Sa’u muli barruwa giddo IFDR Xaphoomu ministirchi Abiy Ahimed (PhD) dagate riqiwamaano amaale mine shiqe miinju hajubba lainohunni uyno xawishsha kaima assatenni Itophiyu pireesete uurrinsha IFDR Giwirinnu ministirchi kalaa Umer Huseeni ledo keeshsho assitino. Ministirchu ledo assinoonni keeshsho aananno garinni shiqinshoommo.
Bakkalcho፡– Sai 2014 M.D gobboomu deerrinni 6.4% lopho maareekkamate giwirinnu handaari qeecha hiittoonni xawisatto?
Kalaa Umer፡– Sai diri gumulshi anera aannoe tiro garinni laummoro massagaano murcidhe massaganna loosa dandiituro agarroonni guma maareekkisiisa dandiinannitaati. 2014M.D babbaxxitino korkaattanni noo akati qarrisannoha hattono giddoydiha ikko gobbaydi miinji aana kalaqantino xiiwo heedhurono garunni massaga dandiiniro hasi’noonni gumira iillate dandiinannita rosicho adhinoonni. Gobbate keeri konninni roore geanno woyte kayinni roore loossa gumula dandiinannita leellishannoho.
Wolu kayinni, gobbanke miinji aana kalaqantino xiiwo dandaate dhuki mageeshshaatiro afate dandiinoonni. Sayikkihu, dagoomuno qarrubba heedheennanni kakkaooshshunni loosatenni gummaamma ikka dandiinannita leellishinonke. Ikkado baajeettete shiqishonna woloottuno konni loosira hasiisannori nookkiwa hattono gobbate giddo klaqamino olinni masillu noowa laashshate dandaatenni jawa rosicho adhinoonniha lawannoe. Konni garinni albillichono hiitti jiffano heedheennanni loosa dandiinummoro roorenkanni loosi’ranna lopha dandiinanni.
Kuni xaphoomunni la’nanniho. Konnirano kaimu tonnu diri mixonkeeti. Tonnu diri mixo callano ikkado ikkitannokki yanna no. Kalqoomu akati soorramanna hee’noommo yanna ikkasenni kalaqantanno xiiwonna jiffa dandiine sa’’ate dandiisiissannota gobboomitte mixo yanna yannantenni woyyeessinanni qixxeessa agarranni. Konni garinni gobboomitte mixonke wirro la’nanni woyyeessinanni addi illacha tunge hattono kakkaooshshunni losatenninna dagoomano beeqqaano assankenni gobboomu deerrinni woyyaawa gumi maareekkamanno gede assa dandiinoonni.
Gibrinnu widoonnino la’nummoro sa’u lamenna sase dirrara handaarunni lopho maareekkantanno gede assinoonni harinsho lamewa bande la’’a dandiinanni. Umihu, mootimma umisenni gibrinnu handaarira illacha tugge loossino loossa bande la’’a dandiinanni. Laynkihu, dagoomuno mootimma amaddino illacha seekke huwatatenni laalchimma lossate widira soorrino gara la’’a dandiinanni.
Mootimma gibrinnu handaarira lowo irkooti assitinohu. Lamena sase dirrara albaanni gibrinnu loossara ikkitanno maashinna umisenni gobbaydinni qaraxo baante eessinannintenkanni. Baxxinohunni sai dirira bushshu madaabbarira rosaminokki garinni waagu lexxo kalaqantu yannarano loosidhe galtinorira irko assinoonni. Gorsu loossarano uynoonni illachi; gobboomitte pirogiraammano garunni massaga; haanju haruminna woloottano jajjabba pirojekitubba garunni massaga dandaankenni xa maareekkantino lophora jawa qeecha fulino yaa dandeemmo.
Qaru coy togoo xiiwo giddo hee’nenni konni garinni loosa dandiiniro gobbanke wo’munni wo’ma keere ikkitanno yannara hattono massagaano xaa geeshsha dayno guminni rosicho adhite massaga dandiituro albillichono jawa guma abba dandiinannita rosicho adha dandiinanni.
