Daarra Otilchoho Leella-Hooncho yinanni baadiyyete olliira ilame Galmaho Santariyya yinanni olliira Ahaahesi anga lophino. Rososino 1ki-6ki kifile geeshsha lophino qarqarira Santariyya umi dirimi rosi mine; 7ki nna 8ki kifile Daarra Otilchoho Teferikeellu uminna mereerimu dirimi rosi mine hattono 9ki-12ki kifile geeshsha Alatta Wondi jawiidi 2ki dirimi rosi mine harunsino.
Aaneno Arbamincete Rosiisaanote Rosi Uurrinshara TTI; umi digiresi Dillu Yuniveristenni Bawuloojetenninna layinki digiresi Rosu Massagonni woy (Educational Leadership) rososi harunsino.
Loososino babbaxxino rosi dirimira rosiisaanchimmatenni; rosu mini murrichimmanni; Hayyoolle rosi mine xaphoomu qara murrichimmanni; Tegibaare Idi tekiniiketenna ogimmate kolleejje diine; Hawaasi Pooli tekiniikete kolleejje diine; Hawaasi Quchumi rosu biddishshi sooreessa saeno albihu Wodiidi daga, dagoominna manni qoqqowi rosu biiro latishshunna mixote dayirekitoreete dayirektere ikke loosinoha ikkanna xaa yannara Sidaamu qoqqowi Rosu Biiro 2ki sooreessanna rosu budinna Tekinolooje halashshate handaari sooreessa ikke loosanni afamanno. Tenne lamala Bakkalcho gazeexi wosinchi Kalaa Miiliiyooni Yossihu.
Kalaa Miliyooni ledo assinoommo keeshsho aananno garinni qineessine shiqinshoommona dancha nabbawate yanna!
Bakkalcho: Rosu bude woyyeessa dagate mageeshshi horo heedhannose?
Kalaa Miiliiyooni: Rosu xintaho. Rosu budi (amuuraati) bairo ilama ba’anno; ilama ba’uro dagoomu ba”anno; dagoomu bairo gobba ba’anno. Konni daafira hakko deerrinni wodanchine loonsummoro afi’ra dandiineemmo gumino jawaho. Konnira konne rosu bude woyyeessate injo qoqqowo ikkine tantanamanke kaiminni afi’noommo injooti.
Kuni handaarino umisi mixo amade rosu islanchimma agarsiisate maa ikka hasiissannosi? Yaanno amuraatuno jawaata ikke tekinoloojete horono aantete mixotenni massagantanno kaiminni jawaata loosooti loosanni noohu. Togo yeemmo woyte kayinni gatannori dino yaa di-ikkitino.
Konne haaro rosu bude qixxeessate widira hingeemmo woyte albihu Wodiidi qoqqowi hunda hee’noommo yannara Sidaamu giddo noo rosu taqishshi Sidaamu afoo umosi mittetenni shoolete geeshsha ki’ne keeshshinoonni. Konninnino qaaqqullu qoosso, horote hattono rosu isilanchimma ledo amadisiisante xaaddanni keeshshitinonke hekko lowote.
Heewisamaano ikkitino rosu minnanke diru dirunkunni hendoonni garinni guma abbitukkinni heewisamaano ikkitino rosaano kalaqate widoonni xaadannonkeri rosu islanchimma xe’ne qarra ikkite keeshshitino. Konne taashshate biirote deerrinni worroonni ragi garinni mitto mittonka looso mixote garinni loonsanni hee’noommo.
Xaa yannara rosu budi gobboomu deerrinni soorrote aanaati noohu. Konni kaiminnino xa balaxote rosinni kayse 8ki kifile geeshsha noo rosaanoteno rosiisaanote hattono 9ki- 12ki kifile geeshsha Sidaamu Afii rosu maxaaffa qixxeessate qoosso ninkete. Kuri maxaaffa qixxeessateno ikkado manna afi’ra hasiissanno. Konni kaiminni 800 ali maxaaffa qixxeessate heewisamaano shiqqeenna 262 fullanketenni addi addi rosichinninna konni albaanni maxaaffa qixxeessate gade noonsare fille aantete Sidaamu ilama riqiwa dandiitanno, shiimunni ontu dirira loosu aana heedhanno maxaaffa qixxeessate balaxote qixxaawo looso hananfoommo.
Konni albaanni kayinni 1ki—4 kifile geeshsha noohu Sidaamu Afootilla ninke qixxeessineemmohu; wole kayinni tirotenniiti loonseemmohu. Xa umonke dandiine gobboomu deerrinni worroonni raga kaima assine maxaaffa qixxeessa yaa jawa injooti. Tenne injo horonsi’ra ilamate deerriinni abbitannorino loworeeti. Konnirano fullanke noosihu Sidaama riqiwannohu dayno; albanna badhe higate akatino hee’riro.
Bakkalcho: Kuni haaru rosu budi qixxaawo qarqara illachishino garinni qixxaabbanno yinoonnina kuni Sidaamu dhaggera ikko dagoomitte handaarinna jirote lopho widoonni hee’rannosi yite hedattori no?
