Amsaalu Felleqe
Anjesinni kayse Qeesete rosi mine e’’e rososi xiiwe haratenni Gi’’iize rose Qeese ikkanno gede ile annisi jawaachishannosinkanni. Isi kayinni, rososi xiiwe harantenni roore daddalu widira wodana tuganno daafira anjesinni hanafe hedosino, hasattosino daddalohonkanni.
Ilame lophinohu albihu Wollaggu “kiflehagere” yaamamanno gashshootira Horru guduru yaamamanno basera ikkanna anjesinni ‘’daddalaancho ikka nooe’’ yaatenni 14 dirisinni mite yee hanafinohu daddalu loosinni bobbahinohu techohu seyoote wosinchinke kalaa Xenna Kebbede yaamamanno.
14 dirisinni ile amasiwiinni mitticho Womaashsha liqii’ratenni Lukkuwu daddalo hanafinohu kalaa Xenna; seeda dirrara babbaxxitino daddalu loossanni gummaamo ikka dandiino. Xaa yannara gobbate giddo calla ikkikkinni gobbaydinnino babbaxxinore eessanni daddalanno. Babbaxxitino ijaarra, Hoteellanna Rizoorte anna ikka dandiino.
Daddaloho noosi hasattonna umisinni assanno hixamanyinni techo jawa deerra iillinohu kalaa Xenna; roorima anga ikkitannota heeshshosi yanna daddalu loosinni saysino. Loossasira kawa ka’a millisanni bushano danchano yanna saysi yannara umisinni calla sharrame ikkikkinni Kaaliiqi irkonnino ikkinota ammananno. Techo iillino deerrirano korkaatu Maganu kaa’lo ikkinota duu’re farci’ranno.
Lukkuwu daddalinni aane shaqaxa, kaameelu uduunnenna kaameella kiraho shiqishatenni; hoccuulle gobbaydinni abbisiisatenni; hattono woloottano daddalu loossa loosino. Kurinna labbanno daddalu loossani fushshi’rino jironni Addis Ababaho Boole yaamamannowa ‘Sky Light’ Hoteelera albaanni afantannore mitte mittenti sette fooqe afidhino ijaarra minino. Muli yanna giddono Bishooftu quchumira ‘TK Hoteelenna Rizoorte’ minino.
Baatto loosidhe galtino maatesiwiinni ilaminohu kalaa Xenna; daddalu looso hanafi yannara ile annisi kuni loosi dikkannohe yaannosita qaaganno. Anjesinni, ‘’albillicho daddalaancho ikka nooe’’ yee hedeemmonkanni yaannohu kalaa Xenna; ile annisi daddalu loosi dikkannohena aguri yaanni hanqannosita maciishshe agure hattenne yannara lukkuwa daddala hanafi yannara giddosinni noo hasattosi ikkinnina techo konni deerrira iilleemmo yee dihedino.
Ikkollana, ile amasiwiinni liqii’rinohu 1 Womaashshinni mitte mittenta shoole saante waaginni xaphooma sette lukkuwa hidhe erotenni tirfi’re hiratenni amasiwiinni liqii’rino Womaashsha qolino. Hattenne yannara macciishshaminosi hagiirrino lowoha ikkinota kulanno.
Tirfi’rino woxinnino wolootta lukkuwa lede hidhanni daddalosi halashshe sufi. Lukkuwu daddali tirfi lexxanni harita kayinni shaqaxu daddalono hanafi. Shaqaxu daddalino hattonni hala’lanninna lexxanni ha’rita kaameela hidhate kaayyo afi’ri.
Oofate fajjo fushshi’re kaameelasinni loosanni keeshshe hakkiinnino kaameelu kiiro 3 iillishi. Tenne yannarano kaameellasi adhe Addis Ababa daye dadda’late loosi’rate hasatto galtinosihu kalaa Xenna; day gedensaannino heeshsho lowonta dijiffinosi.
Addis Ababa day yannarano daddalu loosisira qoteho albaanni hanafe uurrisino rososi Kaatediraale rosi mine e’’e hashshi yannanni rosa hanafi. Hashsha rosanni barra kayinni kaameellasinni loosanni kaameellate kiirono hattonni lossi’ri. Galteno adhe maate kalaqi’ri.
Hattenne yannara eosi lophitanni daggu woyte daddalu mine hidhate hede Piyaassaho Raas Mokonnin buusi qooxeessira mitticho ijaara 650 kumi birrinni hidhi. Hidhino ijaarira afantanno kifillanni mitticho biiro assi’re gattinota kiraho ee daddalu loossasi kaajjishe sufisi. Hatti yanna Dargete gashshooti biilloonye amadde noota ikkasenni ‘’quchumu bayichonna mittu ale mini mootimmanniho’’ yaanno lallawa fushshitu. Lallawuno loosu aana hoseenna ijaarasi mootimma worassu.
Ijaarasi Dargete gashshooti worasirino kalaa Xenna kayinni hexxo murikkinni; ‘’Darge worassannokkiri maati?’’ yee xa’matenni woransannikkihu shaqaxu daddalo ikkinota huwati. Hakkiinnino Merkaato dikkora hoccuulle Kooriyunni abbisiisanni daddala hanafi. Shiimare keeshshe Dargete gashshooti gobbaydinni eessinanni daddalo ho’lanno lallawa fushshi. Hattenne yannara Kooriyunni haammata hoccuulle gobbate giddora eessate hajajeenna Yowolotenni hogowame daanni nooha ikkasinni Dargete gashshooti woloottu daddalaano angara nookkihanna isi kayinni hala’ladunni eessinoha ikkasinni lowo tirfe afi’ranno gede jawa injoo kalaqinosi.