Noonkehu gobboomitte dhuki garinni la’nanni woyte konni aleenni laashsha; woloottu gobbuwa anga la’ne hee’ratenni fulle umo dandaa hattono lowore loosi’ne meessaneete dandiinanni gobba ikkase la’noommo. Kuni mootimmate widoonni assinoonniho. Dagoomu widoonni kayinni babbaxxitino xa’muwa kayissannoti heedhara dandiitanno. Ikkollana, xaaddino jiffanna ka’anno xa’muwa baala dandiine albaange hara dandaa jawa tiiu kaajjille ikkasi la’noonni. Mitto widoonni, galaqamino gaance tiratenna gobba diigamatenni gatisate seeru aliidimma agarsiisate qaafo adha; wole ragaanni kayinni, gobbaydinni kalaqantino xiiwo dandaatennino sa’ne laalcho gobbaydi dikkuwara sonkanni keeshshinoonni dirootinkanni.
Industirete ministere widoonni xawinsoonnihu Bununni mitte biliyoone doolaare ale eo afi’ra dandiinoonni. Afi’nonnihu 1.42 biliyoone doolaareeti. Konni albaanni 900 miliyoone doolaare sa’ne diegenninoonni.
Konni daafira, mitte sekiterenni mittu dani laalchinni kageeshshi guma abba dandiiniro wolootta nooke kaayyo baala garunni horoonsi’ra hiikkira iilla dandiinanniro leellishannoho.
Bakkalcho፡– Gibrinnu laalchimma widoonni lopho noota kullanni; heeshshote iibbabbo kayinni xaano dagoomanke shetissino garaati noohu; gibrinnu kayinni heeshshote iibbabbo taashshatenni dagate xa’mora dawaro qolate didandiinona konnira korkaatu maati yaatto?
Kalaa Umer:- Xaa yannara hedotenni calla ikkikkinni loosu aana noo halaale la’ne hattono noo foonqe la’neeti taashshate loosa noonkehu. Waagu lexxonna heeshshote iibbabbo nooti xawoho. Kayinnilla, waagu akkimale lexxannonna heeshshote iibbaabbo batidhanno gede assino korkaati mitticho calla dikkino. Loworeeti korkaata ikkannohu. Kuri giddonni laalchu shiqishonna gibrinnu handaari widoonni noore kaysummoro; umikkihu, waagu lexxo ajishate mala ikkara dandaannohu ikkado laalcho shiqishate. Ikkado laalcho yineemmohu xaa yannara laalchu daafira hasaambeemmo daafira ikkinnina owaantete ragaannino hattonni. Woloottuno womaashshu handaarinnino hattonni taalo la’nara hasiisanno. Kuri baala mitteenni la’nanni woyte waagu lexxonni ledo dagoomu aana jawa xiiwo kalaqannoreeti. Laalchu shiqisho ragaanni kaima ikkara dandiitannoti amandoonniti tonnu diri mixooti. Tonnu diri mixo ontu dirira hattono mittu dirira soorrinanniiti loosu aana hosiinsannihu.
Konni ragaanni lawannoe tonnu dirira mixi’noonnihunna diru mixo widira soorrinanni xiiwo heedhurono gobboomitte mixonke gumullanni laashshinanniiti hee’noonnihu. Laalchu ragaanni kuleemmohu sai 2014M.D loonsoonni loossa ikkinohura mixonkenni 336 miliyoone kuntaala qara qara yinanni gidinni mixonkenni xibbuunni 90% gumula dandiinoommo. Kunino ikkinohu mite mite gobbanke qooxeessuwara laashsha dandiinannikki akati giddo hee’ne kayinnilla laashsha dandiinanni qooxeessuwara garunni dhukanke horonsi’ne loosankenniiti konne guma maareekkisiisa dandiinoommohu. Laalchima lossate hasiisannori mereerinni bushshu madaabbari shiqisho anje leeltinowa kageeshshi laalchimma maareekkisiisa umisenni jawa gumaati. Kayinnilla, ikkadote yaate didandiinanni. Ikkado ikka hoogasenniiti wolootta gobboomitte pirogiraammano ledo harissa hasiissinohu.
Xa noo harinshonni goyirete laashshini gedensaanni gorsunni laashshinanniri no. wolu kayinni xeena agarre laashshineemmohu badheessu laalchooti. Xeena agarranni laashshate harinsho soorrino yine gorsu loosira jawa illacha tungoommo. Waagu lexxo ajishate dandiisiissannore yine bande illacha tunge loonsanni hee’noori mereerinni xaa yannara qamade albisa ikkitino. Ikkollana amandoonniti qamade calla dikkitino; woloottano hattonni illacha tunge halashshine laashshinanni hee’noommori no.