Kalaa Miiliiyooni: Tini xa qixxaawote hayyo kaima assitannohu rosu ministeere deerrinni xaphi yee daynohu rosu budi mamiinni kae mama uurrannoro worroonni hayyo no. Ogeeyyeno kaima assidhannohu hattenne borri-taajeeti. Konni garinni loosu loosamanno woyte qixxeessaano, buuxaanonna islanchimma agarsiissannori heedhanno. Kurinni sai looso qole xaphooma amaale uytannori no.
Jirote ragaanni la’nummoro umi jiro mannu jirooti. Mannu jiro jawaata ikkituro uulla noo jiro seekke la”anno. Sidaamu jirosino uulla noosirino danchaho. Dhaggete donunni amadaminorino mitu maareekkine keeshshinoonniri Danchuri; mitu muli kawa hanafaminori no. Xa konne kayinni rosu budi giddora eessate lowo injooti noonketi.
Tenne injo giddo mitte baadillitte egennooti. Tini egenno kaima assitannohu qaaqquullu qarqaransa, balchoomansa, budensanna dhaggensa seekkite affanno gede dandiissannoha rosu danubba giddo eanno. Konne assinanni woyte hakku rosu biso ikki yaa woyyaawannilla ha’ranno; wolootuno dagge nabbabbanni affannilla hadhanno; addi addi xiinxallo loossannorino hakkiichinni adhitanni horonsidhanno. Tennerano baadillitte egenno maati noonketi? Yaannoha lowo illacha tunge loonsanni hee’noommo.
Bakkalcho: Rosu minnara tekinolooje yinanniri maati?
Kalaa Miiliiyooni: Tekinolooje yineemmo woyte qaru hayyo bade afa umise mitte tekinoloojete. Mito looso yannittetenni anfe islanchimmatenni loonse dancha owaante aa ikkadimma kalaqano mitte tekinoloojeeti. Tenne yineemmo woyte tekinoolooje irkissanno woy rosanna rosiisate kaima assi’ne horonsi’neemmo uduunni no.
Rosaano sa’u yannara koroonu xisso xaaddu woyte mine minensaati keeshshitinohu; rosiisaanote ledo xaada didandiitino.
Hatte yannara baadiyyetenna quchumaho badooshshu hee’rirono nafa kay, kaima ikkite qarra tirtanni keeshshitinoti mitte hayyo tekinoloojete. Tenne ha’rinsho giddo laooshshu ledo xaaddannoti lowo mitiimma no; kay hakkonnira huwanyoote kalanqanni ha’nummoro woyyaawinori daannota la’nanni hee’noommo. Gumuno danchaho.
Bakkalcho: Pilaazimu iillo noowa ikko nookkiwa caabbichu qarra hiittoonni tirranni hee’noonni?
Kalaa Miiliiyooni: Pilaazimano ikko wole wole tekinoloojete loossa irkisate caabbichu kaimaho. Kayinni caabbichu hoogiwa addi addi hayyo horonsi’nanni hee’noommo guuta ikka hooggurono. Xa ninke qoqqowi deerrinni 95 layinki dirimi rosi minna noonke. Tenne rosi minna giddo roorenka muli kawa hanafantu rosi minnara caabbichu dinonsa. Tennerano mootimmate deerrinni mixo mixi’ne shiqinsheenna kaima ikkitanno baajeette mootimma gaanteenna mitiimmuwa tirate ha’nanni hee’noonni hayyo no. Rosu minnano qarqarinsara afantanno uurrinshuwa ledo halante irko afidhanni caabbicho eessidhanni noo garaati noohu. Ikkollana caabbichu ledo amadisiisaminohunni gobbate deerrinnino tidhaminokkiri noota leellishanno.
Xaa geeshsha baatooshshe baaxxiteenna caabbichu einonsakki rosi minnano no. Hattenneno halamme caabbichu eannonsa hayyo kalanqanni hee’noommo. Caabbichu horonta iillinokkiwa kayinni jenereetere eessatenni qarra tirate biironke deerrinnino mixo amande hirote harinsho gunde xa rosu minnara saysate deerrira hee’noommo. Caabbicho eessina geeshsha kawaanni qarra tidhate hayyo noote; tenne kayinni mitte hinge taashsha dandiinannikkihura noonke baajeette wolqa fajjitu bikkinni illacha tunge loonsanni hee’noommo.
Xa kuni aanannohu 2014M.D hanafannohu haaru rosu budi roorenka layinki dirimi rosi mine dijitaale tekinoloojenniiti irkisamannohu. Dijitaale tekinoloojenni irkisami yaa mittu mittunku rosi mini caabbichu hee’rasira hasiisanno; caabbichu hoogiro caabbicho riqibbannoti wole wolqa hee’ra hasiissanno. Tenne widoonni noori mitte ruukkono ikkinonkeha ikkirono kayinni mootimmate ledo halamme lowo sharro assinanni hee’noommo.
Bakkalcho: Koroonu fayya korkaatinni rosu loosi taxi yee keeshshi yannara kalaqantino foonqe taashshe sufate loonsanni hee’noonniri maa lawanno?
