Amsaalu Felleqe
Muli dirra kawa Itophiyu lowontanni egennantinokki Ispoortete handaarinni hexxo aanno guma maareekkisiissanni afantanno. Afi’noonni gumino kalqoomu heewora gobbansa riqibbe beeqqaano ikkitino qacale oosonniiti. Kaimansa qacale ooso aana ikkitino ispoorte gummaamma ikkate kaayyonsa luphiimate. Konni korkaatinni, gobbuwa qacale oosonna wedellu aana illachishatenni luphiima womaashshu fulo gaamatenni loossanno.
Ispoortete heewisantannore qacalimmate dirinsanni kayse yannaasincho qajeelshinni dhukansa lossa hattono rosichonna gade afidhanno gede heewubbate beeqqisiisatenni gobba seeda yannara seyootenni riqibbanno assate ragaanni noosi qeechi luphiimaho. Ikkinohura, gobboomu deerrinni qacale ooso pirojekitetenni hanqafante loossanno pirogiraame qixxeessine loonsanni hee’noonni.
Rosu minnaranna pirojekitubbatenni afantinori qacale ispoortete heewisamaano dirinsanni harinsanni heewonni sae kalqoomu deerrinni gobbansa naaxxisate iillitinotano loosunni leellishshanni afantanno. Lawishshahono, Itophiyu egennantinokkihu Kalqete Tekuwaandote ispoorte kalqete chaampiyooninni Olompikete geeshsha iillitino beeqqo afidhinohu qacale heewisamaanonniiti. Muli yannarano farado gulufate ispoortenni afi’noonni guma kaysa dandiinanni.
Konne harunseno, Itophiyu way ispoortuwa federeeshine qacale waa daakkannore jawaachishatenni handaaru ispoorteno sufino garinni lossate dandiisiissanno millimillo assitanni afantanno. Afriku gobbuwanni hala’ladunni way leellannowa yine egenninoonniti Itophiyu noosehu kalaqamu way jiro ragaanni injiinohu way ispoorte mittoho. Gobba way jironni jiroo’mitinota ikkiturono handaaru ispoortenni noo deerrinna gangalantanni akati woffi yinoho. Hakkiinnino sae, konni albaanni harinsoonni lame Olompikera (Riyo na Tokyo Olompike) hembeelammetenni dukkisantino heewo assase ispoortete noose su’mi ba’’anno gede korkaata ikkino.
Muli yanna kawa kayinni illacha qacale ooso aana assatenni loosanni afamannota Itophiyu way ispoortuwa federeeshine pirezidaantitte dukko Meseret Demissu coyidhanno. Konnirano lawishsha ikkannohu hoyimbarrinni hanafe Taanzaaniyaho harinsanni hee’noonnihu Soojjaati Afriki zoone sase waa daahate chaampiyoonira Itophiyu qacale heewisamaanonni riqiwantanno gede assinoonni. Chaampiyoona harinsannihu babbaxxino diri deerrinni ikkirono Federeeshiine beeqqisiissannohu kayinni 14—17 diri woroonni ikkinonsare waa daakkanno heewisamaano callaati. Kuri ispoortete heewisamaano filantinohu Itophiyu chaampiyooninni ikkanna; heewote beeqqaano ikkitinori heewisamate kaayyo afidhinokkirinna qacale ooso pirojekitenni callaati.
Kunino gobbate gede soorro daa hasiissannohuranna riqiwamaano kalaqate ikkinotano pirezidaantitte huwachishshino. Muli yanna kawano Federeeshine kalqoomu way ispoortuwa federeeshine ledo ikkatenni qacale ooso pirojekituwa qixxeessatenni babbaxxitino irkono assitanni afantanno. Babbaxxitino qoqqowubbara fannoonni pirojekitubbara qajeelshu uduunni irko, waa daankanni yannara uddi’nannita badooshshu uddanonna wolootta irkono shiqishatenni sae qoqqowubbate way ispoorte federeeshineni ledo hasaawatenni hattono harunsonna qorqorshano assitanni loossannota coyidhino.
Way ispoorte lowo bejete xa’mitannota ikkasenni; noo bejetenni loonsanni woyyaawate yaannohunni xaa yannara federeeshine massagganni afantannoti loosu gumulsiisaano komite shoolu diri mixo noose. Ikkinohura, qacale ooso pirojekite tantanatenni irko assatenni sae gobbate giddo heewubba qixxeessatenni hattono kalqoomu deerrinni qixxaabbanno heewubbara beeqqatenni rosicho afi’nanni gede assinanni hee’noonnitano dukko Meseret xawissino. Kunino, muli yanna giddo gummaamo assa dandaa hoogirono yannate gedensaanni kayinni handaaru ispoortenni riqiwantannore kalaqanna gobbate gede seyoote iillate dandiisiisannoho. Konnirano, hajo la’annonsa bissa qeechansa fultanno gede Federeeshinete waatira uurritanno gede pirezidaantitte woshshatto assitino.
Bakkalcho Bocaasa 8 / 2015
