeshsha jawa barraati yee hedeemma.
Konne ayyaana ayirrinseemmo woyte tenne hedo giddo hee’neeti ayirrisa noonkehu. Batinye daganna dagoomi quchuma ikkino Hawaasi quchumira konne barra ayirrinsi woyte baalunku umi umisi budenna hornya leellishate co’o yiino amanyootinni dagate mereero babbadooshshenna gibbo kalaqannoha mooranna baincho assoote tiyyi’re giwatenni Itophiya danchummatenni alba qolle qaafinsanno garinniiti. Konnira dagatenna dagoomu barri dagate mereero kalaqanno danchumma batinyete.
Bakkalcho:- Dagatenna dagoomu barra ayirrisate hasiishsha hiittoonni xawisatta? baxxinohunni federaalizimete ledo amadisiisse kayisittankero?
Dukko Faantaye:- Dagatenna dagoomu barra ayirrisa uytanno horo mereerinni qarunni konne ayyaana ayirrinsanni woyte gobbayidi dagano noowa ikkinohura babbaxxitino daga afantinowa Federaalizimete amanyoote ayirrisa ikkanno. Dagatenna dagoomu mereero noo mittimmanna badooshshu giddo noo binfille huwatate kaayyo aannoha ikkasino seeru umisinni buuxisanno. Woluno Federaalizimete amanyooti Itophiyaho doorsha ikkikkinni qoosso ikke shiqanno harinshooti.
Konni daafira addi addi daganna dagoomi noowa Federaalizime doorshaho shiqisha ikkikkinni qara coye assine adhate dandiissanno harinsho ikkitinohura Federaalizime baalanko taalo uytino qoossonna gadacho fulatenni gobbanke alba qolle qaafisate dandiisanno amanyooteeti yee hedeemma.
Bakkalcho:- Konni ledo amadisiisse gobbate hananfoonniti keeru sumimme sufo noota ikkitanno gede Itophiyu dagawiinni maa agarranni?
Dukko Faantaye:- Keeru hasiishshi daafira xawisa hasiissannoha dilawannoe. Olunna gaancetenni miinju gawajjonna mannu lubbo ba’’ate gobbaanni afi’nanniri dino. Sau yannara gobbankera kalaqamino adawu qarrinni mageeshshi gawajjo iillitinoro anfoommo. Konni gedensaanni keeru gobbaanni doorshu noonkekkita tenne hedeweelchonni huwachishate hasi’reemma. Giwammanninna olammanni keeshshinoommohu roduuwinke ledooti; konni daafira Base basente keeru hala’lanno gede, roduu rodoosi shaannokki gede baalunku keereho sharrama noonke. Roduuwanke gunde hiikka marreemmo?, mamira iiillineemmo?
Konni daafira keeru sumimme sufo noota ikkitanno gede baalunku konni gedensaanni keeru Ambaasaadderoota ikkine loosa noonke. Woluno keeru hanafannohu mininniiti; mittu mittunku minisi,olliichisi, qachu zoonnanna woradda keere agarsiise Itophiyu keere agarsiisate hajora qeechasi fulanno gede sokka sayisate hasi’reemma.
Techo Itophiyaho qarunni hasiisannohu keereholla; baalunku ragi ragisinni keereho uurra hasiissannositaati Sidaamu qoqqowi amaale mini garinni sokka sayiseemmahu.
Bakkalcho:- Dagatenna dagoomu barri ledo amadisiisseno ikko xaphi assite sayisatta sokka heedhuro?
Dukko Faantaye:- Umihunni wo’manta Itophiyu daga 17ki yannara ayirrinsanni dagatenna dagoomu barri ayyaanira hawalle keerunni iillishino’ne/nke yaate hasi’reemma. Dagatenna dagoomu barra calla ikkikkinni wo’manka woyte Itophiyu keerenna dagate mittimma kaajjishanno looso gumulatenni gobba sufisiisatenna keerese agarsiisate qansichimmate qeechanke fula agarantannonketa qaagiissate hasi’reemma. Kuni ayyaani keerunniha mittimmanke kaajjishi’neemmohanna gobbanke woyyaabbino fooliishshowa reekkantannohanna jiroo’mitanno gede kaa’lannoha ikkanno gede halcho’ya xawiseemma.
Bakkalcho:-Yannakki aaninni qoocce Bakkalcho Gaazeexi ledo assoota keeshshora addintanni galanteemmo.
Dukko Faantaye:-Anino addintanni galateemma’ne
Qiddist Gezaheny
Bakkalcho Bocaasa 29, 2015 M.D