Kalaa Miiliiyooni: Badheessa 2012M.D gobboomu deerrinni koroonu fayya malaati leelli yannanni hanafe rosu cufame keeshshinohu wirro xa fa’namino. Cufame keeshshi yannarano rosaano afi’ra noonsa roso gudde rossukkinniiti cufaminohu. Tenne yannara tekinoloojetenni irkinse rosaano minensa heedhenni roso afidhanno gede assinanni keeshshinoommo. Rosu mine wirro fanni woyte rosaano addi addi hekko aana keeshshitinori ka’e daggino.
Tenne yannarano mereeronko rossukkinni gatinonsa roso baxxino garinni 8ki nna 12ki kifile rosaano 30 barrira guwuurshu roso balaxxe adhitanno gede; wolu kifile deerrira noo rosaano kayinni 45 barrira amado shiikkineenna hatte amado garinni adhitanno gede woraddate rosu borro minnanni kayinse huwanyoote kalanqeenna guwuurshu roso adhite xa 2013M.D rosira haaro barru kiiro kalanqe xa rosaano wirro mittu deerrinni roso jeefissanno hayyo aana faasho worreennaati rosaano rosu giddora e’inohu.
Bakkalcho: Sidaamu wolapha hoogasi korkaatinni badhe hige keeshshino rosu handaara akkalla qoqqowubba ledo qote taashshate assinanni hee’noonniri maa lawanno?
Kalaa Miiliiyooni: Tennera biirote deerrinnino assinanni hee’noonni qixaawo jawate. Biironke tantano Woxawaajje agana 2012M.Dra hanafeeti biiro ikkine tantanamme looso hananfoommohu. Hatte yannanni hanafe duuchuri tantanote ledo xaaddinonke ogeeyyete anje, shiqotenna labbanno duucha mitiimma no. Ikkeennano guto ikkitino hedo amande halamme qoqqowonke heewisamaancho assate lowo sharro assinanni hee’noommo.
Xa daganke laalaatte noohu latishshaho; lophoteeti. Koroonu xisso lawishshaho kaysummoro, fayya tini xaaddeenna cunfoonni rosi mine wirro fanno yini yannara guutinokkiri hee’riro nafa daga rosu mine irkisate badhera dihiggino. Xa addi addi rosi minna marriro haaro rosu kifilla minnoonnita la’nanni. Konninnino daganke anga lowori noo gede la’nanni. Konnirano wole qoqqowubba ledo assineemmo heewo dandoo kaima assitinota ikka hasiissanno. Kayinni kuni baalu xaphi yaannohu rosaanote gumi aanaati. Biiro uurritinohu, rosu mineno fannoonnihu, rosaano, rosu mini massagaano qaxarroonnihu rosaanonke gumanna amanyoote woyyeessateeti. Rosaanonke ikkado assine gobbate deerrinni calla ikkikkinni kalqete deerrinni heewisamaano assate.
Tennerano noonke mommodduwa taashshi’nanni ha’neemmo kaayyo kayinni lowoti no anganke. Konne baala assine rosaanote guminna ikkadimma aana loosa hoongummoro kayinni hasi’nanni guma maareekkisiisate widoonni huluullo galtannonke. Konni ledono dandaaminke bikkinni handaarunni lowo loossaati loonsanni hee’noommohu.
Bakkalcho:-Xaphi assite jeefote saysatto sokka heedhuro.
Kalaa Miiliiyooni:- Rosu ragaanni bacuri kayseemmori hee’rirono kayinni umihunni rosu xaphooma waaxamme hasi’ranno; togo yeemmo woyte ateneete uyte daafurummo yiittokkinni loosa hasi’ranno. Saeno lowo irko hasi’ranno. Irko tini umiti dagannite. Lawishshaho mittu rosi mini 1000 rosaano amadannoha ikkiro hakko rosi mine kumu anni no yaate.
Kuni kumu anni hakko rosi mine dayee towaatannohanna qarrisinore la”annoha ikkiro mootimmate widoonnino rosu islanchimma agarsiisate ha’nanni ha’rinsho guuta ikkituro ilamanke gatisa dandiineemmo. Xa manninkera baatto ruukkitara dandiitanno; buqqee kayinni diruukkitanno, mannu woxe hoogara dandaanno egenno kayinni deerrunni afi’nannite.
Konni daafira rosu isilanchimmara baalunku halamme agarranninke qeecha fullo. Jeefote rosu massagiro fayyimmano ikko giwirinnu woyyanno, hattono wo’muri woyyanno. Konni daafira rosu lophote xintaho yitanno gutu hedo baalunku amande halamme rosu aana loonso yaa baxeemmo.
Bakkalcho: Kalaa Miiliiyooni Yossa S/D/Q/M/ Rosu Biiro Miseessunna Rosu Budenna Tekinooje Halashshate Handaari Sooreessa; yannakki fajjite ledonke keeshshootto daafira Bakkalcho gaazeexi qixxaawo kifile su’minni galateemmo!!
Kalaa Miiliiyooni: Anino galateemmo!
Addisu Adoola
Ella 3 , 2013 M.D