Woloottu kayinni gobboomitte mixo giddo amandirono loosu giddora e’noonnikkirinna gobbaydi dikkora sonkanninna meessano horonsi’rate hendoonniri; gobbaydinni eessate bikka ajishatenna waagu lexxora korkaatta ikkitinore ajishatenni gobbate giddo laashshatenni riqiwate hattono loosu kaayyo kalaqate dandiisiissannore saadatewiinni afi’nanni guma lainohunni tayxe dirinni lukkuwu latishshinni; adotenna woloottu paakeejenni hananfoommori no. kuri laalchubba handaarranni laashshinanni ha’neemmo woyte xa noo akati soorramanni ha’ranno.
Gibrinnu ministere gede waagu lexxonna heeshshote iibbabbora kaima ikkitanno laalchubba aana illachinshe loonsanni hee’noommo. Agarroonni deerrira kayinni diillinoommo. Qamadete aana illachisha umisenni waagu iibbabbo ajishshannote. Diru dirunkunni 1 biliyoone doolaare woxu fulo assinanni hidhinanni qamade gatisatenni; baxxinohunni, gobbaydinni eessinanni bikka ajishatenni gobbate giddo laalchinni riqiwatennino sa’ne gobbara soyate wo’naala umisenni jawa seyooti. Kayinnilla, wo’munni wo’ma noo qarrubba tirtanno yaate didandiiinanni. Konni ragaanni noo qarra tirate laalcho calla ikkikkinni wolootta handaarrano taalo la’’a hasiissanno. Kayinnilla, duuchanka woyte baalankare mitteenge taashshate qarrisanno. Duuchunku handaarinni gummaamma ikka dandiiniro waagu lexxono ikito heeshshote iibbabbo ajishate ragaanni xa noo akati soorramanni ha’ranno yitanno ammano nooe.
Gibrinnu sekitere gede doorroommo laalchuwa waagu lexxora kaima ikkitanno korkaatta ajishshanno yine hendanni. Gobboomu deerrinni mixi’ni yannarano gibrinnu handaari hee’rannosi qeecha amaddara dandiitannoreeti yineeti loonsanni hee’noonnihu.
Bakkalcho፡– Gibrinnu laalchuwa gobbaydinni eessinannita gatisatenni gobbate giddo laalchinni riqiwate ledo amadisiisaminohunnin irshu uduunneno gobbate giddo loonsanni riqiwate mixo no?
Kalaa Umer፡– Duuchunku handaarinni amandoonni mixo shoole illachuwa mereersitinote. Umikkihu, gobbaydinni eessinanni laalcho gobbate giddo laalchinni riqiwate loosooti. Korkaatuno, ninke gobbate gede burqinseemmo doolaare heedhunkero xaphooma gobboomitte laalchinni ledo taashshate ledo la’nanni woyte lowonta ajinoho. Tini duuchanka woyte ka’anno hajooti. Konni daafira, doolaarete anje noose gobba xaano gobbaydinni doolaaretenni hasiisannosere hidhitannoha ikkiro gobbate gede fulotenna eote daddalo taashshate ragaanni qarrisannoha ikkanno.
Konnira, gobbaydinni essinanniha gatisatenni gobbate giddo laalchinni riqiwate dandiisiisannore laashsha; laashshinanni woyte kayinni laalchimma lossatenni yannitte hayyonni horonsi’ra hasiissanno.
Xaa yannara iillinoommohu goyiretenna arri gorsu loosinni laashshineemmoha mittowa qollanni woyte mereerimunni 25 miliyoone kuntaali ale woy 2.5 miliyoone metriktoone ale tirfe laalchi hee’rannonke. Tirfe laalcho gobbate giddo hirrara dandiinanni. Gobbate giddo horonsi’nannihunni sa’neeti gobbaydi dikkora sonkanni doolaare abba dandiinannihu. Hakkiinnino sae, gobbate akata soorra noonke. Gobbanke 50na 60 dirrara qamade gobbaydinni eessitanni keeshshitu yannara coyi’rinokkihu baalu techo kayinni Itophiyu 10 miliyoone; 20 miliyoone kuntaala gobbaydi dikkora soya haanffu yannara duduwu dihasiisanno. Wolootta laalchuwa widoonnino ikiro jawaantetenni loosatella agarrannihu.
