Rosiisaanchunna daddalaanchu Mesfin Daanye yaamamanno. Teessosi Hawaasi quchumiraati. Ilame lophinohu Addis Ababu quchumira Ontikki poolisete xaawi qooxeessira “Geejja Sefer” yinanni baseraati. 3 dirisinni hanafe Shaakkisote hee’ra hanafi. Hakkiinnino sae Yaabeello yinanniwa ha’re 1 kifile rososino hanafino. 2kinna 3ki kifile rosossi kayinni Dillaho rosino. Hakkiinni hige 4—8ki kifile geeshsha kayinni Addis Ababaho harunsino. Xaano 9ki—10ki kifile rososi Dillaho rosi gedensaanni 11ki—12ki kifile geeshsha Hawaasa rosino. Konne “heeshshote doyicho” yiniro ashshiishannohu heee’rannoha di lawannoe. Heeshshote guma “Sewoote” yinanni doyicho Mesfie wiinni roseemmo.
Rososi duuchawa ha’ramanni rosasira kaimu maatesi daddalu korkaatinni base basente millissannoha ikkasinniiti. Anjesinni gobbate giddo duucha basera ha’ramanni rosasinna babbaxxino dagoominke heeshsho hiittootero la’’asinni lowonta hagiirraammo ikkinota kulanno. Basetenni ase millisa Yuiversitete roso adhate gede ikkinotanno qaagiissanno.
Xaa yannara babbaxxinoha daddalu looso loosanni afamanno. Rosiisaanchohono. ‘’Ronsoonniha loonsanni; loonsoonniha ronsanni’’ yaannohu Mesfini; rosiisaanchimmate loosisi ledo daddalu loosono harisanno. Sewoo yaa bacare wo’naalle afi’nanni gumaati. Manchi beetti sewoote iillate heeshshosi giddo hexxo murikkinni bacare wo’naala agarrannisi; lowore wo’naale jeefoteno afi’rannohu coommadu gumi albaanni seeda yannara wo’naalanni sainore baala kiisannosiha ikkanno.
Gobbankera loosi’ne lophatenna sewoote iillate ha’neemmo dooggano ikkito uyineemmo tiro babbaxxitinote yaannohu Mesfini; sewoote iillitino mannooti kayinni jawa waaga baattinoreeti; Afi’nanni guma keenate, loossate assineemmo wo’naalshuwanke bacanna suffinota ikka hasiissanno yaanno. Mittu manchi loosisinni sewoote iillate qooxeessisira babbaxxino handaarinni loosidhanni woyyaabbino mannooti hiittoonni loosidhe lophitinnoro rosicho afi’ranna hakko garinni wo’naala hasiissannosi.
Rosisinni umikki digiresi Ikonoomiksetenni; layinki digiresi kayinni Bizines administireeshini (Business Administration) yinanni rosu golinni maassamino. Xaa yannara sayikki digiresi woy PhD kayinni ‘’Pure Marketing’’ rosu golinni rosanni afamanno. Konnirano sa’’anni dayummo doogga baalanti xa loosanni noommo loossara dancha faasho leellishshinoete yaanno. Rosu dananna gola doodhummo yannarano anje’yanni ayiddi’ya loosanna laoommo looso anino loosate nooe hasatto’yanna ajuuja’yawa iillate dandiissannoe yee hedoommohaati.
Rosiiseemmo yannarano baattote aana noorenna la’nanni hee’noonnire ikkinohura lowontano ayirrannoha di-ikkino. Ronsanni yannara kalqoomu egenno amande loonsanni yannara kayinni; qooxeessaho gumaamo assannonna qarra tiranno garinni loosu aana hosiinsiro maareekkisiinsanni gumino dancha ikkanno.
Rosiisaanchimma’yanni tashshi assannoenna hagiirsiisannoeri yeemmohu roore yannara rosiiseemmohu loosu aana keeshshitinore layinki digire rosaano ikkinohura rossinoha loosu aana hosiissanno garinni leellishanni ikkinohuranna loosu yannara leellinonsakkirenna wolu garinni kayinni huwatte egenno afidhe rossinoha loosunni leellishshanno woyte anera hagiirri’ya hakkonneeti.
Rosaano borrotenni rossinoha loosu aana hosiisa dandiitanno garinni huwanyoote kalanqanninsa woyte uminsa noowanna assitanni noore wirro la’’atenna keenatenni wo’naaltanno.