Dargete gashshooti yanna lowo woxe amadino manna hasi’nannikkita ikkasenni kalaa Xenna lukkuwu daddalinni hanafe fushshi’rino jiro kaiminni ususraminonkanni. Usuru yannasi gude fuli gedensaannino gobba agure daramate gadachamino.
Keeniyu widoonni hige Ameeriku gobba ei. Ameerikahono mare babbaxxinoha shaqaxu daddali loososi diagurino. Daddalu loosisira qotehono hakkiichonni rososi harunse Dipiloomunni maassamino.
Darame hare keeshshinowiinni 12 dirra gedensaanni Dargete gashshooti uweenna IHADG gashshooti biilloonye amadi yannara gobbasi daynohu kalaa Xenna; Itophiya day yannara daddalu loososi sufisate diqarramino. Xaaqu hoccuulle Kooriyunni abbisiisanni albiha daddalu loososi wirro hanafi.
Konne calla dikkino; Maarshaal yaamamanno kaameelu goomma Kooriyunni abbisiisatenni gobbate giddo bebbeeha Hanafi. Sagalimmate hosanna shaqaxeno gobbaydinni eessanno. Yannate gedensaannino jirosi lossi’ri gedensaanni Ameeriku gobbara agurensa daynore oososinna galtesi Itophiya dagganno gede assatenni daddalosi kaajjishe sufisi.
Darame mare keeshshinowiinni Ameerikunni daye daddalu baycho kirunni adhe loosani keeshshinohu kalaa Xenna; baatto hidhe ijaara minate hede Boole yaamamanno basera 1009 kaare meetire hala’linyi noosi baycho hidhatenni ijaara minino. Ledotennino hakkiichonni baycho lede hidhatenni ijaara mine kiraho uyno.
Kalaa Xenna; Boole ‘Sky Light Hotel’ albaanni Xenna TK Ijaara (Kebbedenna Maatesi) yaannohunni woshshantannota mitte mittenti sette deerra afidhinota lame ijaarra minino. Hoteelete investimente handaarinni bobbahatennino Bishooftu garbi qaccera onte beeddakko afidhinota TK Hoteelenna Rizoorte minino.
Bishooftu quchumira minsiisinoti TK Hoteele babaxxitino safote latishshuwa nooseta ikkitanna; tenne hoteele minate loosi seeda yannanna adhinositanna daafursino looso ikkasi kulanno. Hakkonne bacho adhate lowo qoqqowu gashshootinni yannatenni dawaro afi’ra hoogasinni caaccaawirono lowo sharro gedensaanni kayinni baycho afi’ri gedensaannino Hoteele ijaare gudate 13 diro adhinosi.
TK Hoteele garbu qaccera ijaarroonnita ikkasenni Hoteeletenni kayse garbu geeshsha massitannota 450 deerra ijaarroonni. Lowonta gurcho baycho ikkinoha latisatenni xaa yannara lowonta hasamannonna gangalantanni baycho assino. Tenne Hoteele ijaarate fulino woxi 750 miliyoone birra ikkinotano coyi’ranno.
Loosu kaayyo kalaqate ragaannino Bishooftu quchumira TK Hoteelera calla 150 loosaasinera; hattono wolootta ijaarrasira loossannori 200 ikkitannorira xaphoomunni 350 qansootira loosu kaayyo kalaqino.
Dagoomitte yawosi fulate ragaannino haammata loossa loosinohu kalaa Xenna; xaa yannara Hoteelesinnino ikko ijaarrasinni afi’ranno eo lamewa beehe boco ikkitannota oososira woranno; boco kayinni danchummate assootira hosiisanno. Baxxinohunnino, wolqa noonsakkire kaa’lanno. Lawishshahono, babbaxxitino basera afantanno rosaanora; amma’note minnaranna woxu wolqa noonsakki mannootira irko assanno.
Danchummate assooti loossanni uurrinshunni aganu aganunni dagganni 3 kume birra adhitannori gobbaanni babbaxxitinori danchummate assootinni bobbakkino uurrinshuwanno horaameeyyete. Meqedooniyaho kaa’linanniri wolqa noonsakki mannira dirunni 1 miliyoone birra aannohu kalaa Xenna; kuni danchummate assooti loosi lowonta tashshi assannosita kulanno.
‘’Shiimurinni kae buxima qeelate assoommo sharronni techo noommo deerrira iilloommota hedeemmo woyte baalunkuri Kaaliiqi irkonni ikkinota ammaneemmo. Konni deerrira iillishinoe Kaaliiqira galata shiqishi’reemmo’’ yaannohu kalaa Xenna; heeshshosi yanna baala daddalu loosinni saysino. Muli barruwa giddono ilamihunni 80ki diro ayirrisinoha ikkanna; konni gedensaanni fooliishsho assi’ra hasi’rannota coyi’ranno.
Xaa yannarano uurrinshuwasi oososi massagganni loossanno gede assanninna amaalanni afamanno. Baxxinohunnino, oososi loossanni qeechansa horonsi’ra calla ikkikkinni Kaaliiqira hasiisannoha Kaaliiqira; buxane irkisatenna kaa’late hasiisannohano habbukkinni isi hanafino ajuuja kaajjishshe sufissanno gede noosi halcho coyi’ranno.
Bakkalcho Bocaasa 8 / 2015