Itophiyu gobbaydi dikkora sokkannohu roorimanka xaa yannara manufaakcheringete handaarinni noohu boodu deerrinni ikkeenna seeda dirrara worroonnihu kayinni gibrinnu handaarinni boode eote bue ikkinori aanaatinkanni. Konne batisa hoongummoro gobbaydi dikkora sonkeemmoha gobboomitte xaphooma laalcho (GDP) taalanno yine agara didandiineemmo. Konnira, Avokaado la’’a noonke; haanju harumi widira e’neemmo woyteno Avokaadote laalchimmanke danchu garinni lexxitanni noota la’noommo. Gatinonkehu safote latishshuwa halashshate loosooti; konneno kaajjinshe harinseemmoha ikkanno.
Qamade laashshate ragaanni noonkeha kakkaooshshu dhukanke seekkine la’’a noonke. Shiimare waaga baatisiisannoha ikkirono kuni noo halaale ikkasi anfe loosa hasiissanno. Wolootta laalchuwano lainohunnino hattonni. Lawishshaho, goobmbillu saada kiironni gobbanke Afriku gobbuwanni albisate; kalqetenni kayinni lamalki deerrira abbitinonketa saadate kiiro amande barrunni mitticho saawiinni 1.5 litire ado laashshinanni saada noonke yinanni hee’ra didandiineemmo. Konnirano saadate sircho woyyeessatenni woloottu assitinonte gede mitticho saawiinni 15-20 litire ado barru giddo afi’ra dandaa noonke. Kuni ikka hoogiro gobbaydinni eessinannita adote bulleera doolaare fushshinanni hee’nammoraati yaate.
Bakkalcho፡– Qamadete laalcho lainohunni arri gorsinni laashshate ikkado waa xuruurranni paampe nookkita kullannina amandoonni mixo garunni gumulate adhinanni doorshi maati?
Kalaa Umer፡– Balanxe hendoommohu sai dirira loonsoommota 680 kume hekitaare baattootinkanni. Konni giddonni laashshinoonnihu 25 miliyoone kuntaala ikkannoho. Konne 1 miliyoonenni roorsate hende qoqqowubbatenni ledo hasaambummo gedensaanni loonsoommohu mitte mittenta gumulo hasidhanno hajubba bandeeti. Way doorshi noowa baatto mageeshshiteronna way nookkiwa adhinanni doorsha hattono mageeshshi paampe shiqisha hasiissannoro tittirotenni bande loosnoommo.
Konni garinni, 50 kume ale waa xuruurranni paampe hasiissannonketa bandoommo. Xaphoomunni hasiissannonketi 75 kume paampeeti. Mitticho paampe 10-15 hekitaare baatto latisate horonsi’ra dandiinanniti noonte gede 3na 4 hekitaare baatto latissannotino no. Konnira, gattinota 25 kume boode ninkenni hirre shiqinshoommoha ikkanna; wole kayinni qoqqowubba hirtanno gede assinoommohura xaa yannara paampete shiqisho 62 kumi ale iillinshoonni. Konni garinni loossa sufinsoonni.
Xaa yannara qixxeessinoonni baatto 680 kume hekitaare iillitino. Kuni yaa, mitte miliyoone giddonni yaate. Xaphooma mixonke 1.3 miliyoone hekitaare baattooti. 1 miliyoone hekitaarera ikkitannoti albaannino ikkiro safote latishshi no. Xa kayinni baxxinohunni, harammaada way balenni horonsi’nanni latinseemmoti 300 kumi hekitaare baatto ikkitanno. Konne lendanni woyte 1.3 miliyoone hekitaare ikkitanno. Konne lame doychonni mixi’noommoha gumullummoro xa noo laalchinni gorsu latishshinni mitte hekitaarenni 38-40 kuntaala mereerimunni ikkiro 50 miliyoone ale laalcho afi’neemmo. Konni giddonni, xibbuunni 25% ikkannoha gobbaydi dikkora soyaate hendummoro xibbuunni 50% ikkannoha goyiretenni laashshinoommohu aana lexxannonke yaate. Qixxaawo tenne labbanno.
Jawu qarri xaadinonkehu bushshu madaabbari anjeeti. Baxxinohunni, yuuriyu madaabbari anje tirate gobbaydinni eessate wo’naallanni hee’noommo. Yuuriyu madaabbara eessinummoro mixonke gumulate dandiisiisannonke yitanno ammano nooe.