Xaa yannara rosaano roorenkanni illacha tuggannohu hegere egenno afi’rate ikkikkinni fonqolo sa’’atenna rakke maassante fulateeti; hakku kayinni egennaamma diassannonsa. Rosa yaa amandoonni rosi golinni dancha hedo cu’manna huwanyoote kalaqi’ratenni ikkado egenno amadate ikkinnina; egenno garunni cu’miniikkinni fonqolu gumira calla illachinshanni harinsho maassammi gedensaanni ronsoonniha garunni loosu aana hosiisate ragaanni xe’ne abbitanno.
Rosino yinanni manchi afi’rino egenno loosunni leellishara dandaanno garinni; egenno amade fulinoha ikkinnina sammi yee aana aana calla ha’ranni borrotenna qaalunni calla rose fulinoha ikkiro gummaamimmasi huluullissannote. Togo yaa afi’noonni egenno loosu aana hosiisa dandiinanniha ikkiro meessirano, gobbateno kalqeteno ikkannore loonse agarranni qeecha fula dandiinanni. Hakkonni gobbaanni kayinni baxxinohunni xaa yannara la’nanni hee’noonnihu lowo manni egennote ikkikkinni woraqata amadate callaati.
Rosa umisenni soorro abba di-ikkitino; soorro abba dandiinannihu rosunni afi’noonni egennonna ogimma loosu aana hosiinse guma maareekkisiisa dandiiniro callaati yaanno; Mesfini. Rosiisaanchimma’yanni tashshi assannoehu rosaano borrotenni rossinoha loosunni leellishshanno gede assanna insano hakko garinni afidhino egennonni hagiirraamma ikkitanno woyteeti yaanno.
Ani techo iilloommo sewoora haammatu manni kaimanna lawishsha ikkatenni sa’e irkonsano jawate. Xaa yannara lowo manni looso hasidhanni; kayinni loossa hiittoonni hanaffe gumaamma ikka dandiitannoro doogo habbe agurte noori ikko hanaffino loossanni gumaamma ikkitukkinni keeshshitinorira doogo leellishate gede tashshi assannori dino. Konniraati rosiisanninna ronseno ikko loosi’ne soorro abbinanni garinni mannootaho faasho leellisheemmohu.
Ani rosiiseemmohu rosu goliinni harunsite daddalu looso hanaffinori mitu mitu woshshite hanaffinorenna iillitino deerra towaate la’’eemmonsa gede koyissannoe. Anino tashshi yaannae mare la’’anni jawaachisheemmonsa; loosidhannonna gumaamma ikkitanno doogga leellisheemmonsa. Wolootu sewoono anera sewoo’yaati yaanno.
Kalaa Mesfini rosiisanchimmate loosisi gobbaanni Mesfin Xaphooma daddalu looso woy ‘’Mesfin General Trading’’ yaannohunni baxxinohunni IT woy yannate mashalaqqete hayyora ikkanno uduunni daddalinni Hawaasanna qooxeessaho jawu garinni egennamino looso loosanni afamanno. Kompiwuterenna elekitirooniksete uduunne shiqishanno; teelete xaadooshshira ikkannoha neetiworkete ledo amadisiisamino babbaxxino uduunneno hattonni hala’ladunni dikkote shiqishanni loosanno. Woxe suunqanni kaaziina,dukkana hagiirreho ikko dadillu gamooshshira umisinni qixxeesse hiratenninna kurunni aatenni daga owaatanni afamanno wedellichaati.
Duucha yannara uduunne gobbaydinni calla eessinanni loosa calla ikkikkinni rosinonna rosiisanno rosi daninni uduunne loosanni hirano hanafino. Lainoha hakkawotenni loosoho soorrate dandoo noosi wedellichu Mesfini;xaa yannara kalaqu loosinni gobbayidi fulo ajishe dikkote shiqishanno uduunne umisinni laashshanni afamanno. Uduunne uminkenni loonse hira hananfummo kawa gobbankera duuchare loonsanni dikkote shiqishate dandiinannitano huwatoommo yaanno.
Xaa yannara umisinni kaazina loosanni babbaxxitino loosu minnara, yuniversitubbate, jajjabba uteellanna gangalantanni uurrinshuwara shiqishanno. Loosannohuno kaazinu woxe maareekkanno uduunnichi ‘’cash register’’ ledo xaadooshshu noosiha asse umisinni kalaqe loosanniiti dikkote shiqishannohu. Konninnino albi gede kaazina woluwiinni hire abbanni dikkote shiqisha agurinotanna umisini loosanni hiranno.
