IFDR bayriidi seeri aana Itophiyu gobbaydi gobbuwanni ledo assitanno xaadooshshe lainohunni worroonni garinni ‘Pan-Afriku’ macciishshammenni Afriku wolqa ikkite babbaxxitino foremenna bare aana uurrinshase leellishshanni keeshshitino.
Itophiyunnita giddoydi hajo lainohunni woloottu bissa angansa wortannota gibbe Afriku mittimmanni la’’antanno gede assate amaddinoti kaajjado uurrinshase leellishshino gari dhaggete. Itophiyu giddoydi hajose Afriku roduuwisenni la’’ante tirantanno gede assate sharrantino harinsho gobbanke keere duudhe hasidhannota ikkase leellishannoho.
Baxxinohunni Halantino Mootimmuwati baalanti uurrinshuwa, ga’labbote amaale mininna mite mite galchimi gobbuwano Itophiyu aana hasiissannokki garinni hekko kalaqate goxxukkinni galte sharrantanni keeshshitino. Konni kaiminnino, xaa yannara gobboomitte hasattonna horo hattono utuwimma agarsiisatenna ayirrisiisate harinsho hedote giddo wortinota ikkasenni Itophiyu amaddino uurrinsha konninni roore xiiwo dagganno yitanno bidhatto dikalaqqanno.
Afriku daga kadote gashshoote jawa sharronni diiggu yannanni hanaffe xaaddinonsa mitiimma ikkitu. Furchote gede hadhino doogo Afriku daga ikkansa daafira garunni afansha afidhinore di ikkitino. Afriku daga wolaphote sharro yannanni hanaffe wolaphonsa wo’ma afidhe jeefo gansiisate hadhinoti cinca gudisiissabbo sharronna sharrono baatisiissino waagi roore anga kadde gashshitannori kalaqqino qarra shotisate akkinoti xawoho.
Qarra tirate nooti jawiidi xiiwo qarra tirate Afriku daga qeellete ayidde ikka hoogansanna albillitte kaayyonsa muranno furcote hedo giddo mallaadamate halaaleet.
Afriku mittimma uurrinsha uurrisate hatte yannara noori Afriku annuwi lowo waaga baatate gadachantinohunna gobbayidi anguwa dandiitinohu konni halaalinni ka’eeti. Halaale cincatenni sharrante qeela dandiitinohu Afriku daga qarrinsara furcho ikkate dhuka afidhinohuraati.
Techono ikkiro Afriku daga uminke hajora uminke di-anjeemmo yitanno hedonna hedote badheenni nooti uminsanni ammanatenna ammanamate ayyaani fooliishsho ho’lannonsa wolquwa Afriku hajo qara ayidde ikkate assitanno sharro haaru garinni kaajje sufe afamanno.
Mootimmuwa, kalqoomu uurrinshuwanna tuqu xaadooshshuwa horonsi’ratenni Afriku hajo aana Afriku daga aleenni ikkite leellate wo’naaltanna la’nanni hee’noommo. Afriku daga ga’labbi yite budensa, amma’nonsanna dagoomittete balchoomansa hedote giddo wortannokki gede xiiwo kalaqqanni afantanno.
Kuni halaali kalqoomu bare ruukkise afamanno xaa yannara; Afriku daga Xaadinonsa qarrira uminsa furcho ikkansa hajo techono Afriku daga huuro ikkine macciishshama hanaffunkunni galte hossino. Afriku daga albi ilamanni woyyaawino garinni wodanchanna kakka”a qarrinsara uminsa furcho ikka dandiitannota garunni leellisha dandiitino dhaggete fooliishsho giddora e’ino.
Konnira Itophiyu mootimmanna HWHT mereero nooha, daganna gobba lowo waaga baatisiissino gaance keeru doogonni tirate adhitino yawonna iillinoonniti keeru sumimme jawa xawishshaati.
Iillinoonniti keeru sumimme mittu ragi qeelaanchimma qeelama kaajjishshinota ikkitukkinni gobba gobbate gede qeelaanco assitinota ikkase kayinni sumimme mageeshshi geeshsha sufo noo keere abbate dhuki nooseta leellishannoho.
kuni illete leellino rosichi techoori Afriku ilama albi annuwi ayyaani sainonsahu, klnnira hasiissanno murci’raanchimma noonsare ikkansa leellishshannota ikkase aleenni mininsa qarrira furcho noonsare ikkansa loosunni leellishshinote. “PAN Africanism” wirro abbate malaate sa’u lamalara Afriku wedella gamba assine Addis Ababaho hasaawinsi yannara buunxoonni hajooti.
Xa Afriku lupheenyi ilaala fule leellino! Afriku daga qarrinsara mimmito gamba yite maltenna falte afoonsa mitto foolensa shitto assitino. Kunino diinaho yaaddo kalaqinoha ikkasinni diinu yaadanna Itophiyu afriku mittimmasinni sufa hasiissannota buuxisanno.
Bocaasa 1, 2015 M.D Hamuse