Bakkalcho፡– Gibrinnunna industire qinaabbe loossanni noo gara hiittoonni xawinsanni?
Kalaa Umer፡– Uurrinshuwa yannitte assate harinsho uurrinshuwate giddoonni loonsanni loossa calla ikkitukkinni wolootta uurrinshuwanni ledo mixotenni hanafe qinaambe loonsanniha ikkanna; loosuno umisinni orte xa’mannoho. Meessinni sainohanna daga beeqqaano assanno loosooti loonsara hsiissannohu.
Lawishshaho, ani hasi’nanniha laalchu bikka ledate isilanchimmatenninna batinyunni lossate ragaanni noo qarri maati? Kaayyona maati? Yaannoha Industirete ministere afa noose. Industirete ministere faabrikka uurrinsi gedensaanni bocunninna bocu woroonni ikkino garinni laashshitanni no yite ripoorte assituro; Mayra? Yitanno xa’mo kaysate Gibrinnu ministere afa noose. Ogeeyyeno ikkito massagaanote deerrinni hakkiinnino sae Industirra noonsa uurrinshuwa gutunni abbine badate dandiinoommo. Waaga baata xa’mannoreeti.
Laynkihu, ay maa hasi’rannoro badate; konne assate kayinni lamenti uurrinshuwa dhuku noonsa. Wolootta uurrinshuwanni ledono loonsoommo. Mixonke wirro la’’a hasiissannonke; korkaatuno, hasattuwa diro agartanni calla ikkikkinni agannate yanna giddo soorrantannohuraati.
Gobbaydi dikkora sonkanni laalchonna woloottano lainohunni umihunni gobbate giddo hasatto wonshi’ra dandiinirooti. Gobbate giddo hasatto biso ikkinohu kayinni industirete hasiisannore shiqishate. Industire hasidhannori gibrinnu laalchuwa calla dikkitino; wolootta laalchuwano hasidhanno. Kayinnilla, gibrinnu ragaanni lamu garinni loonsanni hee’noommo. Umihu, gutunni mixi’rate hajooti. Industire hasidhannori maati? Tonnu diri mixo giddono worroonni; hakkonnira aleenni kayinni diru mixono gutunni mixi’neemmo. Konnira, industire gibrinnunni diru giddo hasidhannore balanxe afate loossaati loonseemmohu. Kuni yaa, base basentenni hattono laalchunni babbaxxara dandaanno ikkinnina baalante laalchuwanni dikkino.
Lawishshaho, qamadete laalchi ragaanni sai diro assinoommo xiinxallonni bulleete faabrikka roorenkanni gobbaydinni eessinanni qamade horonsidhannori nafa laalchu anje xaaddinonke yitanna dimacciishshoommo.
Laynkihu, laalchu shiqisho ragaanni baxxinohunni faabriku noonsa mannooti woxu kaapitaale heedheennansa daddalu gede faabrikaho calla loossara dandiitanno. Kayinnilla, low yannara amaalleemmohu daddalu irsha amade millisinokkihu zayteno ikko wolootta laalchubba laashshinanni maashine heedhunsarono lowontya gummaamma ikka hooggara dandiitanno. Laashshitannori loosidhe galtinoreeti; loosidhe galtinore kayinni roorenkanni mini giddo horonsi’nanni geeshshiha heddaanniiti laashshitannohu ikkinnina dikko fushshinanniha heddanni laashshitannori boode mannaati.
Konniraati loosidhe galtinori baalunku noonsa baatto garunni loosidhanni laalchimmansa lossidhanno gede assinanni hee’noonnihu. Ikkollana, xaano industirete hasatto wonshinoonni yaate didandiinanni. Xaphoomunni, gummaamma ikka dandiinannihu kayinni laalchimma lossi’ra dandiinirooti. Gibrinnu handaarinni agarrannire afi’rate kayinni agarranni qeechano fula hasiissanno.
Buxicho ikkine shettote giddo hee’rateno ikko loosi’ne soorramate dandiisiissanno kaayyo angankera no; woyyinoha doodhatenni gobbanke albillicho lossate dandiinanni.
Bakkalcho፡– Qixxaawote kifilenke ledo noohe keeshshora wodaninni galanteemmo.
Kalaa Umer፡– Anino galateemmo
Amsaalu Felleqe
Bakkalcho Bocaasa 22, 2015 M.D