Alba hundinni hanafe dagoomitte heeshshora hasiisannori woxu suuqonna iddire ikkitanna iddirrate, ayyaanu yannara, gobbomu babbaxxitino festivaalera, gangalantanni baseranna lawannorira horonsi’nanniha kiirotenni sasu kumi manni geeshsha amada dandaanno dukkana loosanni kirunnino ikko hirate shiqishanno.
Sa’u muli yanna giddono mootimmate widoonni daddalu handaarinni hee’noommore gamba assite daddalo calla ikkikkinni dikkote shiqanore uminkenni loonsanni shiqinsheemmo gede dandiissanno qajeelsha uyinoonnihano beeqqinotanna rosicho adhateno Hindete gobbara ha’re higinota kulannohu kalaa Mesfini; albira mismaarete faafrika fane hala’ladunni loosate mixo qixxeesse haja la’annonsa bissara shiqishatenni loosi’ranno base xa’mire noota coyi’ranno. Xaa yannara loossa kalaqanni loosanni afamanno.
Loosi’ne lophateno ikko hee’rate kayinni gobbate keeri hee’ra hasiissanno yaannohu kalaa Mesfini gobba keere ikkitu geeshsha afi’noonni egennona ogimmanni loosi’ratenni ho’lannori dino. Konnirano duuchunku qooxeessira ha’ramme loonsoonni uduunne dikkote shiqishatenna qansichimmatenni agarranni qeecha fulate jawu coy keeranchimmanna ga’labbo teessinota ikkate yaanno.
Ayino ikkiro umi yannara looso kalaqe loosa hanafannohu umosi dandaatenna duhanosi shotisi’rateeti. Kalaa Mesfino techo noo deerrira iillate sayisino heeshshosinni lowo manni amaaletenni, egennotenni, ogimmatenna woxunnino kaa’litinositanna kaajjillunni loosi’re jawa deerra iillinotano dimaaxino.
“Ane daafira yawo adhe lossinoe dagoomi qeechi kayinni ani duqqe wolootu qarra shotisa anewiini agarrannihura loosi’re lophate aleenni uyineemmo owaantenni owaatamaano tashshi assate, gobbanke gobbaydinni uduunne eessate fushshitanno fulo gatisatenni gobbate giddo loonsanni dikkote shiqishate” yinohu wedellichu msfin.
“Manchi eetti egennosi yannatenninna ragunni horonsi’riro; umisinni sae goatenmni loosu hoongi duhano ajishanno” yinohu Mesfin; daddalu uurrinshasira kiirotenni 40 ikkannori uurrinshunni qaxarame loosannorinna hattono haammatu mannira yannate geeshshi loosinni loosu kaayyo kalaqinonsa. “Anewa loossanno mannooti loosaasinete gede ikkitukkinni ledo’ya halante loossannoreeti; yee ammaneemmo.” Mitu mitu anewa loosse fultinori techo uminsanni looso kalaqqe loossanni uminsanni se”e wolootahono looso kalaqqinore ikkitino.
“Manchi beetti tenne baattora hee’ranno yannasi giddo danchare hede, danchare loose wolootahono dancha lawishsha ikke; umisirano, dagoomahono gobbasirano agarrannisi qeecha fule sa’’a sewoote aliidi sewooti” yaanno Kalaa Mesfini. Qixxaawote kifilenkeno rosiisanchunna daddalaanchu Mesfini Daanyehu danchu lawishshinni wolootu qansootinkeno rosicho adhanno yine hendeemmo. Keerunni.
“Loosi’ne lophate keeru hasiisanno;baxillunna mimmito ayirrisama konnira kayinni loosunnino ikko rosunni asetenni base hodhanni keeshshoommoha Sidaami aatto shama shaqqado,elto araadhinoti gamba assite amddioe;waa xa’miniro Ado uyitanno daga giddo hee’niro lophine lossinanni” yinohu burri burri yaatenni afaminohu Mesfini;latisha halashshitanno bissara Sidaamu Qoqqowi Investere goshooshate fultanni noo yawo addintanni naaxxissannota ikkase di maaxino. Xaa yannara Hawaasi Quchumi gido jawa Hoteele uurrisanni afamanno. Togoonni mittu loosinni ittisantukkinni looso kalaqannori gobbate batidhuro Itophiyu muli yanna giddo Lophitino Gobbuwa qote uurritannota huluullisaari nooka? Kaaliiqi Itophiya maassi’ro!
Amsaalu Felleqe
Ella 3 , 2013 M.D
